Kesko ja S-ryhmä palkkaavat raivolla ohjelmistokehittäjiä ja tuoteomistajia

S-ryhmä ja Kesko kumpikin palkkaavat tällä hetkellä asiantuntijoita hyvin monenlaisiin rooleihin. Erityisesti haetaan ohjelmistokehittäjiä ja tuoteomistajia, mutta myös erilaisia designereita ja analyytikkoja haetaan paljon. Moni työpaikkailmoitus on myös auki varsin lyhyen aikaa, jopa vain pari viikkoa, joten ilmeisesti hakijoita riittää. Ilmiö on myös ollut olemassa jo jonkin aikaa. Esimerkiksi Vierityspalkin Työpaikat-osion perusteella ilmoittelu tuntuu kuitenkin lisääntyneen aika paljonkin loppuvuodesta.

Näitä samoja konsernejahan on tässäkin blogissa hieman syytetty aiemmin massiivisesta vuokrattujen asiantuntijoiden käytöstä, joten tämä ihmisten palkkaaminen suoraan omille palkkalistoille on selkeä muutos strategiassa. Linjamuutos on myös tervetullut, koska ainakin tämän blogin kannattama linja on aina ollut se, että jos kehitys on aidosti jatkuvaa, kannattaa palkata omia asiantuntijoita. Monilla näiden konsernien liiketoiminta-alueilla verkkokauppaan liittyvä kehitys on vasta alkumetreillä ja edessä on paljon työtä. Vaikuttaa siltä, että nyt myös ylimmässä johdossa on hyväksytty tämä todellisuus.

Usein palkkaamisen esteenä onkin se, että johto ei ole vakuuttunut siitä, että kehitys olisi välttämättä jatkuvaa. Nyt selvästi Kesko ja S-ryhmä ovat kumpikin päättäneet, että verkkokauppoihin ja muihin asiakkaille näkyviin digikanaviin täytyy panostaa kunnolla, ja panostukset tulevat jatkuvaan vielä useiden vuosien ajan. Tämä lienee se keskeisin perustelu siihen, miksi palkataan omia ihmisiä. Kummatkin konsernit tosin kehittävät aktiivisesti myös asiakkaille näkyvien palveluiden taustajärjestelmiä, joten kyse on myös laajemmasta valinnasta, jossa keskeisiä liiketoimintajärjestelmiä halutaan rakentaa räätälinä. Käytännössähän sekä Kesko että S-ryhmä hakevat nimenomaan räätälitekemisen asiantuntijoita, kumpikaan ei rekryilmoitusten perusteella nojaa digikehityksessään mihinkään tuotepohjaisiin ratkaisuihin, eikä edes alustatyyppisiin ratkaisuihin.

Esimerkiksi rakentamisen verkkokauppajärjestelmän ovat Keskon tiimit tehneet täysin itse. Lainaus rekryilmoituksesta:

”Tiimimme kehittää Cyclone-nimistä verkkokauppa-alustaa K-Raudalle, Byggmakkerille ja K-Byggille. Cyclone on Keskon itse kehittämä verkkokauppa-alusta, joka palvelee rakentamisen ja talotekniikan kauppaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Cyclonen takana pyörii useita eri ketjujen omia toiminnanohjausjärjestelmiä. Cyclonen kehitystiimi on hajautettu ja monikansallinen ketterä ohjelmistokehitystiimi, joka on jaettu alitiimeihin palvellen eri maita. Käytämme DevOps-filosofiaa – jokaisella on valtuudet niin kehittää ominaisuuksia kuin parantaa ja tukea yhteistä alustaa. Maiden halki synkronoimme mitä kukin kehitystiimi tekee sovelletulla SAFe-mallilla. (Ei huolta, emme ota prosessia liian vakavasti. Se tukee, eikä kahlitse.)”

Etenkin verkkokauppojen alueellahan on tämäntyyppistä kehitystä nähty viime vuosina paljon. Valmiit alustat kun ovat enemmän keskittyneet pienten ja keskisuurten verkkokauppojen tarpeisiin, on moni isompi toimija päätynyt rakentamaan omansa täysin itse. Tällaisessa tekemisessä kustannukset ovat tietysti aina miljoonaluokkaa, mutta ainakin kehitys on täysin omassa hallinnassa. Tällaiseen malliin omat tiimit ja palkatut asiantuntijat sopivat hyvin.

Täysin ristiriidatonta tämäkään kehitys ei varmasti missään ole. Moni vannoo ”konsulttikoodareiden” nimiin, koska nämä yleensä tekevät kiltisti mitä käsketään ja työtahti on ennustettavaa. Omien ihmisten sitoutuminen työn tavoitteisiin voi olla joskus parempaa, mutta palkatuilla asiantuntijoilla on yleensä enemmän omia intressejä työnsä suhteen, eikä työlistan orjallinen noudattaminen välttämättä kiinnosta samalla tavalla kuin vuokrattua (ja erittäin tulospalkattua) asiantuntijaa.

Räätälitekemisessä myös päädytään usein koodaamaan asioita, jotka eivät ole ydintoimintaa, mutta ovat pakollisia osia kokonaisuuden kannalta. Täten tekemisen tehokkuus voi olla joskus heikko, etenkin jos suurin osa ajasta menee näiden pakollisten kyvykkyyksien rakentamiseen eikä oman liiketoiminnan erityistoimintojen rakentamiseen.

Monille isoille konserneille kumppaneiden avulla kehittäminen voi kuitenkin olla liian vaikeasti hallittavaa ja hidasta. Usein paraskaan kumppani ei pysty samaan reagointinopeuteen kuin täysin omassa kontrollissa oleva tiimi. Ja jos oma organisaatio on hyvin reaktiivinen ja kehitystä suunnitellaan vain muutaman viikon, tai korkeintaan parin kuukauden, aikajänteellä, voi oma tiimi ja joustava räätälitekeminen olla se järkevin vaihtoehto.

Omalla tiimillä tekemistä kannattaa aina kuitenkin harkita tarkkaan ennen kuin sellaiseen tekemisen malliin lähtee. Pieni ohjelmistokehitystiimi on aina hyvin haavoittuva, jos yksikin avainhenkilö vaihtaa työpaikkaa tai haluaakin tehdä jotain muuta. Ison ohjelmistokehitysorganisaation pyörittäminen taas vaatii erikoistuneita tukipalveluita, oikeanlaista kulttuuria ja syviä taskuja. S-ryhmällä ja Keskolla puhuttaneen kummallakin usean kymmenen miljoonan vuosibudjeteista pelkästään ohjelmistokehityksessä, joten jos tästä haluaa mallia ottaa, kannattaa oma lompakko olla myös samassa mittakaavassa.

Lisää avoimia työpaikkoja: Työpaikat-palsta – web-kehittäjä, web developer, verkkokauppapäällikkö ja monet muut