Mikä siinä linkin tekemisessä on niin vaikeaa?

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 16 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Nettiauto.com uudistui ja erillinen mobiiliversio jäi vihdoin historiaan.

Tuija* muistutti vanhasta vaivasta, eli “perinteisten” lehtien kyvyttömyydestä linkittää ulos omasta palvelustaan. Tällä kertaa kyseessä oli Digitodayn blogikilpailu*, joka oli kyllä kaikkiaan erittäin ansiokas. Siitä isot pisteet Digitodaylle. Mutta millainen on artikkeli blogeista joka ei linkitä yhteenkään blogiin. Valitettavasti se on tällainen*.

Samasta asiasta vihjailtiin alkuviikosta myös Aamulehden artikkelille Tampereen pormestariehdokkaiden verkkosivustoista*. Artikkeli olisi kymmenen kertaa kiinnostavampi ja pitkäikäisempi jos toimittaja olisi vaivautunut liittämään mukaan linkit käsittelemiinsä sivustoihin.

Yhtä hämmentävä on Rekaksois.comin* ansiokas artikkeli digitoimisto Frantic Mediasta* joka viittaa lukuisiin alan firmoihin ja asiakkaisiin ja käsittelee monia mielenkiintoisia ilmiöitä – ilman yhtään linkkiä. Edes artikkelin aiheena oleva Frantic Media ei saa linkkiä kotisivuilleen tästä artikkelista – vaikka kyse on vain verkossa ilmestyvästä vain verkkomediaa käsittelevästä julkaisusta!

Muutama vuosi sitten lehtiä haukuttiin kun eivät sallineet kommentointia. Nyt moni on jo ottanut opikseen ja kommentointia saa usein harrastaa ilman rekisteröitymistä, joskus jopa ilman esimoderointia. Nykyisin moni lehti tarjoaa myös RSS-syötteitä ja title-kenttiäkin osataan kirjoittaa hakukoneita ajatellen. Nyt kun vielä saataisiin niitä linkkejä ja lähteitä noihin artikkeleihin niin toimittajatkin voisivat sanoa tekevänsä ihan oikeata interwebiä.

Tai sitten jonkun pitäisi kertoa toimittajillekin että Googlekin arvostaa ulospäin linkittämistä (eli artikkeleiden hakukonesijoitukset paranisivat, tulisi enemmän liikennettä ja pidempään, tulisi enemmän mainosrahaa, saisi luontaisia linkkejä, jne…). Onko tässä yhtälössä jotain joka ei kiinnosta toimittajia?

[*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.]

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

10 kommenttia on “Mikä siinä linkin tekemisessä on niin vaikeaa?”

  1. Juku, ihmettelin tuota samaa lukiessani juttua kännystâ ja laitoin sen mobiiliyhteyden piikkiin. Ammattilaiset eivät osaa linkittää vaikka suutarin lapsetkin sitä tekevät !

    =o)

  2. Se nyt vaan taitaa olla niin vaikeaa.

    Vastoin kaikkia netin periaatteita, jotkut mediat Suomessa ovat edelleen huolissaan siitä, että käyttäjä saattaa ulospäin menevää linkkiä klikattuaan jäädä sille tielle. Käyttäjiä yritetään ohjata liikaa ja kääntöpuolella heitä ei palvella tarpeeksi, kun linkkejä lisätietoihin ei tarjota.

    Olen muutenkin huolestunut siitä, että blogit taitavat olla tänä päivänä lähes ainoita medioita, jotka linkittävät kattavasti toisille sivustoille. Kymmenisen vuotta sitten melkein jokainen sivusto sisälsi oman osion ulospäin meneville linkeille: hyvistä sivuista haluttiin kertoa ja linkkejä jaettiin ilomielin.

    Eniten jutussa ihmetytti blogien nimien väärinkirjoitukset, esim. Pinseri oli “Pinseriblogi”.

  3. Voi sitä itkua ja parkua, jos Hesaria alettaisiin kutsua nimellä helsinkiläinen sanomalehti tai Helsingin sanomalehti.

  4. Timo Paloheimo

    Mikäli uutissivusto ei linkkaa käsittelemilleen sivuille, se ei palvele lukijoitaan riittävän hyvin vaan pakottavat heidät hakemaan haluamansa tiedon Googlesta. Pidemmällä aikavälillä lukijat ymmärtänevät pysyä poissa tällaisilta sivustoilta.

    Henkilökohtaisesti jouduin saman kohtelun urhiksi Markkinointi&Mainonnan toimesta pari viikkoa sitten, tosin he eivät viitsineet edes mainita blogini nimeä, vaikka tekstiäni lainasivatkin.

  5. Ainojootietenkin, unohdin tuon “lukijat karkaa” -teorian, sehän on tunnetusti se ohjenuora. Hih.

    Nimim pariisilainen Maurisblogi =P

  6. P.S. Hymyilytti kun tänään siellä olikin kuuliaisesti kaikki linkitettynä !

  7. Samaa kelattu täällä. Tuo lähteisiin linkittämisen puuttuminen on noloa. Ja jostain syystä on-line uutisia harraastavat tahot eivät ymmärrä, että niiden kannattaisi keskenään sopia, että toisen skuuppiin linkitetään aina. Vaikka tyyliin “Ensimmäisenä asiasta kertoin Keskisuomalainen”. Olisi kaikkien etu, jos käytäntö yleistyisi.

    Ei voi ymmärtää, mikä siinä on niin vaikeaa. Kolmen kohdan toimintasuunnitelma loppuvuodeksi:

    1) Sanomalehtien liitto ehdottaa jäsenilleen skuuppiin linkittämiseen liittyvää käytäntöä

    2) STT lisää tyylikirjaansa, että uutisen perään tulee aina linkki lähteeseen ja/tai kyseessä olevaan organisaatioon

    3) Toimittajat lisäävät uutisiin aiheeseen liittyviä linkkejä, jotka johdattavat lukijat laajemman tiedon pariin. Esimerkkiä voi katsoa vaikka Vihreästä Langasta (oikealla, kohta “Linkkejä muualle”)

    Ei se ole tuon vaikeampaa. Journalismi on palveluammatti, ja lukijana odotan parempaa palvelua.

    [*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.]

  8. Hyvää keskustelua. Minusta tämä osoittaa suomalaisen bloggaamisen olevan vielä alkumetreillään koska edes Digitodayssa ei linkkirakkauden jakamisen merkitystä ymmärretä.

    Tein ammatti-ja teknologiablogien sarjan tuloksista listan joissa jokaisessa on linkki ko. blogiin. Voit napata koodin blogistani ja liittää sen omaasi niin säästyt listan rakentamisen ja liknittämisen vaivalta. Koodi on täällä

  9. […] kesäkuu 2008 PerttuT Aikaisemmin julkaistu artikkeli “Mikä siinä linkin tekemisessä on niin vaikeaa?” sai kiitettävän määrän kommentteja ja herätteli keskustelua monissa muissakin […]

  10. Janne Jämsén

    Hyvä teksti, vaikka olikin aikaisemmin jostain syystä jäänyt lukematta. Monesti itse miettinyt tätä samaa. Suurena syynä tietysti on se, että pelätään ihmisten lähtevän siitä linkistä liian innokkaasti eteenpäin unohtaen varsinainen ensimmäisen sivu.

    Tässäkin tullaan tietysti tähän kysymykseen, että linkkihän voidaan ja (mielestäni) kannattaa avata omaan uuteen tabiinsa, silloin alkuperäinen sivu jää myös auki. Toisaalta nykyään tunnutaan ajattelevan niinkin, että käyttäjä osaa itse jo avata linkin omaan tabiin näin halutessaa ja linkki saisi aueta oletuksena samaan tabiin. Itse en kuitenkaan jättäisi vielä tätä kysymystä käyttäjän päätettäväksi.

    Varmasti mietitään myös sitä ettei haluta tarjota “kilpailijoille” ilmaisia kävijötä. Näitäkin näkee että sivulla lukee selvästi url-osoite, mutta se ei olekkaan linkki, se tuntuu lähinnä kiusalta tai virheeltä…

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki.fi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset. Uutiskirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.


Tilaa uutiskirje.

  • 40-50 asiantuntija-artikkelia vuosittain.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja. Julkaistuja artikkeleita jo yli 1000 kappaletta.


    Kaikki artikkelit

  • 150-200 julkaistua referenssicasea joka vuosi.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.


    Selaa toimistojen julkaisuja

  • 300-400 työpaikkailmoitusta vuosittain.

    Vuodesta 2007 toiminut ilmoituspalsta on edelleen sivuston suosituin osio. Moni asiantuntija on löytänyt useammankin työpaikan palstan kautta vuosien varrella.


    Selaa avoimia työpaikkoja

  • 31 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.


    Selaa Toimistot-listaa

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen – ihan oikeasti.

Siirry takaisin sivun alkuun