Suosituimmat artikkelit vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 16 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Mitä web-analyytikolta vaaditaan?.
Ennen syyskauden alkua on hyvä tehdä katsaus vuoden 2008 ensimmäisen puoliskon suosituimpiin artikkeleihin. Katsauksessa mukana vain artikkelit jotka ovat julkaistu vuoden 2008 aikana.
Vuoden 2008 aikana eniten lukijoita saaneiden artikkeleiden top-10 on (tarkistettu 21.7.2008):
- Julkaisujärjestelmät Suomessa, markkinakatsaus 2008
- 2ndhead 2000-2008, palasia Suomen uusmedian historiasta
- Suomen digimedia-alan top-5 tapahtumat vuonna 2007
- Teemu Kurppa: Jaikua tehdään Googlessa 20% ajalla
- Frantic hakee tekijöitä
- Haetaan: Mielikuvitusolento
- Taivas Ego yt-neuvottelee
- Alma Media: Telkku.com Iltalehden kylkeen
- Web-analytiikka-asiantuntija
- Mikä siinä linkin tekemisessä on niin vaikeaa?
Moni Vierityspalkin artikkeli saa huomattavan määrän liikennettä hakukoneista ja kuukausien kuluessa hakukoneiden kautta tullut liikenne saattaa olla moninkertainen verrattuna artikkelin saamaan liikenteeseen parin ensimmäisen viikon aikana. Esimerkiksi viime marraskuussa julkaistu “Facebook Suomessa, koottuja linkkejä” (julkaistu 19.11.2007) on kerännyt lähes 15 000 käyntiä julkaisunsa jälkeen. Merkittävä osa liikenteestä on tullut hakukoneiden kautta ja erityisesti hakusanalla “facebook”.
Top-10 listan kärkikaartissa ei kuitenkaan ole kovin paljon näitä hakukonemagneetteja vaan esimerkiksi top-3 artikkelit saavat hakukoneista liikennettä jopa varsin kehnosti. Esimerkiksi “julkaisujärjestelmät” ei ole hakusanana kovinkaan seksikäs vaan tuottaa liikennettä kovin vähän. Täten esimerkiksi Julkaisujärjestelmät Suomessa, markkinakatsaus 2008 -artikkelin kärkisijoitus ei perustu hakukoneisiin vaan tasaiseen liikenteeseen jota tulee bookmarkkien, blogien ja esimerkiksi yritysten intranettien kautta. Samoin 2ndhead 2000-2008, palasia Suomen uusmedian historiasta -artikkeli ja Suomen digimedia-alan top-5 tapahtumat vuonna 2007 -artikkeli ovat ansainneet kärkisijoituksensa ei-hakukoneista tulevalla liikenteellä.
Mitä edellä esitetystä listasta voi päätellä?
Ainakin sen, että Vierityspalkin lukijoita kiinnostavat markkina-analyysit, alan firmat, ilmiöt ja avoimet työpaikat. Eri artikkeleiden saamasta käyntimäärästä voi todeta, että kärkikaksikko oli aivan omilla luvuillaan muihin artikkeleihin verrattuna. Julkaisujärjestelmät ja 2ndhead kiinnostivat selvästi eniten alkuvuonna Vierityspalkissa.
Tosin top-10 listan tekeminen Vierityspalkin artikkeleista on sinänsä harhaanjohtavaa, että mittauksessahan ei ole mukana RSS-lukijoiden kautta sisältönsä nauttivat lukijat. Näitä taas on Vierityspalkin lukijoista merkittävä osa. Pelkästään Google Readerin* kautta Vierityspalkkinsa nauttivia lukijoita on 250 kpl. Täten artikkelit jotka luetaan tunnollisesti, mutta jotka eivät sisällä mitään erityisen provosoivaa tai ristiriitaista eivät juhli tässä suosiomittauksessa. Ja tällaisia perushyviä artikkeleita lienee Vierityspalkin artikkeleista suurin osa.
Mitä mieltä ovat lukijat, onko artikkeleiden top-lista edustava katsaus siihen sisältöön mikä on Vierityspalkissa hyvää?
(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
2 kommenttia on “Suosituimmat artikkelit vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla”
Kommentointi on suljettu.
Petri Mertanen
Aika mielenkiintoinen tuo viimeinen kysymys. Mielestäni Vierityspalkin sisältö on hyvinkin laaja ja jokaista artikkelia lukija käsittelee subjektiivisesti. Näin ollen on hyvin vaikeaa varmasti määritellä objektiivisesti mikä tai mitkä ovat “hyviä” artikkeleita. Miten eri artikkeleiden lukijamäärät määritellään? Ovatko ne uniikkeja vierailijoita vai vierailuita yhteensä ko. artikkelin sivulle?
Artikkelille voidaan varmasti määritellä myös muita mittareita, jotka määrittelevät hyvyyden Vierityspalkin näkökulmasta. Näitä voivat ovat esim. välitön poistumisprosentti (bounce rate), kommenttien määrä per artikkeli, vierailun syvyys (sivulatauksia per vierailu / aika sivustolla) ja haluttu vierailijan toiminta jne.
Yksinkertaisinta lienee kuitenkin kysyä asiaa asiakkailta eli käyttää jonkinlaista kvalitatiivista tutkimusmenetelmää web-analytiikka järjestelmän tuottaman kvantitatiivisen datan tukena. Esim. iPerceptions tarjoaa ilmaisen 4Q-työkalun, valitettavasti sitä ei taida olla tarjolla suomeksi.
PerttuT
Kiitos erittäin hyvästä kommentista.
Artikkelissa esitetty ranking perustuu artikkelin saamiin lukukertoihin, ehkä perinteisemmin “hitteihin”. WordPressin tilastoista saa myös artikkeliin kohdistuneiden käyntien määrän ulos, mutta artikkeleiden väliset luvut ovat suhteessa hyvin samanlaiset. Toisekseen kun merkittävä osa lukijoista lukee artikkelin RSS-lukijansa kautta niin kokonaislukijamäärä jää kuitenkin pimentoon.
Vierityspalkin toimituksen näkökulmasta tärkeimmät mittarit blogin “menestykselle” ovat:
1) RSS-tilaajien määrä (meidän näkökulmastamme ne “vakituiset lukijat/tilaajat” jotka toivottavasti edes ajoittain sanovat kommentin tai pari),
2) kommenttien ja viittauksien laatu (laadulla tässä tapauksessa tarkoitetaan jollain tapaa rakentavaa keskustelua, myös kritiikkiä),
3) yleinen vaikuttavuus alan keskusteluun ja avoimuuteen (tämän mittaukseen ei mitään kovin hyvää systeemiä ole, ehdotuksia otetaan vastaan…).
Esittämäsi huomiot ovat erittäin hyviä, mutta meidän WordPress-alustamme ei sellaisia tietoja tarjoa eikä tähän ole mahdollista liittää esim. Google Analyticsia. Tarkemmat mittaustyökalut olisivat tietysti “kivat”, mutta parempia työkaluja ei oikeastaan tarvita kovin paljoa meidän tavoitteidemme mittaamiseen. Emme tavoittele kävijöidemme “hengailua” saitilla (kun emme saa mainosrahaa emmekä yritä saada ketään ostamaan mitään) ja esimerkiksi kommenttien ja viittauksien määrässä painotamme laatua, emme määrää. Tavoitteena on rakentaa “rakentava yhteisö”.
Esimerkiksi kommenttien määrä on ihan hyvä mittari varmasti monelle yhteisölle, mutta vaikkapa Pingstate on minusta hyvä esimerkki yhteisöstä jonka henki ei aina ole kovin rakentava ja jota monet ammattilaiset vierastavat juuri sen “hengen” vuoksi. Tarkoittaa käytännössä esimerkiksi asiattomia kommentteja ja henkilökohtaistuksia ja epämääräisiä avautumisia aiheesta kuin aiheesta.
Miten sitten mittaamme tavoitteitamme? Lyhyt vastaus: aika huonosti. Pidempi vastaus: 1) RSS-tilaajien määrään meillä ei ole mittauskeinoa, koska wordpress.comin feediä ei voi kierrättää FeedBurnerin kautta. Voimme kuitenkin arvioida tilaajien määrää esimerkiksi blogilistan ja Google Readerin kautta. 2) Kommenttien ja viittauksien laatua ja määrää pystymme seuraamaan WordPressin statistiikkojen avulla ja myös Ampparit Pro kertoo meille jos meihin viitataan verkkojulkaisuissa ilman linkkiä. 3) Yleistä vaikuttavuutta alan keskusteluun voimme mitata lähinnä Ampparit Pro:n avulla joka kertoo meille jos “meistä puhutaan”. Esimerkiksi muutamat merkittävät it-alan verkkomediat ovat kunnostautuneet Vierityspalkin käyttämisessä uutislähteenään ilman että millään tavalla indikoivat lähdettä, tai jos kertovat, niin sitten ilman linkkiä meihin. Samoin tietysti muista blogeista tulevat viittaukset kertovat tästä “vaikuttavuudesta”. Parhaiten tämän toki saisi selville tekemällä verkkokyselyn lukijoille ja tästä on kyllä ollut puhetta. Kiitos vinkistä. Täytyy tutustua viittaamaasi työkaluun, jospa saisimme kyselyn aikaiseksi.
Toisaalta toivomme, että saamme palautetta mahdollisimman paljon suoraan lukijoiltamme aina kun palautteen antamiseen on tarvetta :)
Palautetta kyllä tuleekin aika mukavasti. Jonkin verran kommenteissa, jonkin verran sähköpostitse, jonkin verran kollegoilta. Aina sitä voisi enemmänkin tulla. :)