Kotisivukoneen kansainväliset haastajat

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 9 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Valun Findkit-hakukone uskoo tuovansa lisää laskutusta digitoimistoille.

Aiemmin tässä blogissa on opastettu miten saadaan nettisivut halvalla, miksi Facebook-sivu ei riitä yrityksen nettipresenssiksi, mistä löytyvät pieniä WordPress-projekteja tekevät toimistot ja miksi ei kannata ostaa parin tonnin WordPress-sivustoa.

Kotisivukone on näissä jutuissa moneen kertaan todettu kotimaisen pk-yrityksen ykkösvaihtoehdoksi yksinkertaisen nettisivuston tekemiseen. Jutuissa on kuitenkin myös viitattu useampaan kansainväliseen työkaluun yksinkertaisten sivustojen toteutukseen.

Tässä jutussa avataan nyt hieman enemmän minkälaisista työkaluista on kyse, ja milloin kannattaa valita Kotisivukoneen sijasta jokin näistä työkaluista.

tee-se-itse-kotisivut

Tarkemman analyysin kohteeksi on otettu neljä työkalua: WordPress.com, Squarespace, Weebly ja Wix. Muitakin kotisivukoneita maailmalla on, mutta nämä neljä ovat nousseet viime vuosina omaan sarjaansa niin käyttäjämäärissä kuin taustalla olevan riskirahan määrässä. Mistään kovin pienestä markkinatilaisuudesta ei myöskään ole kyse. New York Times nosti Squarespacen hiljattain top-50 listalle, jossa ennustettiin seuraavia ’yksisarvisia’, eli mm. Uberin kaltaisia erittäin korkeasti arvostettuja ei-pörssilistattuja yrityksiä.

1) Automatticin WordPress.com

WordPress-julkaisujärjestelmä on maailman johtava blogialusta varmasti kaikilla mittareilla, ja Automatticin ylläpitämä WordPress.com on omalla tavallaan myös koko WordPress-projektin ’lippulaiva’, vaikka onkin erillinen palvelu.

Palvelun takana oleva Automattic tukee myös aktiivisesti varsinaista WordPress-projektia (jota virallisesti pyörittää yhdistys, ja jonka sivusto on WordPress.org). WordPress.com ei ole kuitenkaan sama asia kuin itse asennettava WordPress, vaan enemmänkin kotisivukonepalvelu, joka on rakennettu WordPressin päälle. WordPress.com on siis käytännössä riisuttu ja paketoitu versio suositusta avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmästä. Automattic huolehtii palvelusta täyden palvelun periaatteella, joten palvelu on käytännössäkin huomattavasti lähempänä Kotisivukonetta kuin itse asennettavaa WordPressiä.

WordPress.comin teemat ovat erittäin laadukkaita ja viimeisteltyjä. Ilmaisillakin teemoilla pääsee pitkälle, mutta parhaat teemat maksavat hieman (60-150 euroa). WordPress.com on ehdottomasti ykkösvaihtoehto, jos blogimainen verkkosivusto on tavoitteena. Useimmat teemat on suunniteltu juuri blogityyppisille sivustoille, joissa jatkuvasti julkaistavat uutiset tai artikkelit ovat pääosassa.

Kyllä tavallisia yrityssivustojakin voi WordPress.comilla julkaista, mutta aivan mitkä tahansa erikoisemmat taitot eivät todennäköisesti onnistu. Perinteisen yrityssivuston tai verkkokaupan tekemiseen WordPress.comia ei voikaan suositella varauksetta.

Teemat myös hieman muistuttavat toisiaan, joten jos kaipaa erittäin uniikkia ja tyylikästä ulkoasua, niin WordPress.com ei välttämättä ole ykkösvaihtoehto. WordPress.com on myös varsin rajoitettu ympäristö. Esimerkiksi omaa Javascriptiä ei voi ajaa sivustoilla, eivätkä läheskään kaikki upotukset toimi (esim. videot, lomakkeet ym.). Nykyisin sentään Google Analytics on mahdollista liittää kiinni.

WordPress.comia kuitenkin puoltaa vahvasti se, että siitä voi siirtyä omalle palvelimelle asennettavaan versioon myöhemmin. Tarpeiden kasvaessa ei siis tarvitse syöttää vanhoja sisältöjä uudestaan uuteen järjestelmään. Tämä on etenkin media- tai blogityyppisille sivustoille yleensä erittäin tärkeä asia. Perinteisemmille yrityssivustoille tämä ei ehkä ole niin iso asia käytännössä, koska uudistuksen yhteydessä sisältöjä yleensä uudistetaan muutenkin.

Jos blogimaisuus puhuttelee, niin etenkin yhdistyksille, harrasteprojekteille ja erilaisille pääosin viestinnällisille sivustoille Automatticin WordPress.com on ehdottoman suositeltava ykkösvaihtoehto.

2) Squarespace

Tämä New Yorkissa päämajaa pitävä, varsin suureksi kasvanut “startup” on kehittänyt kotisivutyökaluaan jo vuosia. Linja on kuitenkin ollut aina kohtuullisen sama. Squarespace haluaa erottua erittäin laadukkaalla designilla.

Kohderyhmänä ovat erityisesti web-ammattilaiset ja graafisen alan ammattilaiset. Hienoimmat uudet ominaisuudet tulevat yleensä ensimmäisenä juuri Squarespaceen. Tosin nykyisin muutkin “kotisivukoneet” ovat saaneet taakseen isot määrät rahoitusta, joten ominaisuuskisa on kiristynyt.

Squarespacea voikin aika helposti suositella tämän blogin lukijoille, joilla todennäköisesti on web-julkaisemisesta jo aiempaa kokemusta. Squarespacella voi tehdä monenlaisia juttuja, eikä työkalu tule esteeksi ihan heti. Valmisteemat ovat todella laadukkaita, ja halutessaan voi aloittaa vaikka tyhjistä sivupohjista tekemisen. Kaikki teemat ovat myös responsiivisia, mitä ei voi edelleenkään sanoa esim. Weeblystä ja Wixistä.

Uusimpana juttuna Squarespacella ovat myös Cover Pages -teemat, jotka mahdollistavat erilaisten laskeutumissivujen ja “Coming soon” -tyyppisten tyylikkäiden yksinkertaisten sivujen tekemisen.

Squarespace ei kuitenkaan ole mikään kaikkein helpoin työkalu. Käyttöliittymä on paikoitellen aika monimutkainen ja säädettäviä asioita riittää. Työkalu on vahvasti ammattilaisille suunnattu.

Satunnaisesti sivustoaan päivittävälle putkimiehelle tai kuljetusyrittäjälle ei Squarespacea voi oikein suositella. Kuvaavaa on, että Squarespace on tarjonnut jo pitkään useita iPhone-sovelluksia saittien hallintaan ja seurantaan, mutta Android-sovellukset tulivat vasta hiljattain (ja niitä on vasta kaksi).

Squarespace on ehdottomasti ’kotisivukoneiden iPhone’, vaikka ei olekaan hintatasossa erityisen poikkeava kilpailijoista. Laadukas design ja käyttökokemus ovat vain Squarespacella huomattavasti isommassa roolissa kuin kilpailijoilla.

Squarespace sopii pienille sivustoille, joiden halutaan näyttävän hyvältä, ja joiden hallinnan halutaan myös olevan ammattimaista. Käyttöliittymää ei saa suomeksi, mutta tuskin Squarespacea kannattaa Pertin putkifirmalle muutenkaan tarjota.

3) Weebly

Weeblyn vahvuus on helppous ja selkeys. Aloittaminen ja sisältöjen editointi on tehty helpoksi. Tyylikkään sivuston saa pystyyn todella nopeasti. Käyttöliittymä on esimerkiksi Squarespaceen verrattuna todella yksinkertainen ja selkeä. Elementtejä voi raahailla ja monistaa helposti.

Weeblyn sivupohjat vaikuttavat varsin hyvin mietityiltä ja kestäviltä. Sivupohjien kuvia ja valmiselementtejä on kohtuullisen helppo muokata. Omannäköisen verkkosivuston saa valmispohjastakin tehtyä varsin nopeasti muutamalla kuvavaihdoksella. Nappuloiden määrä on käyttöliittymässä selvästi yritetty pitää rajallisena. Täten Weeblyn kanssa varmasti pärjää kokemattomampikin web-julkaisija.

Weebly tukee myös yllättävän laajasti erilaisia upotuksia ja integraatioita. Esimerkiksi Google Maps -upotuksen tai omien Javascriptien laittaminen onnistuu helposti.

Weebly on ehkä suorin haastaja kotimaiselle Kotisivukoneelle tästä porukasta. Joten jos Kotisivukone ei jostain syystä miellytä, mutta oma osaaminen on rajallista, niin Weeblyä voi suositella seuraavaksi testikohteeksi. Weeblyn käyttöliittymää ei saa suomeksi, mutta suomenkielisen saitin hallinta onnistuu aivan hyvin.

Tosin Weeblykään ei tue kieliversiointia käytännössä mitenkään. Toki erikielisiä saitteja saa tehtyä Weeblyllä, mutta nämä pitää tehdä rinnakkaissaitteina. Uuden sivuston sentään saa kopioitua olemassaolevasta, joten käännöksen tekeminen onnistuu ainakin sivustoa perustettaessa kätevästi.

Weeblyllä on muiden tapaan takanaan sijoitusrahaa varsin reilusti, joten uusia ominaisuuksia puskee tasaisesti. Weeblynkin panostukset ovat tosin täysin USA:n markkinoilla.

Valinta Weeblyn ja Squarespacen välillä on vaikea. Weebly on kuitenkin tehty selvästi enemmän sille Ritvan lankakaupalle, joka haluaa myös hieman kokeilla verkkokauppaa. Squarespace on astetta enemmän tehty digimarkkinointi-ihmiselle, jonka pomo on käskenyt luoda uuden englanninkielisen tuotesivuston nopeasti, mutta laadusta tinkimättä.

4) Wix

Wix on pintapuolisesti hyvin samanhenkinen työkalu Weeblyn kanssa, ja nämä selkeästi kilpailevat myös agressiivisesti keskenään. Käyttöliittymäratkaisuiltaan ne ovat kuitenkin yllättävän erilaiset, ja on vaikea sanoa kumpi toimii paremmin kohderyhmälle. Selvää on, että kumpikin on tehty nimenomaan pienten pk-yritysten tarpeisiin.

Wixin ja Weeblyn välillä on kuitenkin selkeä tyyliero. Wix on lähestymistavassaan jokseenkin amerikkalaisempi ja agressiivisempi. Wixillä on erityisen paljon valmiita sivupohjia tarjolla. Esimerkiksi kampaamoille ja autodiilereille löytyy omia sivupohjia. Aloittamisesta on näin haluttu tehdä mahdollisimman helppoa.

Wix tarjoaa myös paljon valmiita taustakuvia ja muita elementtejä. Näin työkalu tuntuukin enemmän PowerPointilta kuin muut työkalut. Valmiita elementtejä ja logotyyppejä tyrkytetään suorastaan.

Työkalulla on hyvin helppo tehdä todella karmean näköinen verkkosivusto. Sivupohjat on myös yllättävän helppo hajottaa siten, että esimerkiksi mobiilinäkymässä nappulat tulevat tekstien päälle.

Wixin visuaalinen tyyli on hyvin rikasta muutenkin. Sivupohjat, käyttöliittymät ja nappulamallit kannustavat aika rohkeisiin valintoihin. Täten ainakin näin skandinaavisesta näkökulmasta katsoen Wix tuntuu vahvasti amerikkalaiseen makuun tehdyltä työkalulta. Ero on erityisen selvä kun Wixin sivupohjia ja käyttöliittymää vertaa SquareSpaceen.

Ehkä Wixiä onkin tästä porukasta kaikkein vaikein suositella mihinkään. Sen markkinointikin kun tuntuu keskittyvän siihen porukkaan joka haluaa kotisivut, mutta joka ei silti haluaisi perehtyä aiheeseen mitenkään. Riskirahaa on Wixilläkin takana kuitenkin sellaiset summat että firman kehitystä kannattaa seurata, ja sitä kautta paikka tässä katsauksessa on myös hyvin ansaittu.

Yhteenveto

Blogeihin WordPress.com on ylivertainen vaihtoehto. Blogityyppisen sivuston toteutukseen ei kannata Kotisivukonetta käyttää vaikka yleisö olisikin täysin Suomessa. WordPress.com tarjoaa myös suomenkielisen käyttöliittymän, mikä varmasti puhuttelee monia.

Onkin hyvä muistaa, että monelle pk-yritykselle suomenkielinen käyttöliittymä ja suomenkielinen asiakaspalvelu on hyvin merkittävä tekijä. Siksikin Kotisivukone on Suomessa kiistaton ykkösvaihtoehto pienten yritysten sivustoratkaisuksi, vaikka saattaakin yksittäisissä ominaisuuksissa hävitä monille kansainvälisille ratkaisuille.

Jos englanninkielinen käyttöliittymä ja asiakaspalvelu kelpaa, niin Squarespace on sitten se villikissa, jota kannattaa katsoa tarkemmin. Etenkin mikäli omaa osaamista löytyy tekstien muokkausta laajemmin. Verrattuna Kotisivukoneeseen on Squarespace selkeästi toisen tason julkaisujärjestelmä, joten web-ammattilaisen kannattaa Squarespacea tutkia vaikka Kotisivukone tuntuisikin muuten sopivalta.

Weebly ja Wix ovat aika vahvasti amerikkalaiseen markkinaan rakennettuja. Näiden suuntaan ehkä kannattaa kääntyä lähinnä jos haluaa tehdä englanninkielisen sivuston ja päivittäjinä tulee olemaan pääosin englantia puhuvia, melko noviiseja päivittäjiä.

Joissain yksittäisissä tilanteissa Weeblyn ja Wixinkin ominaisuudet voivat myös voittaa Kotisivukoneen. Weebly esimerkiksi sallii ulkoiset Javascript-upotukset ym. tagiratkaisut hyvin vapaasti. Täten osaavalle webmasterille Weebly mahdollistaa varsin paljon.

Ehkä vaikein suositeltava näistä on Wix. Wixin PowerPoint-työkalua muistuttava lähestyminen ei oikein tunnu soveltuvalta, jos tavoitteena on saada uskottava yrityksen verkkopresenssi.

Tämän blogin lukijoille helpointa on suositella Squarespacea. Designiltaan ja sivupohjiltaan se todennäköisesti puhuttelee parhaiten skandinaavista yleisöä. Myös toiminnoiltaan Squarespace on eniten suunniteltu käyttäjille, jotka ‘tietävät mitä tekevät’.

Osaavissa käsissä Squarespace voi jopa kilpailla vahvasti 5000 euron WordPress-saittiprojektin kanssa. Muutamalla satasella ja puolen päivän askartelulla Squarespacella saa aikaan näyttäviä ja monipuolisia verkkosivustoja. Esimerkiksi kaikkein pienimpien mainostoimistojen kannattaisi ehdottomasti harkita asiakkailleen Squarespace-saittien tarjoamista.

Tosin mitään kovin dynaamista sisältöä, listauksia, älykkäitä lomakkeita, tietokantoja tai vastaavia ei mikään näistä työkaluista mahdollista, joten kyllä niille WordPress-projekteillekin markkinaa riittää.

Myöskään kovin laajan ja vakavan verkkokaupan pyörittämisessä tuskin kannattaa näitä työkaluja käyttää, koska kotimaisten maksutapojen ja toimitustapojen tuki puuttuu. Tällä alueella Kotisivukone on syystäkin saavuttanut jo ison markkinaosuuden.

Ulkomaisille yleisöille suunnatun, yksinkertaisen verkkokaupan suhteen nämä kansainväliset työkalut tosin voivat olla järkeväkin ratkaisu.

Ylipäätään näiden työkalujen parhaat käyttötarkoitukset ovat usein aika erityistapauksia. Tuskin mikään digitoimisto pystyy rakentamaan isoa bisnestä näiden työkalujen varaan. Hyvin rajallisella budjetilla liikkeellä olevan asiakkaan kannalta nämä työkalut ovat kuitenkin huikeita mahdollisuuksia.

Etenkin alle 3000 euron budjetilla liikkuvat asiakkaat olisivat usein paremmassa hoivassa näiden kotisivukoneiden asiakkaina, kuin pienten digi- ja mainostoimistojen.

Pelkästään hyvä ylläpito- ja huolenpitopalvelu omalle WordPress-sivustolle kun maksaa helposti vuositasolla 1500-3000 euroa. Tämän artikkelin kotisivutyökalut maksavat vuositasolla 100-300 euroa, joten vuosittaisissa pakollisissa kuluissa ero voi olla jopa 1000 euroa.

Ylipäätään kun lasketaan asioita useamman vuoden aikajänteellä, niin se ”parin tonnin WordPress-sivusto”, saattaa olla muutamassa vuodessa lähellä 10 000 euroa vaikka kuinka halvalla olisi päässyt liikkeelle. Nämä kotisivukoneet eivät yrityksen kassaa kevennä useammassakaan vuodessa kuin korkeintaan sen 1000-2000 euroa.

Eli jos niitä tuhatlappusia ei loju nurkissa, ja osaamista löytyy, niin nämä työkalut tarjoavat huikeata hinta-laatu-suhdetta.

Toki Kotisivukone on edelleen Suomessa se paras vaihtoehto, mutta ehkä tämän blogin lukijoiden ainakin kannattaa kokeilla myös Squarespacea. Ei sekään mikään hopealuoti aina ole, mutta kuten todettua, osaavissa käsissä mahdollistaa paljon pienellä rahalla.

Lue lisää: Verkkokaupan alustat ja järjestelmät – kaikki artikkelit Vierityspalkissa

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

11 kommenttia on “Kotisivukoneen kansainväliset haastajat”

  1. ”Pelkästään hyvä ylläpito- ja huolenpitopalvelu omalle WordPress-sivustolle kun maksaa helposti vuositasolla 1500-3000 euroa.”

    Tuollaisiin hintoihin vaaditaan jo vähän isomman luokan sivustoja. Meidän ylläpitopalvelussa (WP-palvelu.fi) hinnat ovat alkaen 18e/kk – sopiva hintaluokka löytyy niin yksinkertaiselle yrityssivulle kuin laajalle verkkopalvelulle.

    Ylipäänsä kotisivujen suunnittelussa kannattaa ajatella hieman tätä hetkeä pidemmälle: onko yrityksellä kasvutavoitteita, tulevatko kävijämäärät kasvamaan tulevaisuudessa, kestävätkö sivut aikaa tai ovatko työkalut käytettävissä vielä viiden vuoden kuluttua?

  2. Kiitos kommentista, Sanna.

    Tuo hintaluokkahan perustuu aiemmin tehtyyn selvitykseen suoraan WordPress-firmoilta, ja sisältää siis pelkän hostingin lisäksi myös ylläpitopalveluita (jotka kuitenkin jonkun hoidettava). Ja olihan siinä katsauksessa niitäkin firmoja, jotka suosittelevat myös teidän hosting-ratkaisua.

    https://vierityspalkki.fi/2015/05/07/yllapito-ja-hosting-palveluiden-ostaminen-wordpressille/

    Tokihan WP:n hostingia löytyy vaikka miten halvalla, mutta yksinkertainenkin sivusto tarvitsee huolenpitoa sen serverin lisäksi (WP:n päivitykset, teeman ylläpito, lisäosien ylläpito ja päivitykset, ym ym ym.). Siksi 150e/kk on sellainen summa, joka käytännössä ja minimissään kannattaa budjetoida oman WordPress-ratkaisun ylläpitoon vaikka saitti olisikin yksinkertainen.

    Tuo teidän 18e/kk on ehkä relevantti budjetointi lähinnä jos omasta perheestä löytyy joku teini, joka ruokapalkalla hoitaa firman saittia. (Ja itse toivoisin, että kaikki itseään kunnioittavat yritykset/yrittäjät jo näin 2010-luvulla ymmärtäisivät hoitaa asian jotenkin toisin.)

  3. Kiitos vastauksesta! Täytyy nyt kuitenkin vielä tarkentaa pari asiaa.

    WP-palvelu.fi ei ole pelkkä hosting-, vaan myös ylläpitoratkaisu. Mainitsemasi ”WP:n päivitykset, teeman ylläpito, lisäosien ylläpito ja päivitykset, ym ym ym” kuuluvat siis meillä aina hintaan, myös tuohon 18 euron Mini-kuukausipakettiin. Hinta toki kasvaa sivuston koon ja kävijämäärien mukaan, mutta aloittelevan yrittäjän yksinkertaiselle sivustolle sopiva ratkaisu harvemmin yltää mainitsemiisi summiin. Ylläpitoon tosiaan kannattaa investoida, muttei älyttömiä summia – ja se teinikin voi ansaita ruokansa ihan muilla kotitöillä :)

    https://wp-palvelu.fi/hinnasto/

  4. Ok, kiitos tarkennuksesta, Sanna :)

    Ja ettei tule väärinymmärryksiä, niin pidän teidän palvelua oikein fiksuna. En vain ehkä pidä sitä WordPressiin investointia minimibudjetilla kovin hyvänä investointina – etenkään yrityksen näkökulmasta, edes pienen sellaisen.

    Sitten jos tietää mitä on tekemässä, ja ehdottomasti haluaa sen oman WordPress-asennuksen, niin teiltä se palvelu minunkin mielestäni kannattaa ostaa.

    (Isompien saittien kohdallahan aiempi kantani kuitenkin toki pätee. Tuskin teiltä kannattaa sitä oman saitin ylläpitoa ostaa isommille saiteille, tai jos ostaa, niin maksaahan se teilläkin sitten astetta enemmän kun niitä plugareita on enemmän ja esim. käytössä on asiakaskohtainen teemaratkaisu.)

  5. Tosi hyvä ja kattava kirjoitus! Nuo aiemmat blogijutut menivät myös lukulistalle. Itse olen käyttänyt WP:tä, Weeblyä ja Wixiä. Olen huomannut, miten helppo sivuja on rakentaa itse, jos on valmis joustamaan kotisivujen ulkoasussa (brändäys). Suosittelen näitä kyllä kaikille ainakin mikroyrityksille, koska heidän brändiinsä ei välttämättä panosteta alkuvaiheessa niin suuresti. Liiketoiminnan kasvettua kannattaa kyllä joku ammattilainen ottaa visuaalisuuden ja sivujen rakentamiseen avuksi.

  6. Timo Kiviluoma

    Wixin Powerpointmaisuus ja amerikkalaisuus on katsojan silmässä. Minusta kaikkein parasta Wixissä on aito WYSIWYG – koodaustaidotonkin näkee heti, mitä tuleman pitää.

    Visuaalista silmää todellakin tarvitaan, mutta niin tarvitaan muissakin alustoissa. Tai sitten lopputulos on vaan sitä samaa bulkkia.

    Minulla on kaksi Wixillä tehtyä saittia:
    timokiviluoma.me
    travelscandinavia.net

    Omien kokemusteni perusteella suosittelisin Wixiä tilanteisiin, joissa ei tarvita verkkokauppaa, joissa sisältöä on vähän ja saitti on sisäänheittäjän roolissa. Ylläpitäjän ei tarvitse ymmärtää koodistä yhtään mitään, mutta tulee toki olla visuaalista silmää, muidenkin kuin omasta mielestä…

  7. Kiitos kommentista, Timo.

    Olen samaa mieltä, että Wix on ehdottomasti helppokäyttöinen. Hyvin joustava WYSIWYG muutenkin varmasti huolehtii siitä, että faneja kyllä löytyy.

    Itsellä siinä kiristää kaksi asiaa erityisesti: 1) Ei järkevää sisältöelementtien konseptia, eli siinä todella luodaan niitä elementtejä ”räiskimällä ja raahailemalla”, kuten powerpointilla. Eli esim. teeman vaihtaminen tarkoittaa sitä, että rakentaminen alkaa melkein nollasta, koska sisältöjä ja ulkoasua ei ole kunnolla eroteltu toisistaan. 2) Responsiivisuuden puute. Erilliset, riisutut mobiiliteemat eivät ole enää moderni malli.

    Nuo kaksi tietysti liittyvät toisiinsa, koska ilman sisältöelementtejä ei paljon tehdä joustavia ulkoasupohjia. Täten Wixilläkin saattaa olla edessä luopuminen tuosta erittäin joustavasta WYSIWYGistä, veikkaisin.

  8. Tarjoaakohan yksikään näistä ”haastajista” mahdollisuutta erilaisilla oikeuksilla varustettuihin käyttäjätunnuksiin? Hajautetun päivitysmahdollisuuden puute tahtoo nimittäin olla pahin kompastuskivi näissä edullisissa kotisivutuotteissa. Käytän itse perus-Weeblyä, mutta siellä ei mainita mitään käyttöoikeuksien eriyttämismahdollisuudesta. Entäs nämä muut; WordPresscom, Squarespace, Wix?

  9. Hyvä kysymys, Mikko.

    Ei ole tullut minulle ainakaan vastaan missään noissa. Olisin aika yllättynyt, jos joku noista jotain tuollaista edes tarjoaisi, koska se ei todellakaan ole noiden juttu – noiden juttu on enemmänkin tarjota kaikki mahdolliset mahdollisuudet kaikille editoreille :)

    Sivustokohtaisesti noissa yleensä pystyy vain säätämään käyttöoikeuksia, ei sen tarkemmin.

    WordPress.comissa tietysti on tarjolla WordPressin peruseditoritasot, eli voi esim. rajata osalta editoreista julkaisuoikeudet pois – tai antaa oikeudet vain itse kirjoitettuihin artikkeleihin. Nämä järkeviä jos pyörittää esim. ryhmäblogia, eikä halua kaikilla olevan oikeuksia kaikkiin artikkeleihin. Muihin käyttöoikeusrajauksiin ei WordPress.comikaan pysty.

  10. No nyt kuulostaa kirjoittaja niin asiantuntevalta, että uskallan kiittää selkeästä infopläjäyksestä ja kysyä: Olen parin kuukauden kokemuksella todella kyllästynyt ja suorastaan järkyttynyt Nebulan toimintaan tai oikeastaan Nebulan palveluiden toimimattomuuteen. Siitä ei sen enempää kuin, että uskomatonta!

    Asiani eli mitä en saanut selville kirjoituksistasi oli, että mihin sitten se pieni tai keskikokoiseksi pyrkivä verkkokauppa sitten kannattaa perustaa (tässä tapauksessa siirtää), eli mistä lähteä liikkeelle kaupan kanssa. Hinta on siis alkuvaiheessa erittäin tärkeä asia, mutta vielä sitäkin tärkeämpää on, että kauppa toimii!

  11. Kiitos kommentista, Tero.

    Verkkokauppajärjestelmistä on keväällä kirjoitettu ihan kattava juttu: https://vierityspalkki.fi/2015/06/16/verkkokauppajarjestelmat-suomessa-2015/

    Tuossa katsauksessa mainituista järjestelmistä kenties Kotisivukone ja MyCashFlow ovat kaikkein pienimpiin tarkoituksiin sopivat järjestelmät. Myös Vilkas voi sopia, jos rahaa voi laittaa kuitenkin useita satasia, jopa tuhansia vuositasolla. Näistä lähtisin liikkeelle.

    Ainakin jos Suomessa aikoo verkkokauppaa tehdä, niin lähtisin noista mainituista liikkeelle. Kansainväliset ratkaisut eivät verkkokaupassa oikein toimi paikallisille markkinoille kovin helposti (tai lähinnä siksi koska Suomi on pieni markkina, jota harva globaali peluri tukee kovin hyvin). Sitten tietysti jos Suomesta käsin haluaa tehdä verkkokauppaa esim. USA:ssa, niin sitten joku Squarespace alkaa jo olemaan ihan varteenotettava vaihtoehto – tai erikoistuneemmat alustat, kuten Shopify.

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki.fi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset. Uutiskirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.


Tilaa uutiskirje.

  • 40-50 asiantuntija-artikkelia vuosittain.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja. Julkaistuja artikkeleita jo yli 1000 kappaletta.


    Kaikki artikkelit

  • 150-200 julkaistua referenssicasea joka vuosi.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.


    Selaa toimistojen julkaisuja

  • 300-400 työpaikkailmoitusta vuosittain.

    Vuodesta 2007 toiminut ilmoituspalsta on edelleen sivuston suosituin osio. Moni asiantuntija on löytänyt useammankin työpaikan palstan kautta vuosien varrella.


    Selaa avoimia työpaikkoja

  • 31 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.


    Selaa Toimistot-listaa

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen – ihan oikeasti.

Siirry takaisin sivun alkuun