Printtimedia jyrää verkossa

pirkka

“Median siirtymä verkkoon on erityisen vahvaa ja nopeaa juuri talouskustantamisessa,” perusteli Sanoman toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Taloussanomien printtilehden lopettamispäätöstä samaisen julkaisun verkkopalvelussa.

Talouteen liittyvien sisältöpalveluiden nousu verkossa on ollut kuluneen vuoden aikana merkittävä. Taloussanomat kasvatti viikkokävijämääriään* tammikuusta lokakuuhun 80 prosentilla, eikä kilpailija Kauppalehti ole jäänyt paljoa jälkeen 78 prosentin kasvulla.

Kokonaisuudessaan vuoden 2007 verkkokomeettoja Suomessa ovat olleet juuri ns. perinteisten printtimedioiden verkkopalvelut.

Ilta-Sanomat on kasvattanut tammikuusta lokakuuhun jo ennestään korkeita viikkokävijämääriään 34 %, Iltalehti 32 % ja Helsingin Sanomat 24 %.

Sanomalehtien verkkonousun takana ovat varmasti ainakin tutut ja tunnetut brändit, sisällölliset panostukset verkkosisältöihin sekä verkon nostaminen toimitusprosessissa ensimmäiseksi. Toisaalta oma roolinsa on varmasti ollut myös sillä, että mediat ovat alkaneet puffata nettiä aiempaa enemmän myös printtilehdissään. Taloussanomien siirtyessä vain verkossa julkaistavaksi palveluksi on mielenkiintoista nähdä kuinka sen kävijämäärät tulevat kehittymään.

Printin rinnalla muiden suurten verkkopalveluiden kasvu on jäänyt maltillisemmaksi. YLEn kasvu on ollut 14 %, Suomi24:n ja IRC-Gallerian 10 %, MTV3:n 8 % ja Telkku.comin 6 %. Kävijämääriltään suurimman MSN:n kasvu on jäänyt 4 prosenttiin.

Verkkolähtöisten brändien suhteellisen matalan kasvun rinnalla on mielenkiintoista huomioida sähköisen median paljon printtimedioita maltillisempi kasvu verkossa.

Tämä voi osin selittyä sillä, etteivät MTV3 ja YLE ole muutamia lanseerauksia lukuunottamatta kehittäneet käyttäjille uusia palveluita ja sisältöjä kovin hanakasti vuoden 2007 aikana. Toisaalta uskon, että sanomalehtien kasvuluvuissa näkyy varmasti myös näiden talojen tiukan tekstiosaamisen merkitys.

Hyvin suuri osa verkkosisältöjen kuluttamisesta on yhä tekstin lukemista, vaikka audiovisuaalisten sisältöjen määrä koko ajan lisääntyykin. Teksti on lähes aina nopein tapa tuottaa sisältöjä verkkoon, sekä myös käyttäjän kannalta taloudellisin tapa kuluttaa verkkosisältöjä.

Kirjoittaja työskentelee YLE Uudet palvelut -yksikössä.

*Kaikki luvut ovat TNS Metrixin palvelusta. Tammikuun viikkokävijämäärä on keskiarvo viikoilta 1-4 ja lokakuun viikoilta 40-43.

  1. Kari Haakana says:

    Syistä unohtui liikenteenohjaus eri brändien välillä. Ohjaus kolmiossa IS, HS ja TalSa on erittäin onnistunutta. Samoin ristiinlinkitys Kauppalehden ja Talentumin saittien välillä on tuonut lisäkävijöitä molemmille.

  2. pirkka says:

    Kari: Totta, tuo on varmasti yksi syy kasvaneihin lukuihin. Tuollaista ristiinlinkittämistähän voisi jopa nimittää monimediaisuudeksi!

  3. pieni lintu says:

    Kannattaa myös huomata, että Sanoman hakukonemarkkinointi- ja -optimointipanostukset ovat aivan omassa luokassaan Suomen mediakentässä.

  4. Fast & Loud says:

    Sanoma on varmasti jyrännyt päätöksen läpi aika vauhdilla. Vielä kaksi viikkoa sitten minulle tarjottiin mediatilaa uudistetusta TalSasta. Kalvorallin otsikkona oli “Paperi syntyy uudestaan”.

    Hassua sinänsä on se, että kalvosetin myyntiargumentteina olivat juuri lehden ja vahvan sähköisen median yhdistelmä: “Maksimoi teho! Hyödynnä lehden ja verkon parhaat ominaisuudet”.

    “Tavoita laaja, juuri taloudesta kiinnostunut yleisö”, kerrottiin nettisivujen hyödyistä. Painettu lehti puolestaan täydentäisi palettia: “Kohdista viestisi vahvemmin päättäjiin”, kerrottiin.

    Netti on varmasti kiinnostava tapa toimittaa talousjulkaisua, mutta tavoittaako mainostaja sen kautta tehokkaasti päättäjiä?

    Miten yrityksen näkemys voi kahdessa viikossa muuttua niin radikaalisti, ettei painettu media enää olekaan mainostajalle niin tärkeä?

  5. jussi Laukko says:

    Mutta kuinka saada nettimediasta rahaa? Kaikki luvut osoittavat, että se ei kustanna edes itseään. Mainostajat eivät ole panostaneet nettiin. Lukijat eivbät pidä nettiä yhtä luotettavana kuin parinttiä. Nyt tietysti vedetään esiin ennustelukuja ja kyselytutkimuksia, joissa vakuutetaan asian olevan huomenna toisin.

    Samanlaisia lukuja oli kaksi vuotta sitten ja neljä vuotta sitten jne. Mitään dramaattista käännettä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Epäilen, että nettin siirtyminen taloudellisesti ts. tuottavasti, tapahtuu vasta, kun nykyiset päättäjät kuolevat ja uusi sukupolvi astuu todellisten päättäjien asemaan.