Sataman perilliset: Suomen isot digitoimistot arvioinnissa
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 12 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Rajasoft osti Buorren kehitystiimin.
Vierityspalkin digitoimiston valintaa käsittelevässä artikkelisarjassa esitellään Suomessa toimivia digitoimistoja ja ohjelmistotaloja, jotka toteuttavat verkkopalveluita. Jos etsit digitoimistoa juuri nyt, ajantasaisin listaus Suomen kokeneimmista digitoimistoista löytyy Toimistot-hakemistosta. Löydä kokenut digitoimisto – Oulu, Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki
Satama oli aikanaan iso uusmediatoimisto, joka näytti mallia miten design ja teknologia saatiin kohtaamaan. Sataman hajottua Suomessa on ollut varsin vähän digitoimistoja, jotka olisivat olleet vahvoja keskittymiä sekä suunnitteluosaamisessa että teknisessä toteuttamisessa.
Moni “Sataman jälkeläinen” on kyllä onnistunut vakuuttamaan suunnittelupuolen hallinnassa vuosien varrella, mutta etenkin teknisen puolen uskottava hallinta on ontunut lähes kautta linjan. Voisi jopa sanoa, että Sataman murenemisen jälkeen web-alan isot tekniset toteutukset ovat liukuneet lähes järjestelmällisesti isojen IT-konsernien kuten Tiedon, Logican ja kumppaneiden haltuun.
Toisaalta viime vuosina on tapahtunut alalla paljon. Keskittymiä on alkanut syntymään, ja myös isojen IT-konsernien valta-asema isojen web-projektien parissa on heikentynyt. Pienet toimijat ovat saaneet isoja projekteja, ja keskisuuret toimijat ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun. Aivan Sataman kaltaista hallitsevaa toimijaa ei ole kuitenkaan syntynyt alalle. Monia hyviä haastajia kylläkin. Nyt kysymys kuuluukin, että ketkä ovat tällä hetkellä nämä “Sataman perilliset”, eli isot kotimaiset digitoimistot?
Tässä artikkelissa tehdään katsaus muutamiin kandidaatteihin, jotka ainakin tavoittelevat aktiivisesti “ison digitoimiston” manttelia kotimaisessa markkinassa. Artikkelissa ei ole tarkoitus ottaa kantaa siihen millainen on “täydellinen digitoimisto”, eli esimerkiksi pitääkö digitoimistolla olla ehdottomasti vahvaa toteutuskykyä vai ei. Lista on aakkosjärjestyksessä. Listaa sopii täydentää kommenteissa.
ActiveArk. Pitkän linjan toimija, joka on onnistunut kasvamaan myös henkilömäärältään melkein kolminumeroiseen sarjaan. Nykyisin myös kykyjä tekniseen toteutukseen , ja näin ehkä tällä listalla lähimpänä pitkän linjan digitoimistoa, joka on systemaattisesti tehnyt itsestään “uutta Satamaa”. Hiljattain tosin liittoutunut ison mainostoimistokonsernin kanssa, joten tulevaisuus hieman kysymysmerkki. Isoa ja luovaa digitoimistoa etsivälle asiakkaalle ActiveArk on kuitenkin varsin itsestäänselvä shorttilistakandidaatti. Erottuu Sataman perintöprinsessoista toimijana, joka panostaa astetta enemmän ulkonäöllisiin meriitteihin kuin enemmän teknisesti orientoituneet kollegansa.
atBusiness. Sataman raunioista erilaisten fuusioiden myötä muodostunut integraattori on nykyisin vahvasti Microsoft-teknologioihin erikoistunut tekninen toteuttaja. Integraattori-leimasta huolimatta talossa on edelleen vahvaa suunnitteluosaamista, ja webbiäkään ei tehdä pelkästään SharePointilla. Meteoriitin ja Futuricen ohella pääsee tähän katsaukseen mukaan huomattavan henkilöstömääränsä näkökulmasta, ja koska pystyy olemaan uskottava myös isojen konsernien IT-osastojen näkökulmasta. Sataman kaltaista visionööristä profiilia ei atBusiness ole kuitenkaan onnistunut rakentamaan, ja tuskin on tavoitellutkaan edes. Hieman ujo perintöprinsessa.
Avaus. Hiljakseen kasvanut yritysryhmittymä alkaa lähentelemään jo sadan hengen kokoluokkaa. Talosta löytyy markkinointikonsultteja, käyttöliittymäosaamista ja myös eri teknologioita hallitsevia toteutustiimejä. Julkaisujärjestelmienkin saralla Avaus tekee useilla eri tuotteilla, joskin rummuttaa Sitefinityä nykyisin voimakkaimmin. Avauksen vahva teknologiaosaaminen onkin perua pitkän historian omaavasta Uomasta, joka sulautui Avaukseen. Avaus lienee tämän listan toimijoista niitä harvoja, jotka ovat myös julkisuudessa tunnustaneet olevansa tekemässä samansuuntaista kokonaisuutta kuin Satama aikoinaan. Ei ehkä vielä Sataman “se” perillinen, mutta kunnianhimoisin perintöprinsessa ehdottomasti.
Frantic*. Pitkän linjan digitoimisto porskuttaa edelleen vahvasti, mutta ei ole olennaisesti vuosien aikana onnistunut kasvamaan muutaman kymmenen hengen kokoluokastaan ylöspäin. Toisaalta Frantic on edelleen perustajiensa käsissä eikä ole lähtenyt sekoilemaan kansainvälisten mainostoimistokonsernien kelkkaan. Erikoisuutena Franticilla on myös “ylläpitopuoli” – eli Frantic huolehtii monien isojen brändien verkkonäkyvyyden ja sisältöjen kehityksestä ja pyörittämisestä hieman ulkoistusdiilien kaltaisten järjestelyiden hengessä. Täten Frantic ei ole pelkästään hienoja powerpointteja tuottava talo, vaan on kädet savessa monien käytännön asioiden kanssa myös. Sataman perillisenä Frantic on täten varsin vahvoilla – vaikka ei laajojen, teknisesti vaativien web-projektien toteuttaja olekaan.
Futurice. It-alan tuoreita raketteja, joka Reaktorin ohella nautiskelee trendikkään putiikin maineesta. Web-alalla ehdottomasti kallistunut toteuttajapuolelle, mutta raapii asiakkaiden ovea myös suunnitteluosaamisen saralla. Henkilöstömäärältään jo muhkea talo, koska on onnistunut ohittamaan sadan hengen etapin jo aikoja sitten. Asenteeltaan ja yhteishengeltään Futurice kisaa vahvasti Sataman “todellisen perillisen” manttelista. Vielä aavistuksen tekninen talo kuitenkin, joten yltää korkeintaan perintöprinsessaksi.
N2. Asenteeltaan ja energialtaan Sataman jalanjäljissä. Tekee rohkeita asioita myös koko alan edistämiseksi, ja on monessa mukana. Ehkä lähimpänä “Satamasta karannutta suunnittelutiimiä” joten asema listalla siksi perusteltu. Teknisen puolen osalta kuitenkin mainostoimistotasolla eikä kisaa toteutuskykyä omaavien digitoimistojen kanssa. Täten ei aivan yllä edes perintöprinsessa-statukseen. Perinnönjaossa silti ajoittain mukana.
Nitro. Uusmediatoimistoksi itseään reilusti nimittävä konserni alkaa myös olemaan melkoinen osaamiskeskittymä. Erikoisuutena Nitrolla ovat 3D-osaaminen ja video-osaaminen. Täten Nitro liukuu ehkä jo isojen tuotantoyhtiöiden suuntaan – vaikkakin kutsuu itseään edelleen myös digitoimistoksi. Nitron lähestyminen on joka tapauksessa piirun verran enemmän mainostoimistojen puolella kuin teknisesti vahvojen digitoimistojen saralla. Ehkä Sataman jäljillä ajoittain, mutta ei perillinen aivan kuitenkaan.
Sininen Meteoriitti*. Microsoft-teknologioihin erikoistunut verkkopalvelutoteuttaja, joka kuitenkin SharePoint-painotuksellaan kallistunut viime vuosina enemmän intranettien kuin web-toteutuksien suuntaan. Kilpailee toki isoista web-projekteista edelleen, mutta on profiililtaan selvästi kallistunut enemmän teknisen kokonaistoteuttajan puolelle kuin luovan suunnittelun suuntaan. Meteoriitti edustaa AtBusineksen, Futuricen ja Avauksen ohella kuitenkin niitä harvoja kotimaisia firmoja, jotka pystyvät uskottavasti suunnittelemaan isojakin verkkopalvelukokonaisuuksia, toteuttamaan suunnittelemansa vaativan teknisen kokonaisuuden, ja lisäksi ylläpitämään pystytetyt isot kokonaisuudet. Täten ainakin kokonaisprojekteja ostavien tahojen näkökulmasta asema Sataman perintöprinsessana on oikeutettu.
Valve. Erityisesti web-alan suunnittelupuoleen erikoistunut toimisto, joka on viime vuosina tosin paininut myös talousvaikeuksissa. Valve on kuitenkin edelleen monien isojen brändien suunnittelukumppani, ja uusien liittoumien kautta on yrittänyt rakentaa itselleen myös uskottavampaa konsultointi- ja teknistä osaamista. Vuosien varrella tosin aina ollut jokseenkin “tuulisen toimiston” maineessa. Nimi kantaa kuitenkin uskottavuutta edelleen ja vuosien aikana Valveen suunnalta on tullut paljon terävää näkemystä alalle. Sataman perillisenä Valve on kenties se puolivallaton perintöprinssi, jonka ryhdistäytymistä moni kilpailija salaa pelkää.
White Sheep. Flash-kampanjoita huimat määrät maailmaan puskenut digitoimisto on kasvanut vuosien varrella tasaisesti. Kuuluu isompaan yritysryhmään, joten pelailee monenlaisissa asiakkuuksissa myös tämän linkin kautta. White Sheep tosin pääsee listalle lähinnä tuotteliaisuutensa ansiosta. Uutta tuotantoa pukkaa ulos tältä lammaslaumalta ajoittain hengästyttävää vauhtia. Isojen konsernien strategisissa toteutuksissa White Sheeppiä ei kuitenkaan näe. Ei täten vielä Sataman perillinen, vaikka kovaa yritystä moneen suuntaan onkin.
Zeeland. Markkinointiviestintäkonserni on saavuttanut muhkean kokoluokan ja muistuttaa isoa digitoimistoa vahvasti vaikka tekee myös paljon “perinteisiä juttuja”. Nitron ohella Zeelandin profiili muistuttaa paljon enemmän teknisesti lahjakasta mainostoimistoa kuin puhtaasti digikenttään erikoistunutta toimijaa. Myös sekava konsernirakenne, joka pitää sisällään yli 100 tekijää laajasta kirjosta osaajia on omiaan profiloimaan Zeelandin enemmän “mainostoimistokonserni 2.0:ksi” kuin todelliseksi Sataman perilliseksi.
Kymmenet kovat toimistot jäivät listalta pois lukuisista eri syistä. Esimerkiksi yli sadan hengen digitoimisto Luxus on viime vuosina kasvanut voimakkaasti, ja olisi varmasti voinut olla mainittuna listalla. Myös vaikkapa pohjoismainen digitoimisto Creuna on luonut ansiokkaasti profiilia Suomessakin. Nopeasti kasvava Creuna Finland myös tavoittelee jokseenkin samantyyppistä profiilia kuin Satama aikoinaan. Aivan tuoreimpia haastajia ei tälle listalle kuitenkaan otettu.
Myös suurimmat it-alan toimijat, kuten Tieto ja Logica jätettiin listalta pois niiden aivan toisenlaisen kokoluokan johdosta. Isojen toimijoiden sisältä voi kuitenkin löytyä paljon osaamista ja toimintakulttuuriakin kuin mitä Satama aikanaan edusti. Kenties keskikokoisiakin integraattoreita, kuten Solitan, olisi voinut listalla mainita. Ja epäilemättä monia muitakin.
Sana on kommenteissa vapaa. Täydennä, korjaa ja kommentoi.
Lue lisää: Löydä kokenut digitoimisto – Turku, Oulu, Jyväskylä, Tampere, Helsinki
—
Perttu Tolvanen
Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.
[Jälkiedit elokuussa 2016: Tätä aihetta jatkavia kirjoituksia löytyy blogista esim. digitoimistot-kategorian alta. Pari vuotta toiminut Toimistot-osio listaa myös referensseillä ansioituneita digitoimistoja.]
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
34 kommenttia on “Sataman perilliset: Suomen isot digitoimistot arvioinnissa”
Kommentointi on suljettu.
Sami Häkkinen
Moi Perttu! Hienoa, että nostat toimistoja esiin, vaikka varmasti jokaisella onkin palautetta yhteenvedoista. Tietysti toivoisi, että toimiala alkaisi pikkuhiljaa ryömiä Sataman varjoista, mutta toivottavasti tämä herättää kaivattua keskustelua. Kommentti Franticin osalta: noin neljälläkymmenellä hengellä teemme Kalevankadulla päivittäin töitä laajojen ja teknisesti vaativien web-projektien parissa ;-) Kädet savessa reippaasti kasvaen. Tervetuloa käymään!
kosti panttila
Listalta löytyy Futurice ja Meteoriitti, joten on syytä kysyä, että missä Reaktor luuraa? Vaikka tekkitaloksi profiloituukin, niin eiköhän kyseisessä talossa ole kuitenkin niitä AD:ita, kälysuunnittelijoita, toiminnallisuusarkkitehteja ja konseptoijia sen verran, että paikka tälle listalle avautuisi?
Perttu Tolvanen
Sami: Naulan kantaan! Sataman varjosta tosiaan pitää ponnistaa eteenpäin. Meinasin kirjoittaa sen tuohon artikkeliinkin, että ehkä tällaisella katsauksella nyt on jotain viihdearvoa, mutta tärkeintä on toki päästä tästä aiheesta eteenpäin ja keskittyä siihen millaisia toimistoja tarvitaan vuonna 2012. Etenkin kun alalla on jo niin valtavasti ihmisiä jotka eivät ole koskaan Satamasta edes kuulleetkaan.
Kosti: Reaktor on erittäin hyvä ehdotus listalle. Tietoisesti jätin kyllä Reaktorin mainitsematta (aiheesta voi varmasti olla montaa mieltä), vaikka siellä ollaankin parin viime vuoden aikana kunnostauduttu myös verkkopalveluiden saralla. Reaktor on kuitenkin syntyhistorialtaan niin kovin erilainen talo kuin Satama aikanaan. Reaktorhan kasvoi nykyiseen kokoonsa hyvin vahvalla tekkiprofiililla, ja nimenomaan sillä asenteella että Reaktorilta löytyy osaajia ratkomaan vaikka millaisia taustajärjestelmäongelmia. Reaktoriin verrattuna Meteoriitti ja Futurice ovat olleet minusta enemmän verkkopalvelupuolelle suuntautuneita alusta lähtien (vaikka ovat nekin aluksi olleet myös hyvin tekkipainotteisia taloja).
Toivottavasti kaikki osapuolet ymmärtävät tässä muuten sen, että tällaisen katsauksen ensisijaisena tavoitteena on saada huomiota alan toimijoille (pääsi listalle tai ei). Tarkoitus ei ole “tylyttää” toimijoita, mutta kun kyse ei ole mistään maksetusta mainoslistasta, niin on mielestäni perusteltua olla astetta enemmän kriittinen kuin “markkinointihenkinen”. Toimistot voivat niitä maksettuja lauseita hankkia muista medioista :)
Jussi-Pekka Erkkola
Terve Perttu ja kiitos viiltävästä analyysista!
Entisenä Sataman asiakkaana ja monen postauksessa mainitun toimiston kanssa yhteistyötä tehneenä, voin vain todeta, että asiakkaan näkökulmasta suurin haaste ei ole löytää hyvää digitoimistoa – niitähän löytyy monta tuolta listalta.
Jokaisen media-, PR- ja mainostoimiston myydessä entistä enemmän digitaalista osaamista, näkemysta ja integroitua tuotantoa, asiakkaan haasteena on muodostaa tehokkaasti toimiva kumppaniverkosto eri toimistoista, jotka toimivat hyvin yhteen ja toisiaan täydentäen.
Onkin mielenkiintoista nähdä miten hyvin suomalaiset digitoimistot pystyvät ottamaan oman roolinsa kokonaismarkkinontiviestinnän kentällä. Osa tekee sen jo paremmin, osa etsii vielä rooliaan ja toimintamalliaan.
Sami Niemelä
Mielestäni vähän sekalainen listaus. Olen kollega Häkkisen kanssa kyllä vähän samaa mieltä että Sataman varjosta olisi jo korkea aika päästä eteenpäin. Kuten Jiipee viittasikin, “digitoimisto” alkaa jo määreenä olla myös vähän menneen talven lumia.
Ala on muuttunut Sataman kulta-ajoista aikalailla. Väittäisin jopa että vuosituhannen vaihteen webbisaittibisnestä ei oikeastaan enää ole olemassa, ainakaan sellaisenaan. Sen sijaan toimijat ovat päivittäneet tarjoamaansa hyvinkin eri suuntiin. Esimerkiksi listalla olevat Avaus, White Sheep ja Futurice toimivat kukin loppupeleissä aikalailla eri pelikentillä ja yhdistävä tekijä on lähinnä kotikaupunki ja koko.
Mutta jos tähän leikkiin nyt lähdetään, ketä listalta puuttuu?
– Aikoinaan Sataman iso vahvuus oli suunnitteluosaaminen. Tässä mielessä listalla pitäisi olla tukku keski-ja isokokoisia firmoja Robotista jo mainittuun Luxukseen. Pertun edustaman(?) Sinisen Meteroriitin läsnäolo on taas ehkä vähän niin ja näin. Saatan olla tietty väärässä.
– Satama oli aikoinaan edelläkävijä mobiilibisneksessä. Tästä näkökulmasta listalta puuttuvat Idean, Fjord ja jopa me (Nordkapp)—koko ei designvetoisessa bisneksessä enää välttämättä ole se mistä uskottavuus tulee.
-Koko Palmun juuret johtavat vahvasti sylttytehtaalle Satamaan. Heillä taitaa olla myös toteutusta talossa nykyään. Samoin Luxus on ollut nykyisen kokoinen jo jonkun aikaa, ja toteutusta löytyy myös. Ainakin jossain vaiheessa myös paljon entisiä Satamalaisia.
Tero Heittola
Hei Perttu – ja kiitos keskustelunavauksesta!
tässä olikin listattuna sekä artikkelissa että kommenteissa monia varteenotettavia palveluntarjoajia.
Sellainen ongelma tuossa on (kuten itsekin vähän viittasit), että yksikään kandidaateista ei ole ‘se vanha Satama’. Ei pidäkään olla. Silloinsen Sataman business oli hyvin erilaista, ja hyvin erilaiseen maailmantilaan sopiva.
Ottamatta kantaa Sataman murenemiseen, jokainen vetää siitä omat päätelmänsä, en usko että se liiketoimintamalli olisi mitenkään kestänyt samanlaisena näihin päiviin.
Siksi komppaan JP:tä ja kysyn: missä on SE nykyajan toimisto, johon kaikki muut benckmarkkaavat toimintaansa?
En usko että se on ylipäätänsä tuolla listalla, ei edes kommenteissa. Ei vaikka kaikki listalle päässeet ja mainitut toinen toistaan erinomaisempia ovatkin :)
Perttu Tolvanen
Hienoa, että Sami lähdet leikkiin mukaan :) Sitähän tämä on. Sekalainen katsaus firmoihin, jotka ovat lähteneet jollain tapaa Satamasta liikkeelle, tai ponnistavat selkeästi Sataman innoittamasta “filosofiasta”. Moni on kehittynyt tosiaan hyvin erilaisiin suuntiin. On myös totta, että “webbisivujen tekeminen” on alueena muuttunut paljon. Siinä mielessä joku Meteoriitti ja AtBusiness edustavatkin “perinteisintä” mallia, koska edelleen tekevät isoja webbisivustoja tähän maahan ihan “perusbisneksenään” (eivätkä kohtele toteutuspuolta “pakollisena pahana” kuten ehkä jotkut trendikkäämmät toimistot).
Nordkapp, Idean ja kumppanit ovat sitten enemmän näitä uusia tuulia, joilla on jopa ylikorostunut tarve erottua markkinan muista toimijoista (ja ehkä todellisia syitäkin siihen). Nämä taas edustavat minusta korostuneesti maailmaa jossa suunnittelu ja toteutus elävät erillään, tai ainakin eri toimistoissa – ja toteutukset tehdään yhteisillä tiimeillä, yleensä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa – mutta ei toki maailma täysin näin mustavalkoinen tietysti ole.
Palmu on myös mielenkiintoinen ehdotus listalle. Ainakin Palmu on yhdenlainen malli siihen mitä “post-digitoimisto” -aikakaudella toimistot voisivat olla. Toimiston palvelumuotoilusta ponnistavaa filosofiaa en kuitenkaan itse ehkä Sataman suuntaan liittäisi… vai pitäisikö?
Yleisenä kommenttina todettakoon, että minusta digitoimistokentällä on aika paljon mainostoimistomaailmasta tuttua taipumusta siihen, että kukaan ei halua kutsua itseään digitoimistoksi, vaan omalle tekemiselle väkisin keksitään joku uusi nimitys (oli erottumispyrkimykseen todellisia syitä tai ei).
Jussi-Pekan kommentti ainakin minusta osuu monen asiakkaan kokeman tuskan ytimeen. Toimistokentästä on hyvin vaikea saada selkoa, ja tämä ongelma korostuu etenkin tällä hetkellä kun parhaan paletin löytäminen vaatii usein monen toimiston kanssa työskentelyä.
PS. Sami: Toimin itse nykyisin riippumattomana konsulttina auttaen asiakkaita kumppani- ja järjestelmävalinnoissa. Viittaamastasi Meteoriitin “edustuksesta” luovuin jo reilu vuosi sitten.
Sami Niemelä
Ottamatta kantaa siihen, mikä SE toimisto on väittäisin että aika monen toimijan benchmarkit löytyy ulkomailta. Nykyajan globaalissa toimintaympäristössä ei ole mitään järkeä yrittää olla Suomen paras kun tähtäimen voi laittaa suoraan maailman huipulle.
Kari Tervonen
Sitä minä vaan ihmettelen, että kuka kumma haluaa olla Sataman perillinen ja miksi ihmeessä.
Kari Maikkola
Satamalla oli kyllä aikoinaan (ja nyt ei puhuta Sarasvuon ajasta) ihan relevantteja palikoita tarjoomassaan. Sataman liiketoimintaosaaminen pörssiyrityksenä oli tietysti IT-hypen ja erittäin paljon etunojallisen riskinoton myötä katastrofaalista.
Toisaalta, aina kaikkea ei vain millään voida yhdistää samaan firmaan, jolloin palveluita tarjoavien yritysten pitää pyrkiä toimimaan entistä enemmän asiakkaan näkökulmasta yhtenäisenä, hyvin kommunikoivana tiiminä. Yksi tärkeä elementti on myös kyky pystyä toimimaan yhdessä asiakkaan sisäisen projektiryhmän kanssa. Verkottumisen ja sitä myötä monitoimittaja projektien johtamisen merkityksen uskon lisääntyvän entisestään tulevaisuudessa.
Melkein kuitenkin väittäisin, että aina se firma on enemmän jommallekummalle puolelle kallellaan (eli vahvempi osaaminen joko designissa tai tekniikassa).
Sami Salmenkivi
Kiitos Perttu listauksesta! Minua kiinnostaisi samantapainen mobiilitekijöistä koostettu lista.
Ismo Tenkanen
“puhtaasti digikenttään erikoistunut toimija” on niin last season… Kuka oikeasti haluaa sellaista toimistoa, joka ei ymmärrä muusta kuin yhdestä palapelin kulmasta – ja yhden lyhyen projektin ajan…
Tietysti onhan sekin parempi vaihtoehto kuin perusmainostoimisto, jonka ymmärrys digistä on sillä tasolla, että siirretään ne printtileiskat bannereihin, kun kerran asiakas haluaa digin mukaan palettiin.
Perttu Monthan
Kiitos kaima arviosta! Nautin roolistani ujo prinsessan edustajana =)
Kuten moni huomioissaan jo totesi, Sataman varjosta olisi hyvä kääntää katse tähän päivään ja tulevaan. Satama oli digitätien ja -setien korkeakoulu, ja minustakin erittäin tärkeä roolissaan. Mittarit kunnianhimoisten talojen tekemiselle pitää olla kv-markkinassa kuten Sami N. vinkkasi. Tässä aiempaa kansainvälisemmät asiakkaat ja kumppaniekosysteemit toimivat vauhdittajana.
Siitä olen JP:n kanssa täysin samaa mieltä, että verkottuminen on tätä päivää. Asiantuntijaorganisaatioita 15 vuotta katselleena olen pannut merkille, että erilaiset kompetenssit tahtovat gravitoituvat voimallisemmin kaltaistensa ympärille, mikä synnyttää intohimoa, kipinöitä ja draivia viedä omaa alaa eteenpäin. Siksi on taloja joissa kukoistaa voimallisemmin design, ja taloja joissa teknologia on osaamisen kulmakivi.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö samojen seinien sisällä olisi paloa tehdä asioita renesanssin hengessä uudella tavalla ja haastaa konventioita, mutta väitän että todennäköisempää murros on kun huippusuunnittelijat kohtaavat teknologian huiput haastavan asiakastarpeen äärellä. Uskon, että tällöin myös asiakas saa luovuutta, luotettavan toteutuksen ja tuen.
(Btw. saman gravitoitumisen yksiköihin todistin myös Satamassa, vaikka tekeminen ulospäin yhtenäiseltä näyttikin.)
Meidän olisi hyvä täällä Suomessa tunnistaa mitä vauhtia teknologia on mennyt eteenpäin esim. viimeisen viiden vuoden aikana vaikkapa online-markkinoinnin ja asiakkuudenhallinnan osa-alueilla. Suomessa ollaan vielä sangen alkutaipaleella näiden asiakaslähtöisessä systemaattisessa soveltamisessa & hyödyntämisessä. Tässä tarvitaan juuri luovuutta, mutta lisäksi prosessimaista ajattelua, tekniikan mahdollisuuksien tuntemusta ja jatkuvaa mittausta, analysointia ja tekemistä.
Tunnistatteko muuten, että julkisessa keskustelussa fokus on 99% kehittämisessä ja uuden luomisessa? Ainakin itsestä tuntuu tältä, ja tämä on tunnetasolla ymmärrettävää. Minusta olisi tärkeää pohtia myös sitä, mitä tapahtuu kun uudet palvelut ja ratkaisut on launchattu. Kuka huolehtii palveluista, asiakkaasta ja käyttäjistä silloin? Tärkeää onkin pohtia miten tuotannonaikainen tuki ja jatkokehitys organisoidaan laadukkaalla ja kustannustehokkaalla tavalla.
Puhtia syksyyn!
P.S. Tyyli- ja markkinointipoliisin vinkki: “atBusiness” kirjoitetaan pienellä a-kirjaimella, myös yritysrekisterissä :)
Ville Availa
Lukaisin tämän läpi ja niin luki moni muukin Ambientialla. Tämä laukaisi monta pitkää chattia, joissa pohdittiin, että miksi ihmeessä Ambientia ei ollut listalla. Olemme suurempi toimija, kuin moni muu listalla oleva ja suunnitteluosaamista löytyy vaikka Ruotsiin jakaa :)
Sitten oivalsin, mehän olimme jo paikalla, kun Satamaa perustettiin yhteistyökumppanimme Interweb Designin ympärille. Tuo perillinen olisikin kuulostanut aika pahalta – tietäen lopputuloksen.
Hyvän keskustelun tämä kyllä käynnisti!
Janne Saarikko
Kiitos Perttu listauksesta!
Kiinnostavaa nähdä meidät listattuna Sataman perillisten listalle, vaikka historiaamme lähempänä ovat ehkä sellaiset yritykset kuten Enala&Hyysalo, A4 Media, Rientola ja Incognito. Toki ex-satamalaisiakin on myös Zeelandin jengissä.
On hienoa nähdä JP:n mainitseman kokonaismarkkinointiviestinnän nostavan päätään. Asiakkaiden palveleminen yksin digissä tai jossain muussa disipliinissä vaatii ykköstilaa osaamisessa, ja sitähän kaikilla ei voi olla. Asiakkaalla taas on haaste näiden erikoisosaajien tekemisen yhdistämisessä liiketoimintaa palvelevaksi kokonaisuudeksi.
Itse rakastan sitä tilannetta, jossa voi hakea tiimiin tarvittavat osaajat saman katon alta. Silloin ei tarvitse käyttää vaivaan aina samaa lääkettä ja todennäköisyys potilaan parantumiseen on huimasti korkeampi.
Toivottavasti digitoimistot ymmärtävät tarpeen äärimmäiseen erikoistumiseen tai laajaan monipuolisuuteen ennen muita — media-, mainos-, viestintätoimistoja tai liikkeenjohdon konsultteja.
Energiaa syksyyn!
Zaarikko
Timo Ronkainen
“Kymmenet kovat toimistot jäivät listalta pois lukuisista eri syistä.” Kieltämättä ihmettelen valintaperusteita, jos esim. Luxus jätetään vain loppukaneettiin. Liikevaihdon mukaan listan isoimpia firmoja.
Jussi Kujansuu
Mainio listaus, vaikka yhdyn aiempiin mielipiteisiin Sataman varjon jättämisestä. Monthanilla oli myös erinomainen näkemys tässä; “Tässä tarvitaan juuri luovuutta, mutta lisäksi prosessimaista ajattelua, tekniikan mahdollisuuksien tuntemusta ja jatkuvaa mittausta, analysointia ja tekemistä.”
Prosessmainen ajattelu ja ah-niin-epäseksikäs teknologia on oltava mukana, muuten tekeminen jää helposti yläpilvifiilistelyksi.
Solita on muuten tänään paljon muutakin kuin integraattori ja teknologiatalo. Suunnitelu- ja konseptiosaamista on kasvatettu vauhdilla. Kannattaa tsekata meidän uudet tuulet.
Antti L
moro. sattui vaan tulemaan vastaan tämä 6 vuotta vanha kiteyttävä artikkeli Satamasta, kun etsin kuvaa tuosta neukkarituubista
*linkki poistettu toimimattomana*
t Antti
Vesa Palmu
Kattava listaus digitoimistoista. Listalle on kuitenkin eksynyt atBusineksen, Avauksen, Futun ja Meteoriitin kaltaisia yrityksiä joita en itse laittaisi tähän kategoriaan.
Ehkä Pertun kirjoitus kertoo hyvää tarinaa siitä miten sekava kenttä on nykypäivänä jopa alan ammattilaisen näkökulmasta.
Entinen Mearra, nykyinen Wunderkraut tekee töitä lähes pelkästään isojen yritysten liiketoiminnan, markkinoinnin ja viestinnän ihmisten kanssa. Täsmälleen saman porukan kuin digitoimistotkin. Lähestymistapa on kuitenkin hyvin erilainen ja hommaa viedään tukevasti liiketoiminta edellä eteenpäin. Katamme yhdeksän maata Euroopassa rakentaen liiketoiminnalle erittäin kriittisiä sivustoja tasolla josta Sataman aikoina vasta unelmoitiin. Tästä huolimatta olemme nähdäkseni aika kaukana “perinteisestä” digitoimistosta.
Tässä voi vain kysyä missä Satama olisi tänään? Ehkä vielä tärkeämpää olisi yrittää hiukan selventää tätä toimialaa sen ulkopuolisille (ja miksei alalla toimijoillekin). Koko ala on kasvanut vähintään kymmenkertaisesti muutamissa vuosissa ja erikoistumiselle on nyt aivan erilailla tilaa kuin vielä 5-10 vuotta sitten.
Perttu Tolvanen
Hyviä kommentteja. Alan toiminnan selkeyttämisestähän tässäkin on lopulta kyse. Tosin yleensä kaikki alan firmat ovat sitä mieltä, että selkeyttäminen on tarpeellista ja selkeät kategoriat ovat hyviä, mutta kunhan omaa toimistoa ei tarvitse kategorisoida mihinkään, koska “me ollaan kuitenkin erilainen kuin muut”.
Tässä Sataman perillisten listauksessa mielestäni isoin epätasapaino syntyy siitä, että listalla on a) toimijoita jotka ovat selkeästi kallellaan enemmän suunnitteluun kuin tekniikkaan, ja lisäksi listalla on b) vahvoja tekniseen toteutukseen kallellaan olevia toimijoita. Seuraavassa listauksessa lienee syytä ainakin nämä kallistukset huomioida. Olen nimittäin kaimani kanssa samaa mieltä siitä, että näiden kahden kallistuksen pitäminen menestyksekkäästi saman katon alla on pidemmän päälle melko mahdoton yhtälö (ainakin organisaatiokulttuurin näkökulmasta).
Mitä tulee mainostoimistojen ym. toimijoiden rooliin tällä kentällä, niin en kyllä näe siinä kovin suurta murrosta tapahtumassa. Isojen markkinointiviestintätoimistojen digitiimit voivat toteuttaa pieniä ja keskisuuria sivustoja ihan asiallisesti, mutta eivät Wunderkrautin ja AtBusineksen kaltaiset toimijat edelleenkään tästä syystä projekteja menetä. Jonkun Zeelandin organisaatiokulttuuri tulee aina olemaan hyvin kaukana kulttuurista joka tukisi monikielisen verkkokaupan toteutusprojektin valmistumista – saatika viehättäisi tämän alan kovimpia naisia ja miehiä tulemaan taloon töihin. (Ja todettakoon nyt, että Zeelandilla on varmasti paljon annettavaa isolle verkkokaupalle, mutta en kyllä ko. palvelun toteutusta ja ylläpitoa ostaisi ko. firmasta, vaikka kaikenlaista muuta mahtavaa sieltä varmasti verkkokaupan menestystä tukemaan voisinkin ostaa.)
Ehkä jotain budjettirajaa voisi myös käyttää. Itse en ehkä isostakaan markkinointiviestintäkonsernista ostaisi verkkopalvelun toteutusta jonka toteutusbudjetti on yli 20 000 euroa.
Alle 20 000 euron saitteihin monet mainostoimistot ovat minusta parhaimmillaan jopa erittäin hyviä kumppaneita. Käytännössä silloinkin tosin toteutus saatetaan alihankkia pitkälti, mutta kun kyse ei ole mistään liiketoimintakriittisestä palvelusta, niin eipä silloin kaikkien nurkkien tarvitsekaan olla viimeisen päälle valettuja.
Hankalin alue lienevät 20 000 – 60 000 euron toteutusbudjetit. Sillä saralla on paljon kilpailua, ja kun palvelu todennäköisesti ei vielä ole mikään kovin bisneskriittinen, niin toteutuksen voi perustellusti ostaa montaa kautta. Jopa sieltä markkinointiviestintätoimiston kautta jos kyse on ison kokonaisuuden yhdestä osa-alueesta. Ja mitä lähemmäksi mennään kuusinumeroista toteutusbudjettia, niin sitä varmemmin toteutus kannattaa ostaa tekniikkaan kallellaan olevalta talolta.
Myös suunnittelussa kannattaa käyttää mielestäni erikoistuneita toimistoja silloin kun budjetti on kuusinumeroinen palvelutoteutukselle. Tai jos ei käytä erikoistuneita toimijoita, niin kannattaa ainakin valita yksittäiset tekijät hyvin tarkasti (kovia yksittäisiä tekijöitä kun löytyy monelta suunnalta tällä alalla).
Vielä lopuksi sellainen muistutus, että mitä isompi toimisto on kyseessä, niin sitä isompi on myös todistustaakka omasta osaamisesta ja toimituskyvystä. Jos pelkällä numeroiden tuomalla todistusvoimalla pärjäisi, niin kaikki projektithan kannattaisi teetättää Logicalla tai Tiedolla – ja siksi jos haluaa päästä listalle, niin kannattaa omasta tekemisestä ja tuloksista pitää ääntä. Oma verkkosivusto on hyvä paikka aloittaa.
Vesa Palmu
Itse käyttäisin pelkän janan sijaan kolmiota jonka kulmat ovat luova, tekniikka ja business. Markkinalla on kuitenkin Pertun esittämän luova-tekniikka jaon lisäksi myös perinteisempiä liiketoiminnan konsultteja.
Piirsin siis luonnollisesti tästä kolmion: https://docs.google.com/presentation/d/1vd1iLoJFGamulwxtoFJtW_rMxwANsJv0nh5gpkRZx6s/edit
Kun työolettama on ettei todella menestyvä firma voi olla paras kaikissa kolmessa ulottuvuudessa menee positiointi mielenkiintoiseksi.
Koska luonnollisesti olen aivan väärässä fiilispohjaisen positiointini kanssa annoin myös koko maailmalle oikeuden editoida tekemääni kolmioita. Ole hyvä ja korjaa KUN oman yrityksesi positiointi on todennäköisesti pielessä.
Näiden kolmen core kompetenssin lisäksi alalla on toki aika monta muutakin keskeistä tapaa erotella yrityksiä toisistaan. Itse pidän keskeisimpänä näistä projektinhallintaosaamista, mutta siinä kollektiivisesti tehty vertailu ja positiointi ei ole kovin tuottavaa. Harva firma haluavaa myöntää ettei heillä oikein pysy haastavammat projektit lapasessa.
Tämän hyvinkin yleistävän kolmijaon päälle tulevat sitten isommat ja pienemmät nichet aina palvelumuotoilusta mobilisovellusten kautta teknologioihin.
Sami Niemelä
Se missä ala on ehkä muuttunut on juuri se, että Vesan piirtämää kolmiota voi myös katsoa esim design thinking-linssin läpi. Siinä juuri näitä kolmea asiaa yhdistävät firmat ovat homman ytimessä. Samaan aikaan kaikkiin kolmeen osa-alueeseen voi tietty erikoistua monella eri tapaa…
*linkki poistettu toimimattomana*
Toni Kaikkonen
Varmasti on monta tapaa vertailla. Jokaiselle yritykselle onkin sitten omassa markkinointistrategiassa oleellisinta löytää tuollainen kolmen ympyrän leikkauspiste missä itse edustaa parhautta :)
Gartner nostaa omassa isojen digitoimistojen vertailussa isojen core osaamisiksi seuraavat kulmat:
– More sophisticated experience design
– Business and marketing strategy
– Digital commerce
– Program management
Näistä tuo digitaalisen kaupankäynnin osaaminen on tosi mielenkiintoinen trendi joka Suomessakin tulee jatkossa nousemaan tosi paljon. Siinä mielestäni yhdistyy juurikin tuo luovuuden, bisneksen ja teknologian yhdistelmä joista tässäkin keskustelussa on ollut puhetta.
gartner.com/technology/research/digital-marketing/magic-quadrant-digital-marketing-agencies.jsp
Sami Niemelä
Totta. Kannattaa huomioda myös että Gartner puhuu digitaalisesta markkinoinnista (“Global Digital Marketing Agencies”). Tämän lisäksi maailmalla (ja miksei Suomessakin) on kasvava joukko enemmänkin tuotteistukseen ja esim. palvelujen muotoiluun keskittyneitä toimijoita jotka pääsevät piirun verran markkinointia helpommin vaikkapa liiketoiminnan konsultointiin kiinni oman erikoisosaamisensa kautta. Miksi ja miten kuluttaja haluaa esimerkiksi ostaa mobiililaitteella?
Huomionarvoista on myös se, että digitalisoituminen tuo näitä kaikkia sektoreita lähemmäs toisiaan, etenkin asiakkaiden ja ulkopuolisten tarkastelijoiden silmissä. Vähän kuten tästäkin artikkelista haistaa…
Perttu Tolvanen
Mahtavaa keskustelua taas! Vesan linkittämä dokkari on aivan loistava! Kannustankin nyt kaikkia digitoimistotoimareita menemään tuonne ja laittamaan oman firmansa nimi oikeaan kohtaan! Ja saa sinne lisätä varmaan uusiakin nimiä! Lupaan vääntää tuosta kolmiosta jatkoartikkelin tälle jutulle, joten pienellä työllä voi saada nyt nimen ns. lehdeen (eli blogiin). Kertokaas kaverille kans!
Vesa Palmu
Gartner tuntuisi painottavan melko samoja asioita kuin allekirjoittanut jättäen kuitenkin “raskaamman” teknologian tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Uskallan olla tästä vähän eri mieltä Gartnerin kanssa.
Perinteisesti raskaat softaprojektit ovat kutistuneet todella paljon työkalujen kehittyessä ja samalla asiakkaat hakevat teknisesti yhä haastavampia ratkaisuja. Vuonna 2000 miljoonan maksanut verkkoprojekti maksaisi nyt joitakin kymmeniä tuhansia. Kukaan ei tietysti enää tyydy vuoden 2000 tasoon ja myös liiketoiminnalliset hyödyt ovat täysin eri kokoluokassa kuin vuonna 2000. Raja IT-integraattorin, digitaalisen markkinoinnin ammattilaisen ja verkkoliiketoiminnan konsultin välillä on hämärtynyt jo vuosikaudet. Kaupan päälle kuvioon on hiipinyt oletus aidosti monimutkaisten teknisten projektien hanskaamisesta – siinä sivussa.
Kokonaismarkkina on kasvanut vuosia niin räjähdysmäisesti että vanhatkin pelurit ovat olleet ihmeissään positioiden itseään säännöllisesti uusiksi. Todella mielenkiintoista tästä tekee se että tuohon maagisen kolmiyhteyden keskikohtaan hakeutuu nyt sekä vanhoja että uusia pelureita kovin erilaisilla strategioilla. Välillä tahtoo käydä sääliksi asiakasta joka yrittää tästä sopasta löytää sen Oikean Kumppanin.
Perttu Tolvanen
Valven ja Reallyn yhdistyminen on myös mielenkiintoinen käänne tässä markkinassa. Valve on kuitenkin ollut selkeästi suunnittelutoimisto pitkään, mutta nyt yritysostojen kautta haetaan koko ajan toteutusosaamista – ja nyt vielä nimenomaan pk-firmojen saittien toteutusosaamista. Reallylle diili tuo uskottavuutta tietysti, ja voi mahdollistaa isommat projektit – mutta en tiedä onko se edes Reallyn suunta (tuskin). Voisiko joku fiksumpi siis selittää mihin Valve on menossa?
Faktat viitatusta yrityskaupasta: really.fi/blog/2012/11/16/suomen-palkituin-digitoimisto-valve-vahvistaa-kasvuaan-ostamalla-really-helsingin/
Jari Pullinen
Moro!
Ihan hauska kiteytys. Vesan ulottuvuudet ovat juuri ne joiden leikkauspisteissä itsekukin toimii (teknologia voisi toki olla laajemmin ilmaistuna implementointikyky, joka kattaa teknologian lisäksi projektinhallinnan, jne.).
Tuo esitystapa on minusta kuitenkin aika ongelmallinen. Jos vaikkapa aiemmin luova digitoimisto päättäisi panostaa teknologisen osaamisen kehittämiseen, se tarkoittaisi automaattisesti luovuuden vähentymistä. Ja päinvastoin vaikkapa Sinisen Meteoriitin osalta luovuuden lisääminen vähentäisi teknistä ja bisnesosaamista. Jos tämä olisi yleismaailmallinen totuus, esim. Applea ei voisi olla olemassa. ;)
Jari Pullinen
Sininen Meteoriitti
Aki Björklund
Jari on oikeassa. Kolmion promotoima ajattelu ohjaa ostamaan projektin eri palaset erikoistuneilta toimijoilta, mikä ei mielestäni voi johtaa parhaaseen lopputulokseen.
Varsinkin kun puhutaan vähän isommista yrityksistä, voi firman tekijöistä kasattu tiimi olla tuolla kartalla melkein missä kohtaa vain – riippuen ihan henkilöistä.
Käsitteet pitäisi lisäksi määritellä jotenkin.
Vesa Palmu
Jari: Itse näen projektinhallintakompetenssin tuon kolmion päällekkäisenä ulottuvuutena. On totta että projektinhallinnan kovat osaajat ovat lähes yksinomaan teknisiä taloja tänään. Syy on kuitenkin se että teknisesti monimutkaisia projekteja ei voi onnistuneesti tehdä ilman vahvaa projektinhallintakompetenssia.
Tämä ei kuitenkaan estä projektinhallintaan keskittyneiden toimijoiden syntymistä ja nämä voivat muilta kompetensseiltaan olla missä vain kohtaa tätä samaa kolmiota.
Toki tällainen yleistys on rajoittava, moni yritys kokee olevansa paras jokaisessa ulottuvuuksista. Esimerkiksi todella hyvää jälkeä tekevän teknisen toimittajan UX-osaaminen voi olla kovempi kuin pelkästään siihen erikoistuvan toimiston. Absoluuttisi vertailuja näistä on kuitenkaan mahdotonta tehdä. Yksinkertaistus pakottaa miettimään mihin suuntaan yritys on kallellaan ja miten se sijoittuu karttaan verrattuna kilpailijoihin.
En ole samaa mieltä siitä että tämänkaltainen yksinkertaistus ohjaisi ainoastaan ostamaan erikoistuneilta tekijöiltä. Itse näen että se helpottaa miettimään mitä tarpeet ovat ja funtsailemaan siltä pohjalta mikä ryhmä yrityksiä osuisi näihin tarpeisiin. Joissakin tilanteissa tämä mielestäni ohjaa etsimään tekijöitä kolmion keskeltä, joissakin taas reunoilta.
En kuvittele että yhdellä kaaviolla voisin luoda yhtäkkiä asiakkaille selvyyden alalle joka on orgaanisesti kasvanut erittäin sekavaksi. Tämä on vain yksi yritys selkeyttää tilannetta, haastan jokaisen tekemään itse tästä paremman version. :-)
Aki Björklund
Käytinko sanaa “ainoastaan”? En. Silti mielestäni kaavio enemmän kuitenkin vain vahvistaa ennakkoluuloja ja perusteetonta mutuilua kuin palvelee ostajia. Sanon uudestaan: ei kannata ostaa yritykseltä vaan ostaa se tiimi mitä yritys ostajalle tarjoaa. Ostaminen sen perusteella miten yritys on markkinoinnissaan profiloitunut on epäonnistumaan tuomittu approksimaatio.
Vesa Palmu
Eli tämä on ilmeisesti mielestäsi Aki huono idea? Ei ole tervetullutta pyrkiä selventämään mistä koko digitouhussa on kyse? Suhteellisen samojen hommien parissa kuitenkin pyörii erittäin laaja skaala erilaisia yrityksiä.
En ole eri mieltä siitä että tiimi on tärkeämpi kuin yritys. Vaikka ajatuksenani ei ollutkaan luoda “ostajan opasta” pitäisin tätä silti hyvänä työkaluna alan yritysten kartoittamiseen. Ei ole kenenkään edun mukaista että asiakkaat lähtevät kontaktoimaan satoja tai edes kymmeniä yrityksiä etsiessään toimittajaa. Tämä haaskaa aikaa kaikilta osapuolilta.
Itse ostajana lähtisin liikkeelle juurikin siitä miten yritys on itse profiloinut itsensä. Mistäs muustakaan? Paskapuheet tämän osalta on suht nopea karsia pois soittelemalla vanhoja asikkaita läpi. Lopullinen kauppa tehdään tietysti tiimin ja monen muun tekijän pohjalta, mutta jostain on myös päästävä liikkeelle.
Sami Niemelä
Toimijakentän selventäminen toki on hyvä mutta kun nyt katsoin tuota kaaviota uudestaan olen kyllä aikalailla Akin ja Jarin kanssa samaa mieltä. Siinä, että laitetaan “luovuus” (terminä rikki), bisnes ja teknologia jotenkin erilaisiksi akseleiksi ei kyllä päästä oikein minkäänlaiseen selvyyteen. Varsinkin kun tuossa kolmikentässä on iloisesti sekaisin teknologiavendoreita, täysverisiä mainostoimistoja ja joukko muita loppupeleissä hyvinkin eri asioita tekeviä toimijoita.
Myös siinä, että teknologiavendorilla tai mainostoimistolla on “UX-osasto” on vielä aika pitkä matka maailmanluokan designiin ja huippuprojekteihin – ihan ensimmäisenä mennään metsään siinä että myydään ja ostetaan teknologia edellä. Silloin designista / UX:stä / whatnot tulee hyvin helposti prosessin osa, leima joka lyödään mukaan johonkin vaiheeseen sen kummempia miettimättä. Jos siis halutaan tehdä jotain muuta kuin suomen parasta.
Samaan aikaan maailmalla parhaat isotkin tekijät alkavat kääntää kelkkaansa design-vetoisuuteen. Esimerkiksi IBM Interactive on kerännyt melkoisen kasan palkintoja viime vuosina, ja Niken koko business on kääntymässä ympäri esimerkiksi AKQAn ja R/GAn kanssa tehtävän yhteistyön seurauksena. Siitä, miksi design edellä kannattaa toimia alkaa löytyä tutkimuksia vähän sieltä täältä, mm Tanskasta ja Briteistä. Jos kiinnostaa tutustua tarkemmin, kotimainen Design ROI-hanke on kerännyt tästä ihan kelvon yhteenvedon: designroi.fi
Siitä olen samaa mieltä että loppupeleissä tehdyt työt ja maine ratkaisee hyvin paljon. Ja hyvä niin, sillä meidänkin kokoiset toimijat pääsee operoimaan oikealle tasolle :)
Vesa Palmu
On helppoa sanoa “tämä ei toimi”, astetta vaikeampaa ehdottaa mikä toimisi. Edelleen odottelen parempaa luokitusta, tavoitteena ottaa tästä sotkusta jotain selvää.
Samassa sopassa on todellakin hyvinkin eri asioita tekeviä toimijoita jotka tekevät myös osittain täysin päällekkäisiä asioita. Tämä on melko hämärää muille kuin alan ammattilaisille ja toisinaan jopa näille.
En lähde tähän hätään herättämään uskonsotia siitä onko design-vetoisuus vai liiketoiminta edellä meneminen oikea valinta, saati sitten mitkä näiden todelliset erot ovat. Off-topic. Luovuudesta, design-vetoisuudesta ja maailmanluokan designista / UX:stä / whatnot voisi vaikka pamauttaa erillisen kirjoitukseen Vierityspalkkiin? Olisi ihan aidosti kiinnostavaa luettavaa.