Ohhoh! YT-aalto pyyhkii ohjelmistoalaa
Elämme erikoisia aikoja, kun jopa ohjelmistoalalla on käynnissä lukuisia isoja YT-kierroksia ja myös paljon pieniä. Tämä sama ilmiö oli tosin jo viime talvena, kun varsin moni tunnettu alan toimija kävi läpi yhteistoimintaneuvotteluita kysynnän pudotessa.
Jotain outoa tapahtuu ohjelmistoalalla, kun jopa sen tunnetuimmat kasvuraketit käynnistävät isoja YT-neuvotteluja. Esimerkiksi Futurice aloitti koko Suomen henkilöstöä koskevat neuvottelut hiljattain. Lainauksia Tivin artikkelista:
“Neuvotteluiden piirissä on koko Futuricen Suomen-organisaatio, johon kuuluu noin 470 työntekijää. Neuvotteluissa keskustellaan mahdollisista enintään 90 päivää kestävistä lomautuksista. Lomautukset alkaisivat aikaisintaan marraskuussa.”
“Muutosneuvotteluiden taustalla on it-alan palveluiden kysynnän nopea heikkeneminen tietyillä alueilla viime kuukausina. Futurice arvioi kuitenkin, että kysynnän lasku jää tilapäiseksi. “
Neuvotteluja on käyty myös pienemmissä toimistoissa tämän vuoden aikana melko runsaasti. Näistä ei toki kirjoitella Tivissä, mutta yllättävän monen digitoimiston vuosi on kuulemma ollut jonkin sortin vuoristorataa, eikä näkyvyyttä tulevaan ole samalla tavalla kuin aiemmin.
On myös ymmärrettävää, että juuri henkilöstövuokrausta harrastavat konsulttiyhtiöt reagoivat ensimmäisenä, koska juuri vuokrakoodareiden käyttöä on helppo kiristää, kun säästöohjelmat käynnistetään. Projektitoimituksia ja jatkuvia palveluita harrastavat toimistot eivät yleensä kohtaa samalla tavalla yllättäviä käänteitä.
Ohjelmistokehityksen ja erilaisten digipalveluiden tarve ei ole kuitenkaan mihinkään kadonnut. Esimerkiksi Tivin aiemmassa artikkelissa kommentoitiin suhdannemuutosta seuraavasti:
“”Vaikea on nähdä it-palvelukysynnän keski- tai pitkällä aikavälillä häviävän mihinkään. Maailma menee enemmän digitaaliseen suuntaan kaikkialla. Nyt on kysymyksessä lähinnä lyhytaikainen häiriö, en ole huolestunut it-palvelujen toimittajana enkä myöskään sijoittajana.””
Rasmus Roiha kommentoi samassa artikkelissa alan tilannetta myös osuvasti:
“”Toimiala on elänyt 6–7 vuoden todellista huippujaksoa. Se tarkoittaa muun muassa, että menestyjistä niin maailmalla kuin Suomessa on kehkeytynyt kovia rekrykoneita”, Roiha sanoo.
Menestyjät ovat virittäneet yhtiönsä tilaan, jossa ihmisiä tarvitaan koko ajan enemmän, koska kaiken aikaa tulee uusia tilauksia. Pandemia vain kiihdytti kovaa kysyntää, jota jo siihen mennessä oli voimistanut digitalisaatiohankkeiden vyöry.
”Joku sanoisi tätä kehitystä uudeksi vaiheeksi, mutta minä sanoisin, että kyseessä on paluu takaisin normaaliin jopa varsin pitkän aikavälin huippuvuosista.”
Monet yritykset ovat Roihan mukaan joutuneet miettimään mitä tehdä, kun ollaan rekrytoitu tällaiseen tahtiin. Ihmisten hankkimisesta ja heidän kiinnittämisestään projekteihin – onboardauksesta – on tullut monen yhtiön ydinosaamista.”
Ja kuten tässä blogissa on juuri hiljattain kommentoitu, vaikuttanee tähän ilmiöön myös muutamien isojen yritysten kääntyminen kohti inhouse-kehitystä.
Esimerkiksi S-ryhmä tiedotti hiljattain palkkaavansa 100 uutta digikehityksen osaajaa. S-ryhmä onkin siirtynyt kehittämään kuluttajille näkyviä palveluitaan vahvasti omilla tiimeillä ja omalla organisaatiolla, ja tässä on myös otettu selvästi linjaksi palkata varsin paljon tekijöitä omille palkkalistoille.
“SOK:lla työskentelee satoja digiosaajia noin 50:ssä tiimissä ja edustettuina on noin 20 eri kansallisuutta. Työkieli on pääsääntöisesti englanti. Osaajat työskentelevät kaikissa kaupparyhmän liiketoiminnoissa: vähittäiskaupassa, liikennekaupassa, matkailu- ja ravitsemiskaupassa ja pankkimaailmassa.
Rekrytoinnilla haetaan osaajia erityisesti teknisiin kehitysrooleihin, mutta ovet ovat avoinna myös design-osaajille, digitaalisen liiketoiminnan kehittäjille sekä ketterien menetelmien taitajille. Haun kautta etsitään myös uusia esihenkilöitä ja tiiminvetäjiä.”
Todennäköisesti vuokrattuja koodareita ja muita asiantuntijoita käytetään myös, mutta vaikuttaa siltä, että vuokrattujen asiantuntijoiden ja omien ihmisten suhdetta halutaan silti muuttaa radikaalisti. Tällaisten palkattujen inhouse-tiimien korostuminen vaikuttaa väistämättä alan isoihin henkilöstövuokraajiin, kuten Futuriceen.
Täten ehkä tästä kylmästä syystuulesta ei vielä kannata liian suuria johtopäätöksiä tehdä. Kuten Roiha kommentoi, on viime vuodet eletty melkoisessa buumissa, jossa etenkin osa alan yrityksistä on myynyt mitä tahansa, mitä on onnistunut rekrytoimaan, ja tämän buumin tasaantuminen on kotimaiselle ohjelmistoalalle myös hyvä asia.