Googlen AI-tiivistelmät hakutuloksissa ovat parantuneet vuodessa merkittävästi

Viime vuoden analyysissä havainnoitiin esimerkiksi hyvin kirjavaa lähteiden käyttöä. Jostain syystä ihan yksittäiset artikkelit tai digitoimistojen omat sivut päätyivät lähteeksi kun pyydettiin arvioimaan Suomen parhaita digitoimistoja. Ominaisuus oli silloin selvästi kesken, ja kuten artikkelissa todettiin, ihminen pääsisi ihan tavallisella googlettamisella todennäköisesti parempaan tulokseen parin tunnin työllä. Täten AI-vastausten tuoma lisäarvo ei vielä silloin ollut kovin merkittävä.

Toki silloinkin jo todettiin, että AI-näkyvyyden kannalta on selviä merkkejä siihen, että optimoinnin painopiste siirtyy enemmän omien sivustojen ulkopuolelle. Tekoäly tarvitsee kolmannen osapuolen analyysejä ja auktoriteettiä, kun se arvioi jotain kohdetta. Tämä korostuu etenkin tilanteissa, joissa haetaan laajempaa ymmärrystä tai katsausta johonkin aihealueeseen. Tällöin tekoälymoottorit pyrkivät nojaamaan lähteisiin, jotka tarjoavat kokonaiskuvaa. Oman analyysin tuottaminen nopeasti kirjavasta joukosta sivustoja, on aina työläs prosessi, jota etenkään Googlen kaltainen nopeita tuloksia tarjoava toimija ei pysty tekemään joka kerta jokaiselle käyttäjälle.

Ehkä se isoin muutos vuodessa on tapahtunut sponsoroitujen tulosten esittämisessä ja määrässä. Nyt esimerkiksi tässä ”parhaat digitoimistot” -tulosnäkymässä ensimmäiset neljä kohtaa ovat ostettuja mainoksia. Google ei ole siis lähtenyt myymään tekoälymoottorinsa tuloksia, vaan yksinkertaisesti nostanut ostettujen mainosten asemaa ja pudottanut tekoälytuloksia alemmaksi. Tämä malli voi tosin olla tulevaisuutta laajemminkin. Edelleenkin hakukoneilta haetaan niitä tuloksia myös, eikä läheskään kaikkiin hakuihin se tekoälyn tiivistelmä ole paras mahdollinen vastaus. Googlella tämä ratkaisu lienee toki tehty pelkästään rahan takia.

AI-tiivistelmästä on siis tavallaan tullut yksi komponentti lisää hakutuloksiin. Se ei ole korvannut mainoksia eikä perinteisiä hakutuloksia, se on vain tullut niiden rinnalle, täydentämään valikoimaa.

Vastausten laadussa on myös tapahtunut merkittävää kehitystä, ja ehkä hyvin ”googlemaisesti” vastaukset eivät läheskään aina yritä mennä suoraan lopputulokseen, vaan jos kyse on laajasta alueesta, ohjaa Google käyttäjää eteenpäin. Tässä tapauksessa vahvimmat suositukset annetaan Vierityspalkin Toimistot-hakemistolle ja Itewikin laajemmalle kotimaisen ohjelmistoalan hakukoneelle.

Tarkemmin tekoälyn antamaa tiivistelmää tarkasteltaessa huomaa, että keskeisimpänä lähteenä toimistojen tunnistamisessa on käytetty tällä kertaa juurikin Vierityspalkin Toimistot-hakemistoa. Lähteet myös kerrotaan selvemmin nykyisin, ja ne ovat huomattavasti osuvampia lähdesivuja kuin aiemmin.

Tekoälyn antama vastaus on itse asiassa jo parempi kuin varsinaiset hakutulokset. Nyt selvästi vuoden aikana on hyödynnetty enemmän tekoälyn kykyä oikeasti lukea ja analysoida tekstisisältöjä, koska enää tekoälyn vastaukset eivät esimerkiksi perustu vanhoihin artikkeleihin, kuten vuosi sitten vielä oli hyvin tyypillistä tällä alueella. Nyt tilanne on kääntynyt itse asiassa toisinpäin, perinteisissä hakutuloksissa kärjessä on edelleen Vierityspalkin vanha artikkeli kannattavimmista digitoimistoista, mutta tekoälyn antama tiivistelmä osaa antaa parempia ja tuoreempia lähteitä käyttäjälle.

Tämä ei tietysti ole kovin yllättävää lopulta. Google tuskin enää kovin paljon kehittää omaa perinteistä hakukonettaan, kun tekoälykilpailu käy tulikuumana. Tulevaisuus on varmasti enemmän tekoälyvastausten puolella, ja todennäköisesti tekoälyn antamat vastaukset ja lähteet tulevat vain valtaamaan enemmän tilaa hakutulossivulta.

Kehitettävää toki on vielä paljon. Vaikka päälähteiden käytössä on tapahtunut paljon edistystä, on Googlenkin tulkinta sisällöistä usein aika luovaa. Tässäkin esimerkissä nuo mainitut toimistot tuntuvat aika satunnaisilta poiminnoilta. Evermade ja redandblue ovat kyllä markkinan isoja ja aktiivisia toimistoja, mutta muut valinnat top-5-listalle tuntuvat aika satunnaisilta. Kaikki mainitut ovat hyviä toimistoja, mutta millä ranking-järjestelmällä Google on päättänyt tehdä G-Worksista, Trimediasta ja Dudesta nuo erikseen mainittavat toimistot vastaukseensa? Tätä ei ole helppo päätellä, vaikka tuntisi Vierityspalkin sisällöt ja kyseiset toimistot varsin hyvin.

Enää tuloksia ei hallusinoida

Ehkä se isoin muutos näissä vastauksissa on silti se, että nyt hallusinointi on kadonnut kokonaan, eli aletaan olla lähempänä perinteisempää hakukoneoptimointia, kun vastaukset oikeasti perustuvat saatavilla oleviin lähteisiin. Viime vuonnahan osa listatuista toimistoista ei edes ollut olemassa, tai oli aivan toiselta toimialalta. Nyt markkina-analyysi on jo merkittävästi parempi.

Kovin ”älykäs” ei tämäkään taso tietysti vielä ole. Hakukone ei kysy tarkentavia kysymyksiä, ei osaa eritellä eri toimistojen soveltuvuutta eri tilanteisiin, eikä ole kauhean kiinnostunut siitä miksi käyttäjä kysyy juuri tätä asiaa. Listaa voisi jatkaa. Toisaalta, Googlelle tämä ei ole koskaan ollut luontaista. Googlelta kysytään ja se vastaa, se ei ole tekoälykumppani, jonka kanssa ratkotaan yhteistä ongelmaa.

ChatGPT:n vastaus on muuttunut merkittävästi vuodessa

ChatGPT:n antama vastaus samaan kysymykseen tulee myös todella nopeasti, ja lähteenä on käytetty lähes pelkästään Vierityspalkkia. Täten vastaus on täysin erilainen kuin vuosi takaperin, jolloin tuloksena tuli hyvin kirjava kokoelma isoja ja pieniä ohjelmistofirmoja, ja perustelut valintoihin olivat todella outoja. Viime vuonnahan ChatGPT oli erikoinen vastauksissaan, koska se oli aivan kuutamolla digitoimistojen käsittelyssä, mutta vastasi Googlea paremmin, kun kysymys rajattiin täsmällisemmin WordPress-toimistoihin.

Lähdekritiikissä on ChatGPT ainakin ottanut ison harppauksen vuoden aikana. Tänä vuonna ChatGPT ei esimerkiksi enää hairahtunut hyödyntämään epämääräisiä ”Vuoden toimisto” -kilpailujen tuloksia etsiessään kokeneita digitoimistoja, vaan jätti rekrytointipainotteiset kauneuskisat kokonaan pois lähteistään. Voi toki olla, että ChatGPT:n lähdekäsittely on parantunut myös, koska se nykyisin hyödyntää aiempaa enemmän Googlen hakuindeksiä vastauksissaan. Toisaalta, kuten aiemmin todettiin, Googlen perinteisissä hakutuloksissa ei tullut kärkeen tuo viimeisin Vierityspalkin toimistokatsaus, joten aivan suoraan ei ChatGPT:kään hyödynnä Googlen indeksiä.

Ainakin on selvää, että Google ja ChatGPT kumpikin ovat oikeasti lukeneet Vierityspalkin sisältöjä, kun ovat vastaustaan kasanneet. Ne ovat siis kumpikin päätelleet, että alkukesästä julkaistu katsaus kotimaiseen digitoimistomarkkinaan on paras lähde näihin vastauksiin, vaikka kyseinen artikkeli ei ole missään hakutuloksissa kärkisivu, eikä sitä sivua ole edes optimoitu erityisesti hakukoneille tai tekoälymoottoreille. Toki kyse on tekstianalyysistä, tavalla tai toisella, mutta ainakin jonkinlaista sisällön tarkkuuden ja kattavuuden arviointia tässä on tapahtunut, koska kumpikin on onnistunut poimimaan uusimman analyysiartikkelin tärkeimmäksi lähteekseen. Googlen hakutulosten aikakaudellahan tällaista tapahtui hyvin harvoin, eli Googlen silmissä ansiot piti ansaita pitkän ajan kuluessa ja esimerkiksi artikkeleiden suosio painoi enemmän kuin sisällöllinen laatu.

Kuvaavaa on todellakin se, että Googlen perinteisissä hakutuloksissa Vierityspalkin kärkiartikkeli aiheesta on vuonna 2018 julkaistu artikkeli, joka ei edes kovin hyvin vastaa koko kysymykseen. Näin voi argumentoida, että ainakin tällä alueella tekoälyvastaukset ovat selvästi ”älykkäämpiä” kuin perinteinen Googlen hakumoottori.

Tosin ChatGPT:n toimistolistauksen valinnat ovat samalla tavalla varsin satunnaiset kuin Googlellakin. Listan kärjessä olevat toimistot voi perustella kohtuullisen hyvin toimistojen kokoluokalla tai referenssituotannon aktiivisuudella ja muilla tekijöillä, mutta mitä pidemmälle listalla mennään, sitä satunnaisemmalta nuo valinnat vaikuttavat. Edes lähdeartikkelin kirjoittajana en pysty päättelemään sitä, miksi ChatGPT on valinnut nuo kyseiset toimistot listaukseen tuolla tavalla.

Vertailun vuoksi vilkaisu maksullisiin tekoälymalleihin

Alkuperäinen artikkeli ei tehnyt analyysiä maksullisista työkaluista, mutta vuoden aikana näidenkin käyttö on kasvanut liike-elämässä. Varmasti moni hakee kumppaneita ja teknologioita myös näiden maksullisten työkalujen avulla.

Yllättävää kyllä, ChatGPT:n Pro-version vastaus ei poikennut olennaisesti ilmaisversiosta, vaikka se työsti asiaa useita minuutteja ja hyödynsi myös historiatietoa aiemmista keskusteluista. Vastaus perustui suurimmaksi osin tuohon Vierityspalkin artikkeliin, kuten ilmaisversiossakin.

Vasta Clauden Cowork -sovellus (Max-tilillä käytettynä) tarjosi jotain hieman parempaa.

Clauden Cowork on ainut, joka haastaa kysymystä edes hieman, todeten että ”paras” on suhteellista. Ehkä siksi se vastaa kysymykseen usealla lähteellä, ja kysyy myös jatkokysymyksiä, joiden avulla se pystyy lähtemään tutkimaan tarkemmin lähteitään. Tämä on jo esimerkki ihan toisenlaisesta lähestymisestä, jossa ei vain töräytetä jotain vastaukseksi, vaan aidosti lähdetään keskustelemaan käyttäjän kanssa asiasta. Claudella myös jatkokysymyksen vaihtoehdot kertovat, että taustalla on kohtuullisen hyvää ymmärrystä markkinakentästä.

Vertailu ei tietysti ole reilu, Clauden työkalut maksavat jopa satoja euroja kuukaudessa, ja tässä analyysissä katsottiin ilmaiseksi käytössä olevaa Googlen moottoria ja ChatGPT:tä. Täten ehkä tämä kertoo lähinnä sen, mitä edellisessäkin artikkelissa todettiin: tulevaisuus on jo osittain täällä, se vain ei ole laskeutunut ihan kaikkialle.

Parannusta on tullut kautta linjan vastauksiin ja lähteitä kunnioitetaan selvästi paremmin

Verrattuna vuoden takaiseen todellisuuteen, on muutos joka tapauksessa todella huomattava, ja herättää myös toivoa. Googlenkin tekoälyvastaukset erottelevat selvästi perinteistä hakumoottoria paremmin sisältöjen laatua ja ajankohtaisuutta ja uskaltavat käyttää lähteinään aidosti laadukkaita artikkeleita, vaikka ne eivät perinteisessä ranking-ajattelussa olisikaan sivuston kärkisisältöjä. Poissa on myös aiemman katsauksen satunnaisuus lähteiden käytössä, ja kummalliset valinnat kokeneimmiksi toimistoiksi, eli nyt lähteitä kunnioitetaan tarkemmin.

ChatGPT:n vastaus on myös kiinnostava, ja imartelee toki Vierityspalkkia, mutta onko se käyttäjän kannalta parempi? Se tuntuu yksiulotteisemmalta, ehkä jopa harhaanjohtavan yksinkertaiselta. Miksi se ei mainitse Itewikiä ollenkaan? Miksi se käyttää yksittäistä artikkelia ainoana lähteenään vastauksessa? Tässä vertailussa ainakin vaikuttaa siltä, että Googlella on edelleen sanottavaa tekoälyvastauskilpailussa, eikä ChatGPT:n kyky toimia internetin hakukoneena häikäise, vaikka senkin antamat vastaukset ovat parantuneet merkittävästi vuoden aikana.

PS. Tilaa Vierityspalkin noin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje.