Moni toimisto vaatii todella paljon osallistumista asiakkaalta
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 3 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Kesko ja S-ryhmä palkkaavat raivolla ohjelmistokehittäjiä ja tuoteomistajia.
Ketterä vallankumous on tehnyt isoja muutoksia ohjelmistoalaan ja suurin osa tästä mullistuksesta on ollut kiistatta hyvää. Silti on paljon osa-alueita, joissa vielä opetellaan kummallakin puolella pöytää.
Yksi ehkä dramaattisimmista muutoksista on tapahtunut siinä kuinka paljon moni ohjelmistoyritys vaatii asiakkailtaan osallistumista projektin päivittäiseen ohjaukseen. Osa vaatii jopa osallistumista päivittäisiin tilannepalavereihin. Tämä tulee monelle asiakkaalle yllätyksenä.
Tällä hetkellä on todella isoa hajontaa siinä kuinka paljon toimistot edellyttävät asiakkailta osallistumista projekteihin. Jopa WordPress-toimistojen maailmassa on toimijoita, jotka odottavat asiakkailta intensiivistä päivittäistä osallistumista kehitysprojekteihin. Monen asiakkaan näkökulmasta tällainen voi olla varsin outoa, jos toimisto on valittu nimenomaan kokemuksensa ja asiantuntemuksensa näkökulmasta.
Miksi asiakkaan pitää olla läsnä lähes päivittäin palavereissa, jos toimisto on myynyt selkeän projektin, ja vieläpä sellaisen, joita on toimiston referenssilistalla kymmenittäin?
Tämä on usein niin sanotusti hyvä kysymys.
Ketterät toimintamallit on otettu monissa paikoissa käyttöön varsin omaperäisesti
Joissain toimistoissa ketterät toimintamallit onkin valitettavasti otettu käyttöön tavalla, jossa oma projektinhallinta on pitkälti ulkoistettu asiakkaalle. Asiakkaan odotetaan valitsevan mitä sprinteissä tehdään ja osallistuvan tilannepalavereihin jopa päivittäin. Joskus tämä menee niin pitkälle, että asiakkaan lähes odotetaan tekevän työlistat koodareille.
Malli saatetaan jopa pahimmillaan myydä asiakkaalle edistyksellisenä läpinäkyvänä mallina, jossa asiakkaalla on “erittäin hyvät mahdollisuudet” vaikuttaa toteutuksen yksityiskohtiin. Todellisuuden paljastuessa moni asiakas ei ole tästä enää ollenkaan samalla tavalla innoissaan.
Toki joillekin asiakkaille malli sopii hienosti. Jos itsellä on osaamista ja aikaa johtaa koodaritiimiä, voi tällaisella mallilla saada juuri sellaisen lopputuloksen kuin itse haluaa. Useimmilla asiakkailla ei ole kuitenkaan aikaa, osaamista tai kiinnostusta osallistua koodaustyön arkeen – siksi he juuri valitsevat kokeneen toimiston, joka tietää miten asiat kannattaa tehdä.
Toimintamallien kirjo on tällä hetkellä todella suuri
Yhtä täydellistä mallia ei tietenkään ole olemassa, mutta koska toimintamallien kirjo on tällä hetkellä todella suuri, kannattaa asiakkaiden olla hyvin tarkkana myyntivaiheessa. Toimistoilta kannattaa kysyä hyvin käytännönläheisiä ja täsmällisiä kysymyksiä siitä millaista heidän kanssaan on työskennellä.
Asiakkaana ei kannata odottaa, että toimiston ehdottama toimintamalli on juuri kyseiseen projektiin sopiva. Moni toimisto pyrkii toimimaan aivan samalla tavalla riippumatta siitä miten selkeät suunnitelmat on olemassa tai millä tavalla projekti on myyty. Tällöin asiakkaan kannattaa olla hyvin selvillä siitä, että millainen on toimiston ehdottama toimintamalli. Jokainen toimintamalli on varmasti hyvä johonkin projektiin, mutta toimistot eivät välttämättä ole parhaita arvioimaan sitä millainen toimintamalli sopii millekin asiakkaalle.
Erityisen tarkkana kannattaa olla tilanteissa, joissa oma projekti on selvästi pienempi kuin mikä on toimiston tyypillinen projektin kokoluokka. Näissä tilanteissa tuntuu ilmenevän ongelmia lähes poikkeuksetta, kun toimistot haluavat tehdä myös pienet projektit juuri samalla mallilla kuin millä isot hankkeet heillä toimivat.
Toimiston ja asiakkaan tehtävistä kannattaa käydä perusteellinen keskustelu
Asiakkaana kannattaa myös kysyä toimistoilta mitä asioita he odottavat asiakkaalla olevan valmiina, kun toteutustyö käynnistyy ja mitkä asiat ylipäätään toimisto näkee asiakkaan tehtävinä.
Vierityspalkinkin Toimistot-hakemistosta löytyy toimistoja, joiden asiakkaat valittavat siitä että toimiston työ ei ole läpinäkyvää ja tapahtuu liian paljon asiakkaalta salassa – ja samalta listalta löytyy myös toimistoja, joiden kanssa asiakas joutuu viikottain päättämään mitä missäkin sprintissä tehdään ja pääsee myös itse testaamaan kaikki koodareiden toteuttamat toiminnot jokaisen sprintin päätteeksi.
Muuta suositeltavaa luettavaa aiheeseen liittyen:
- Ketterän digiprojektin valmistelu ja suunnittelu (2021)
- Vesiputous vai ketterät menetelmät? Väitöskirja käsittelee valinnan tekemistä (2020)
- Tuntihintojen keskiarvoja WordPress-, Drupal- ja Episerver-projekteissa (2019)
- Tavoitehintamalli käytännössä – case VTT (2019)
- Kun etsit digitoimistoa: arvioi referenssejä (2018)
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
