Kotisivukone kansainvälistyy Moogo-brändillä
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 17 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Verkkopalveluiden alustat Suomessa - markkina alkaa kypsyä.
Suomessa ilmeisen mukavasti asiakkaita haalinut Kotisivukone on lähtenyt kansainvälistymään ja aloittanut homman Ruotsista*. Nimi on vaihtunut Moogoksi ja ilmekin on uudistunut.
Kotisivukone on takana myös useissa muiden organisaatioiden kotisivukone-ratkaisuissa. Esimerkiksi Ilta-Sanomien hääkone-*, Yritystelen kotisivuratkaisu pk-yrityksille* sekä TDC:n kotisivuratkaisu* ovat itse asiassa uudelleenbrändättyjä kotisivukoneita. Kotisivukonetta ovat käyttäneet myös monet mainostoimistot ja esimerkiksi Sauli Niinistön saitin alla hyrrää Kotisivukone*.
Kotisivukone tarjoaakin aika houkuttelevan paketin monelle yritykselle* tai yrittäjälle. Pieni autokauppa* saa saitin pystyyn erittäin nopeasti, ja vähän kustomoimalla saa sivustosta vielä jokseenkin hyvännäköisen. Moni firma ei pääse tälle tasolle edes maksamalla kymmenkertaisia summia. Perussiistin saitin* saa Kotisivukoneella pystyyn parissa tunnissa jos on vain muutama hyvännäköinen kuva olemassa ja sisältöä mitä sivustolle laitella. Monille järjestöille Kotisivukone* lienee myös aika optimaali ratkaisu, koska vaikka porukka vaihtuu, niin saitti ei jää hylkiöksi. Ja saa koneella nyt vaikka taiteilijakin* saitin pystyyn.
Kotisivukoneella lienee kilpailijoita Suomi pullollaan, mutta aivan yhtä pitkälle vietyjä ratkaisuja ei ole ainakaan allekirjoittaneelle tullut vastaan (yrityksestä huolimatta). Avoimen lähdekoodin järjestelmät tarjoavat kyllä samat toiminnallisuudet periaatteessa, mutta eivät pääse helppoudessa yleensä lähellekään. Kotisivukoneen käyttöliittymä on hiottu, perustoiminnot sujuvat parilla klikkauksella ja tyylitiedostoihin pääsee osaava tekijä käsiksi suoraan ylläpitokäyttöliittymästä.
Kilpaileva ToimiSait-julkaisujärjestelmä* pyrkii selkeästi tavoittelemaan samanlaista kohderyhmää, ehkä aavistuksen enemmän yrityksiin keskittyen. Hinnoittelu ei ole kuitenkaan avoin, joten aavistella voi hieman korkeampaa hintatasoa ja parempia räätälöintimahdollisuuksia. ToimiSaitille pitää antaa pisteitä erityisesti panostuksesta hakukoneystävällisyyteen. Valitettavasti sivustosta ei selviä mitä tämä käytännössä tarkoittaa, mutta on ainakin vahva merkki siitä että ainakin osa toimijoista alkaa ymmärtämään hakukoneiden merkityksen erityisesti pk-yrityksille.
Yhdistävänä tekijänä ToimiSaitilla ja Kotisivukoneella on ainakin pakettiin sisältyvä mittausominaisuus. ToimiSait tarjoaa Snoobi-kävijäseurantaa ja Kotisivukoneella on omat raportointinäkymänsä. Pakettiratkaisuissa onkin hyvin tärkeätä, että kaikki tärkeät ominaisuudet kuuluvat pakettiin, koska mitään räätälöintejä tai ”omia juttuja” ei näillä työkaluilla tehtyihin saitteihin sitten liitelläkään.
Kotisivukone on ehdottomasti mielenkiintoisimpia web-toimijoita Suomessa ja nyt käynnistynyt kansainvälistyminen on odotettu suunnanmuutos. Ainakin tuote on kunnossa, joten toivotaan että myös markkinointi toimii. Virkistynyt Rekaksois osaakin kertoa, että hakukoneet ja bannerit tulevat olemaan Moogo-markkinoinnissa tärkeimmät kanavat*.
Onnea ja menestystä Ruotsiin ja toivottavasti matka jatkuu myös sille toiselle mantereelle.
Lue lisää: Julkaisujärjestelmä vai kotisivukone vai sisällönhallintajärjestelmä? – käsitteet ojennukseen
(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)
7 kommenttia on “Kotisivukone kansainvälistyy Moogo-brändillä”
Kommentointi on suljettu.
Ari Lanamäki
Mielenkiintoinen artikkeli sinällään.
Kaikki kunnia Kotisivukoneelle, hyvin ovat edenneet ja kansainvälistyminen on aina suuri ja hieno asia. Onnea ja menestystä. Perässä tullaan ja kovaa (oikealta ohi).
Artikkelin kilpailija-analyysi on toki kohtuullisen suppea, tarkoituksellisestiko? Kun artikkelissa ei mainita Suomen eniten käytettyä verkkosivujen julkaisujärjestelmäteknologiaa, on se mielestäni pieni puute artikkelissa.
Suosittelen tutustumaan Suomen eniten käytettyy päivitystyökaluteknologiaan Putteri – verkkosivujen päivitystyökaluteknologiaan, jonka lippulaivoina ovat Suntuubi.com, www-putteri-fi *linkki poistettu toimimattomana*.
Artikkelin kirjoittaja saa vapaasti tutustua kyseisiin palveluihin, arvostella niitä, laittaa kommentia niin tänne kuin vaikka suoraan minulle. Molempia pääsee ilmaiseksi testaamaan, ensimmäinenhän on ilmaispalvelu ja toistakin pääsee perinteisen 14 päivää testailemaan.
Terveisin,
Ari Lanamäki
Pronetko Networks Oy
Myynti- ja markkinointijohtaja
ari.lanamaki(at)pronetko.fi
0400 745034
PerttuT
Hei Ari. Kiitos vinkistä. Suntuubia olen pitänyt ei-yrityksille suunnattuna ja kuitenkin aika paljon noita kahta mainittua tuoreampana.
Putteri on tuttu kyllä, mutta en ole kokenut tarvetta tutustua siihen tarkemmin (olen törmännyt muutamiin joiden alustana se on ollut ja nämä eivät ole häikäisseet).
Tutustun työkaluun ja katson jos vaikka tekisin jatkokatsauksen aiheeseen. Noita web-julkaisutyökaluja ja erilaisia kevyt-julkaisujärjestelmiä on Suomessa niin paljon, että mitään kattavuutta ei ole tarkoitus tavoitella. Valinta perustui ihan arvioituun tuotteistuksen tasoon ja siihen että kummatkin artikkelissa mainitut työkalut ovat olleet jo muutaman vuoden kehityksessä. Jotain Suomen top-5 kotisivutyökalut -listaa voisi vaikka kehitelläkin. Ainakin www-optinetkotisivut-fi *linkki poistettu toimimattomana* voisi olla myös hyvä lisäys.
Tuleeko muita mieleen?
Ari Lanamäki
Hei,
Näin alkuun heti kumotaan väärä tietosi. Putteri oli ensimmäinen suomalainen verkkosivujen itsepalvelutyökalu. Putteri julkaistiin marraskuussa, josta juttu löytyy mm. *linkki digitodayihin poistettu toimimattomana*. Kotisivukoneen vastaavan tyyppinen itsepavelutyökalu aloitti noin puoli vuotta tämän jälkeen.
Jos tutustutaan vain yksittäisiin sivustoihin voidaan vetää mistä tahansa päivitystyökalusta huonoja päätelmiä. En viitsi käyttää aikaani etsiäkseni artikkelin lukijoille huonoja nettisivuja, joita esim. kotisivukoneen palvelulla on tehty. Se ei johda mihinkään eikä minulle siitä makseta.
Mielestäni jos otetaan huomioon tuotteistus, jonka perusteella kohteet on valittu on oltu mm. yllä olevin perustein hakoteillä. Pioneerituote, loppuunviety automatio sivujen tilaamiseksi itsepalveluna – käsitääkseni kyseessä on tuolloin jo kohtalainen tuotteistus. Jo ennen vuoden 2005 loppua on Putteri – teknologia ollut pitkälle hiottu modulaaripohjainen palvelu, joka on kasvanut käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Mielellään näkisin määritelmäsi tuotteistuksesta – kriteerit pöytään.
Teknologiamme sopii niin yksittäisiin kuluttajien, pienten ja keskisuurten yritysten sekä yhteisöjen sivustoihin kuin suurempien yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Teknologiallamme on toteutettu mm. http://www.superliitto.fi portaali julkisine sivuineen, introineen, extroineen, 230 ammattiosastosivustoineen jne.
Erilaisia julkaisujärjestelmiä on toki tarjolla monenlaisia. Mainitsemasi Optinet on ollut kentällä jo pitkään. Mikäli teet arvostelun ota yhdeksi esitetyksi kriteeriksi selain- ja käyttöjärjestelmäriippuvuus, selvitä mitkä palvelut toimivat mm. IE ja Windows – only…
Tässä vaiheessa en ala tekemään kilpailija-analyysiä. Mikäli top-5 listan aiot tehdä, määrittele selkeästi kriteerit millä otetaan mukaan arvosteluun. Voi olla tarvetta tehdä useampi kuin yksi top-lista.
Tämä nyt tässä vaiheessa. Yhteystietoni ovat julkiset, joten yhteyttä saa ottaa jos herää kysymyksiä, kommentoitavaa jne.
Ari Lanamäki
Pronetko Networks Oy
PerttuT
Kiitos kommenteista ja korjauksista Ari. Otetaan huomioon :)
Määritelmäni tuotteistuksesta perustui ulkoiseen tuotteistukseen, eli esimerkiksi asiakkaalle näkyvään modulaarisuuteen, hinnoittelun avoimuuteen ja selkeyteen, referenssiasiakkaiden esittelyyn ja matalaan kokeilu/tutustumiskynnykseen (demoympäristö, videot, ilmainen kokeilu, jne.).
Noilla kriteereille esimerkiksi ToimiSait häviää Putterille, joten jos maailma olisi reilumpi, niin ehkä paras vertailukohta Kotisivukoneelle olisi Putteri. Tämä virhe korjaantuu kunhan pääsen Putteria testailemaan.
Mitään tekniikan maailman testipenkki -arvostelua et tule kuitenkaan tuotteista saamaan. Kriteeristönäni tulen käyttämään graduani varten tekemääni web-sisällönhallintajärjestelmien ominaisuus-viitekehystä ja eri ominaisuuksien arvottaminen tapahtuu täysin henkilökohtaisen kokemuksen perusteella. Gradun viitekehys tosin kyllä kestää tarkastelun joten uskoisin että ainakin peruspohjana se toimii.
Subjektiivisempaa näkökulmaa puoltaa mielestäni myös se, että edes kevyemmän sarjan kotisivutyökalua ei tulisi valita ominaisuustaulukon tai teknisen kyvykkyyden perusteella vaan skenaariopohjaisesti. Skenaariopohjaisesti valittaessa pisteytys perustetaan itselle tärkeimpien käyttötapauksien suorittamiseen (esim. uutisten julkaiseminen, blogin hallinta, saitin seurantaominaisuudet, kuvagallerian ylläpito ja käyttö, jne.) ja arvostelu tapahtuu itselle tärkeimmiksi katsottujen arvojen perusteella (havaittu helppokäyttöisyys, hinta, jne.)
Jos erilaisia top-listoja siis halutaan, niin kyllä itse ainakin katson asiaa noiden työkalujen kohdalla ensisijaisesti alle 50 hengen pk-firmojen näkökulmasta (ja lähtökohtaisesti siis sellaisten joiden saama kilpailuetu webistä on rajallista). Toinen näkökulma voi olla joku tanssiseura tai paikallisyhdistys. Kolmantena ehkä joku poliitikon saitti/blogi. Haluaisitko lisätä näkökulmia?
Jarno Wuorisalo
Tämän artikkelin aihealue on sellainen, josta irronnee juttua lopuksi vuotta ja pitkälle seuraavaa, koska täyttä vertailua suoraan julkaisujärjestelmien välillä ei voi mitenkään tehdä. Kovin kattavasti ainakaan. Eri asia ovat ilmaista koekäyttöä ja edullisella kuukausimaksulla pienyritysten sivustoja tarjoavat ratkaisut, kuten Kotisivukone, Suntuubi ja ToimiSaitin nyt uusimpana lanseerattu ToimiSait Express (www.toimisait.com). Näissä, vaikka iso osa kohderyhmästä onkin samaa, on silti lähestymistavat hieman erilaisia.
Toimisait-fi (*linkki poistettu*) esitelty ToimiSait 2.0 -palvelu on taas askel raskaampaan suuntaan, kuten arvelitkin, eli enemmän kustomointia ja yhteistä suunnittelua asiakkaan kanssa. Näiden itsepalvelupakettien ja lähes-itsepalvelupakettien ulkopuolella tapahtuva asiakaskohtainen räätälöinti ja suunnittelutyö on se, mitä on vaikea vertailla ja jossa edelleen tulevaisuudessa nähdään suurin kilpailu. Itsepalvelu toimii yrityksillä vain tiettyyn pisteeseen asti ja sen jälkeen halutaan ratkaisuja henkilökohtaisille tarpeille.
En asetu luonnollisesti top-listojen kasaamista vastaan, mutta haasteet oikeasti kattavan ja edes järkevissä määrin todenmukaisen kuvan (kenen näkökulmasta?) antavan listan aikaansaamiseksi ovat suuret. Tätä on jotkut yrittäneet ennenkin.
Kriteeristönä henkilökohtainen palvelu ja asiakasyrityksen verkkotoiminnan tukeminen ja kehitystyö ensimmäisestä sivustosta eteenpäin on hyvä ottaa myös huomioon. Kaikista yrityksille tärkeistä kriteereistä ei vain voi saada kattavaa tietoa kovin yksinkertaisin keinoin.
Kiintoisaa keskustelua kuitenkin.
Jarno Wuorisalo
Projektipäällikkö
ToimivaNet Solutions Oy
PerttuT
Kiitos osallistumisesta Jarno. Keskustelu tässä onkin se tärkein asia, vaikka pidemmäksikin aikaa kuin loppuvuodeksi :)
Olen itsekin vahvasti sitä mieltä, että suora testipenkkityyppinen vertailu ei sovellu tällaisille järjestelmille koko valintaprosessin sisällöksi. Yhtenä mielenkiintoisena osana valintaa pitäisi kuitenkin olla myös tällainen heuristinen ominaisuuksien ja kyvykkyyksien arviointi. Täten tuotteiden ominaisuuksien vertailusta luulisi löytyvän mielenkiintoisia havaintoja. Ja blogimaisena arviointina prosessi on mielestäni myös aika reilu, koska keskusteluun saa osallistua. Tekin olette varsin hyvin omia viittauslähteitänne ilmeisesti tutkineet :)
Varsinaista toimittajaan kohdistuvaa vertailua en lähde edes yrittämään jo siitäkin syystä, että ohjelmistotoimittajan kyvykkyyden arviointi on sellainen osa-alue josta on Suomessakin aika paljon kirjoitettu. Sillä puolella juuri mainitsemasi räätälöinti, asiakaspalvelu ja kumppanina toimiminen ovat varmasti isossa roolissa. Näissä asioissa ainakin Kotisivukone on varsin heikko, koska he eivät tähän osa-alueeseen halua ottaa millään tavalla kantaa. Toisaalta tässä pienmarkkinassa on mielenkiintoista myös se, että välttämättä työkalutoimittaja ei ole se kumppaniyritys vaan kumppanina voi toimia joku suunnittelutoimisto.
Täten esim. Kotisivukone mahdollistaa periaatteessa järjestelmätoimittajan ja suunnittelutoimiston hyödyntämisen erillään. Eli suunnittelutoimistoa voi vaihtaa paljon joustavammin kuin esimerkiksi Toimisaitin tapauksessa.
Toisaalta jos tarvitaan räätälöityjä toiminnallisuuksia (joista se kilpailuetu yleensä saadaan), niin Toimisait pystyy tarvittaessa tekemään räätälöintejä peruspakettiin (raskaammassa vaihtoehdossa siis).
Toimisaitin tapauksessa tuntuu siltä, että tuotebisnes ja räätälöintibisnes istuvat hankalasti yhteen. Tuotebisnes ja räätälöintibisnes ovat ihan eri liiketoimintaa ja näiden kahden pitämisen saman katon alla voisin kuvitella olevan haastavaa. Lähinnä voisin kuvitella näiden aiheuttavan firman sisällä jonkin verran ristiriitaisuutta toiminnan prioriteetteihin. Eli ollaanko tekemässä parasta mahdollista itsepalvelutuotetta vai onko se itsepalvelutuote vain sisäänvetotuote räätälöintibisnekselle?
Täten ehkä pidän Kotisivukoneen toimintamallia asiakkaan kannalta helpommin ennustettavampana ja turvallisempana.
Ja tämä on tietysti vain oma käsitykseni johon suorastaan toivotaan vasta-argumentteja :)
Europrix 2009 Special Award Moogolle lupaavimmasta bisnesmallista – Vierityspalkki.fi
[…] Katso myös: Kotisivukone kansainvälistyy Moogo-brändillä […]