WordPressiä hillokuorrutuksella: Knowit Experience

Perttu Tolvanen

Aikanaan Byroo oli tunnettu pitkän linjan digitoimisto tässä maassa. Sitten tuli Creuna ja osti Byroon. Sitten tuli Knowit ja osti Creunan. Näin syntyi Knowit Experience, joka on tällä hetkellä ketjun tuorein ilmentymä. Knowit Experience on toki muutakin kuin entinen Byroo, ja sitä tässä artikkelissa juuri avataan, eli mistä on kysymys. Kovin moni kun ei varmasti ole pysynyt tässä yrityskauppaleikissä mukana.

Knowit Experiencen tärkeimpänä teknologiana on edelleen WordPress, mutta perinteisen WordPress-tekemisen rinnalla Knowit puhuu aktiivisesti Jamstack-arkkitehtuurimallista, eli headless-tyyppisistä toteutustavoista, joissa WordPress jää ainoastaan sisältöjen hallintaan, tavallaan taustalle, huomattavasti pienempään rooliin kuin perinteisesti.

Kokonaisuutena Knowit Experience on lähes 1000 asiantuntijan kokonaisuus, jonka vahvimmat alueet ovat Ruotsissa ja Norjassa. Muualla pohjoismaissa Knowit tunnetaan erityisesti Microsoft-osaajana, ja tämä pätee Experience-yksikköönkin, jolla on esimerkiksi varsin vahvaa Optimizely-osaamista Pohjoismaisella tasolla.

Knowitin Jamstack-mallissa käyttäjille näkyvä pinta rakennetaan käytännössä räätälityönä, nojaten esimerkiksi Gatsby-sovelluskehykseen ja Gatsbyn tarjoamaan Cloud-palveluun. Knowitin mallissa myös React-sovelluskehys on keskeisessä roolissa. WordPressin rooli on tällaisessa mallissa varsin pieni, koska se jätetään vain sisältöjen editointikäyttöliittymäksi, jossa on usein varsin rajalliset keinot tehdä isoja muutoksia sivustolle. Tällaista mallia käytännössä kannattaa ajatella räätälöitynä verkkopalveluna, joka edellyttää aina isompiin muutoksiin ohjelmistokehittäjiä. Pieniin muutoksiin toki sisällöntuottajat voivat käyttää WordPressin käyttöliittymiä.

Jamstackista puhuminen on toki jossain määrin outoa, koska kyse ei ole mistään kovin tarkasti määritellystä asiasta. Kyse on enemmänkin teoriasta, jossa perinteinen yhteen julkaisujärjestelmään nojaava toteutusmalli puretaan useaan erilliseen palaseen ja kerrokseen. Täten lopputuloksessa ei olla riippuvaisia yhdestä järjestelmästä, vaan useasta eri järjestelmästä. Malli on lähtöisin erityisesti erittäin isojen ja massiivisten liikennemäärien sivustojen tarpeista, jolloin on tarpeellista hajauttaa sivuston jakelua useille eri palvelimille ympäri maailmaa. Malli on myös suosittu kehittäjien keskuudessa, koska siinä voidaan helpommin kehittää ja testata yhtä osa-aluetta ilman syvää tuntemusta toisista palasista.

Käytännössä moni räätälöity verkkopalvelu käyttää tämäntyyppistä mallia, vaikka ei puhuisi Jamstackista. Yleensä tällaiseen modulaarisempaan arkkitehtuurimalliin päädytään, kun kehittämisen mittakaava kasvaa tarpeeksi suureksi, eli vähintäänkin puhutaan satojen tuhansien eurojen vuosittaisesta kehitysbudjetista, jolloin palveluun kohdistuu jatkuvasti uusia toiminnallisia tarpeita. Suuri osa Jamstackin kansainvälisistä referenssisivustoista on toki tätä mittakaavaa paljon suurempia, eli yleensä miljoonien eurojen budjeteilla kehitettäviä palveluita. Tällaisissa palveluissa tekniset vaatimukset yleensä korostuvat, ja markkinointitiimitkin ovat tottuneet työskentelemään tiiviisti ohjelmistokehittäjien kanssa.

Jamstack on herättänyt viime vuosina paljon keskustelua, ja verkosta löytyy paljon erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi WordPressin kehittäjä Matt Mullenweg on kommentoinut kaksitasoisten arkkitehtuurimallien sisältävän kiistatta etuja kehittäjien näkökulmasta, mutta samalla myös todennut Jamstackin olevan jossain määrin arkkitehtuurimalli, joka vielä etsii ratkaistavaa ongelmaa.

Jamstackkia on myös kritisoitu avoimen lähdekoodin yhteisöjen suunnasta, koska vaikka mallin voi teoriassa toteuttaa hyvin avoimesti, nojaavat useimmat käytännön toteutukset merkittävästi kaupallisiin palveluihin, kuten Gatsby Cloudiin ja Netlifyyn. Tämä johtunee tosin myös siitä todellisuudesta, että useimmat Jamstack-asiakkaat käyttävät sitä juuri äärimmäisen skaalautuvuuden saavuttamiseksi, ja tällöin yleensä nojataan kaupallisiin palveluihin.

Yleensä Jamstackin – ja muidenkin headless-henkisten mallien kohdalla – korostetaan lähinnä teknisiä etuja, kuten skaalautuvuutta tai tietoturvaa, ja vähemmälle huomiolle saattaa jäädä se todellisuus, että nämä voivat olla sisällöntuottajille ja markkinointitiimeille hyvin hankalia toteutuksia.

Tässä artikkelissa sukelletaan nyt siihen, mikä Knowit Experience tänä päivänä on, ja mitä tämä Jamstack heillä tarkoittaa, ja mihin tilanteisiin tällainen räätälöidympi tekemisen malli Knowitin mielestä sopii.

Aikanaanhan Knowitin ostaessa Creunan, siirtyi Knowitille noin 300 asiantuntijaa, joista Suomen osuus oli 25 asiantuntijaa. Täten nykyisessä Knowit Experiencessä on tuota Creuna-historiaa noin puolet.

Knowit Experience – digitoimisto jättiläisen sisällä

Nykyinen Knowit Experience Finland toimii varsin itsenäisenä yksikkönä osana Knowit-konsernia. Käytännössä yksikkö on myös itsenäinen osakeyhtiö, jonka taloustiedotkin ovat julkisia. Tällaisen konserniyhtiön talouslukuja ei kuitenkaan voi samalla tavalla analysoida, koska yhtiöt eivät ole täysin itsenäisiä emosta, ja tällöin moni yhtiö näyttäytyy heikommassa kunnossa olevana kuin mikä on todellisuus.

Liikevaihtoluvut kuitenkin kertovat kokoluokasta paljon, ja 4,4 miljoonalla eurolla Knowit Experience on kiistatta tämän maan isoimpia digitoimistoja. WordPress-tekeminen asettuu heillä tosin vielä alle kahden (2) miljoonan sarjaan, joten aivan kärkikahinoissa ei tällä vielä olla, mutta iso toimisto kuitenkin. Vierityspalkin Toimistot-hakemistossa lähimpiä kilpailijoita ovat muun muassa Geniem, Valu Digital, Kaimana ja Evermade.

Kokonaisliikevaihdossa on mukana paljon myös Episerveriä, eli Optimizelyä, kuten tuote nykyisin tunnetaan.

Tavallaan Knowit Experience on oikeastaan kotimainen digiala pähkinänkuoressa, koska verrattuna muihin Pohjoismaihin, on Suomi aina ollut enemmän kallellaan avoimeen lähdekoodiin ja räätälitekemiseen. Suomessa on toki vahva Microsoft-sektori myös, mutta digipalveluiden alueella se on aina ollut php- ja -javascript-maailmaa kapeampi alue. Muissa Pohjoismaissa taas Microsoft-teknologioiden ja Java-teknologioiden asema on paljon vahvempi. Ei ole siis mitenkään sattumaa, että Suomen Knowit Experience on kallellaan WordPressiin ja räätäliin enemmän kuin muiden maiden yksiköt.

Optimizelystä he eivät toki suostu virallisesti sanomaan mitään pahaa, mutta kyllä viime vuosien todellisuus on ollut aika karu Optimizelylle Suomessa, kun hinnat ovat nousseet kautta linjan, eikä uusia asiakkuuksia ole enää tullut aiempaan malliin. Vahva räätälibuumi Suomessa on myös varmasti vaikuttanut asiaan, moni iso asiakas on lähtenyt kokeilemaan räätälimalleja mieluummin kuin maksanut Optimizelyn isoja lisenssikustannuksia.

Asiakkuusprofiililtaan Knowit Experience myös erottuu monista kilpailijoistaan, koska Knowit Experience ei ole mikään projektikone, vaan yhtiö tekee paljon pitkäjänteistä kehitystyötä kohtuullisen pienen asiakasjoukon kanssa. Tämä historia periytyy myös osittain jo Byroo-ajoilta, eli kehitystyötä tehdään tasaisesti ja monien vuosien jaksoina. Tämä selittänee osittain myös Jamstack-kiinnostusta. Jos monet asiakkuudet ovat jatkuneet jo vuosia, ja sisältävät paljon pienkehitystä, ja toimistolla on vahva rooli asiakkuudessa, voi räätälöidympään suuntaan siirtyminen olla perusteltua.

Referenssejä analysoidessa huomaa nopeasti tämän ilmiön. Knowit Experience on yli 60 000 euron hankkeiden tekijä, jolle tyypillisiä ovat laajat sivustokokonaisuudet, joissa on usein integraatioita ja erilaisia toiminnallisia osa-alueita. Asiakkaiden kannattaa tämä tiedostaa, Knowit on isojen asiakkuuksien hoitaja, eikä välttämättä tehokkaimmillaan selvästi alle 100 000 euron projekteissa, joissa budjettirajat ovat tiukkoja.

Rahan vastineeksi Knowit toki tarjoaa varsin näyttäviä ja viimeisteltyjä lopputuloksia. Referenssien taso on laadullisesti korkea, ja myös räätälöidysti tehdyt palvelut ovat nopeita ja sujuvasti toimivia. Integraatiokokemus on Knowitillä selvä vahvuus, mutta erittäin sovellusmaisia toteutuksia ei ole kovin paljon, eli keskittyminen on nimenomaan verkkosivustotyyppisissä ratkaisuissa.

Kysymyksiin vastasivat Christer Lybeck ja Jani Järvinen Knowit Experienceltä.

1) Miksi Knowit osti Creunan, mikä oli Knowitille tärkeintä? Kysehän oli erittäin suuresta digitoimistokaupasta pohjoismaisella tasolla.

Knowit halusi entisestään vahvistaa asemaansa pohjoismaisella digitoimistokentällä. Kaupan myötä Knowit Experience kasvoi kaupan tekohetkellä 900 henkeä työllistäväksi digitoimistoksi (tällä hetkellä meitä on yhteensä 950 henkeä).

Creunalla oli erittäin hyvä jalansija ja maine pohjoismaisella markkinalla, mielenkiintoiset asiakkaat ja osaava henkilökunta. Creunan vahva osaaminen erityisesti digitaalisen asiakaskokemuksen muotoilussa nähtiin Knowitin taholta kiinnostavana.

2) Miten Creuna Finland ja Knowit Finland ovat sulautuneet toisiinsa? Onko yhdistelmä luonteva? Aiemminhan Knowitillä ei esimerkiksi ollut lainkaan WordPress- tai php-osaamista. Profiililtaan Suomen toimistot ovat myös olleet hyvin erilaisia, Knowit oli tunnettu Microsoft-teknologiaosaajana ja Creuna taas enemmän luovana digitoimistona, jolla oli myös vahvaa WordPress-osaamista.

Creuna liittyi osaksi Knowitin Experience -yksikköä, jonka fokus pohjoismaisesti oli melko lähellä Creunaa, joten kulttuurien erilaisuus ei ollut ihan niin iso kuin ulkopuolelta katsoen olisi saattanut veikata. Knowit Experienceltä tai tuttavallisemmin KX:ltä löytyi jo esimerkiksi vahvaa palvelumuotoilu- ja suunnitteluosaamista mikä teki suunnittelukompetensiemme sulautumisesta helppoa. Toki fuusioissa on aina omat käytännön haasteensa, mutta ne on
onneksi saatu selätettyä tässä vähän reilun vuoden aikana.

Creunan näkökulmasta katsottuna pääsimme osaksi yritystä, jolla on valtavat resurssit ja laajat kyvykkyydet. Pystymme esimerkiksi Creunan vanhoille asiakkaille tarjoamaan nykyisin paljon laajemmin ja laadukkaammin data- ja analytiikkapalveluita. Knowit Experiencellä ei ollut aiemmin WordPress-osaamista mikä tekee meistä nyt markkinoilla asiakkaiden näkökulmasta mielenkiintoisen toimijan, kun meillä Microsoft-teknologioiden lisäksi myös vahva WordPress-tarjoama. Suomen markkinahan eroaa muista pohjoismaisista markkinoista, meillä WordPressin osuus on korostuneempi, joten on tärkeää, että Knowitilta löytyy Suomessa myös vahvaa kyvykkyyttä WordPressin osalta.

3) Kuinka monta verkkopalveluiden kehittämiseen osallistuvaa henkilöä (päätoimisesti) teillä on Knowit Experiencessä tällä hetkellä?

Tällä hetkellä meillä on yhteensä 25 kehittäjää. Lisäksi meillä on 11 suunnittelijaa.

4) Minkälaisista tiimeistä ja kompetenssiryhmistä nykyinen Knowit Experience rakentuu Suomessa?

Meillä on kolme eri tiimiä, joista kaksi työskentelee pääasiassa Optimizely, Sharepoint ja Microsoft 365-projektien parissa ja kolmas WordPress sekä Jamstack -projektien parissa. Meillä on neljä eri kompetenssiryhmää: Projektien hallinta, CX, WordPress ja .net-teknologiat. Jokaiselle kompetenssille on oma vetäjänsä, joka kehittää toimintaamme kyseisellä alueella.

5) Miten WordPress-tekemiseen on suhtauduttu Knowitissa? Aiemminhan Knowit on tunnettu lähinnä .Net-talona.

Hyvin positiivisesti ja innostuneesti. Kuten North Patrolin tuore tutkimus kertoo, on WordPressillä Suomessa massiivinen lähes 40 prosentin osuus markkinasta. Knowit pystyy nyt palvelemaan paljon laajempaa asiakaskuntaa. Lisäksi Knowit pystyy aiempaa paremmin konsultoimaan asiakasta sopivimman julkaisujärjestelmän valinnassa.

6) Mikä on Optimizelyn asema nykyisin Knowitissa ja miten tärkeässä roolissa Optimizely on Suomi-yksikön tarjonnassa? Optimizelyhän on käynyt aika suurta muutosta, ja muun muassa hinnat ovat nousseet todella paljon Episerver-ajoista.

Optimizely on meille hyvin tärkeä. Näemme että tietyille asiakkaille Optimizely on markkinoiden paras vaihtoehto. Se on totta, että hinnat ovat nousseet mutta tähän on myös reagoitu Pohjoismaisessa markkinassa, ja he ovat tuoneet CMS-puolelle muutaman huokeammin hinnoitellun version. Optimizelyn tuote kehittyy jatkuvasti ja tuoteperheen tarjoama laajenee, Optimizely on tänä päivänä paljon muutakin kuin vain CMS. Uskomme vahvasti, että Optimizely pysyy jatkossakin relevanttina alustana, kun tehdään liiketoimintaa tukevia digitaalisia palveluita.

7) Kuinka monta (lähes) päätoimisesti Optimizelyä koodaavaa kehittäjää teillä on?

Yksitoista Suomessa ja lisäksi käytämme konserniyrityksen sisäisesti muista maista tekijöitä tarpeen mukaisesti. Lisäksi meillä on alihankintasopimuskumppaneita, joiden tekijöitä käytämme tarvittaessa myös.

8) Kuinka monta (lähes) päätoimisesti WordPressiä koodaavaa kehittäjää teillä on?

Yhdeksän Suomessa ja lisäksi käytämme valikoituja alihankintasopimuskumppaneita tarvittaessa.

9) Minkäkokoisiin WordPress-projekteihin / asiakkuuksiin sovellutte parhaiten? Mikä on teille tyypillisen asiakkaan ensimmäisen projektin budjetti?

Olemme määrätietoisesti pyrkineet profiloitumaan Suomen mittakaavassa suurien ja haastavien WordPress-projektien toimittajaksi. Olemme kehittäneet tapaamme toimia niin että pystymme vastaamaan vaativammankin enterprise-tason asiakkaan vaatimuksiin. Nykyisin meillä tyypillinen asiakkaan ensimmäinen WordPress-projekti liikkuu 70 000–120 000 euron haarukassa, jos mukaan lasketaan myös palvelumuotoiluvaihe.

10) Rakennatteko verkkopalveluita muilla tavoilla kuin Optimizelyllä ja WordPressillä?

Intranetien puolella meillä on useita Sharepoint ja M365 -projekteja.
Lisäksi olemme tehneet muutamia headless-toteutuksia Jamstack-arkkitehtuuria hyödyntämällä kuten technopolisglobal.com ja almatalent.fi.

Parhaillaan meillä on työn alla kaksi muuta Jamstack-projektia. Jamstack-toteutuksissa olemme käyttäneet WordPressiä sisällönhallintajärjestelmänä, mutta se olisi yhtä hyvin voinut olla jokin muukin. Uskon, että jatkossa teemme jatkossa yhä enemmän Jamstackilla, koska se tarjoaa niin monia kiistattomia etuja kuten nopeat latausajat, helpon skaalautuvuuden ja huippuluokan tietoturvan.

11) Mitä Jamstack tarkoittaa teillä käytännössä?

Käytämme Jamstack-toteutuksissa Reactia, Gatsby Cloudia ja Netlifyita. WordPress toimii pohjalla sisällönhallintajärjestelmänä ja Storybookilla luodaan komponenttikirjasto.

Kun ylläpitäjä muokkaa sivua, tämä käynnistää automaattisesti julkaisuprosessin, jossa julkaisujärjestelmästä haettava tieto luodaan Gatsby-sovelluskehyksellä sivuiksi, kun itse sivut rakentuvat täysin React-komponenteista. Julkaisuprosessi tapahtuu Gatsby Cloud -palvelussa, joka on optimoitu erittäin vauhdikkaaseen ja osittaisena tapahtuvaan julkaisuun.

Vaikka tämä staattisuus saattaa kuulostaa tylsälle ja epäinteraktiiviselle, React-komponentteja käyttämällä mihin tahansa toiminnallisuuteen voidaan luoda interaktiivisuutta ja käyttäjän vieraillessa sivulla ne herätetään henkiin.

Komponentit voivat myös käyttää ulkoisia palveluita, vaikkapa listaamaan tekoälypohjaisesti käyttäjälle räätälöityä suositeltua sisältöä.

Koska sivustosta muodostetaan Gatsbyn avulla käytännössä staattinen, voidaan se helposti ladata eri CDN-palveluiden kautta ympäri maailmaa, mikä mahdollistaa palvelun helpon skaalattavuuden suurille käyttäjämäärille. Olemme Knowit Experiencessä käyttäneet tähän tarkoitukseen mm. Netlify-palvelua.

12) Minkälaisiin palveluihin ja tilanteisiin suosittelette yleensä Jamstackkia ettekä perinteisempää WordPress-toteutusta?

Kääntäisin ehkä enemmin niin päin, että missä tilanteissa emme suosittele :-) Silloin jos asiakkaalla on iso määrä sisällöntuottajia voi perinteisempi WordPress-toteutus olla järkevämpi. Esimerkiksi asiakkaamme Porvoon kaupungin tapauksessa sisällöntuottajia on yli 100, jolloin perinteinen WP-toteutus on paikallaan. Samoin silloin, jos asiakkaalla on paljon tarpeita julkaista asioita tietyllä kellonlyömällä, kuten esimerkiksi pörssiyhtiön sijoittajaviestinnällä, puoltaa perinteinen WP paikkaansa.

Suurimmalle osalle asiakkaista Jamstackin hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat: sivusto nopeutuu merkittävästi, mikä tarkoittaa myös parempia sijoituksia Googlen hakutuloksissa ja todennäköisesti myös pienempää hiilijalanjälkeä. Jamstack-sivustojen skaalaaminen isommille käyttäjämäärille on helppoa, samoin tietoturvaltaan Jamstack on parempi kuin perinteinen WP. Lisäksi Jamstack-sivustossa suuri etu on mukautuvuus eri tarpeisiin. Koska järjestelmä muodostetaan useista toisistaan riippumattomista osista, on niiden korvaaminen helpompaa kuin koko järjestelmän uusiminen. Esimerkiksi julkaisujärjestelmän vaihtaminen sujuu kivuttomasti, koska käyttäjälle front-end ohjelmisto ei ole sidoksissa julkaisujärjestelmään. Samoin uusien palveluiden liittäminen Jamstack-ratkaisuun on yleensä paljon helpompaa kuin integrointi monoliittiseen järjestelmään.

13) Teillä on jo varsin paljon kokemusta Jamstack-arkkitehtuurin toteutuksesta, kuinka paljon se on teidän kokemuksen mukaan arvokkaampaa kuin perinteisempi WordPress-tekeminen, kun kohteena on sivusto, jonka pystyisi myös tekemään perinteisempänä toteutuksena?

Jamstack-toteutukset ei itse asiassa ole juurikaan tai joissain tapauksissa lainkaan kalliimpia kuin perinteiset WP-toteutukset silloin kun puhutaan Suomen mittakaavassa laajemmista projekteista. Jamstack-toteutuksissa koodin kierrättäminen on kokemuksemme mukaan osin helpompaa kuin perinteisissä WP-projekteissa ja integraatioiden toteutus saattaa helpottua huomattavasti, mitkä ovat tekijöitä, jotka mahdollistavat kilpailukykyistä hinnoittelua suhteessa perinteiseen WP-tekemiseen.

14) Kuinka yhteistyö toimii Knowitin muiden maiden yksiköiden kanssa? Teettekö paljon yhteisprojekteja esimerkiksi Ruotsin tai Tanskan yksiköiden kanssa?

Yhteisiä projekteja on jonkin verran koko ajan, mutta suurin osa projekteista tehdään kuitenkin kotimaisille asiakkaille. Olemme myöskin vastavuoroisesti käyttäneet muiden maiden osaamista meillä Suomessa, esimerkiksi Norjassa meillä on maailmanluokan brändiosaamista, jota on hyödynnetty myös Suomen projekteissa.

15) Mistä WordPress-referenssistä olette olleet viime aikoina erityisen ylpeitä?

Technopoliksen case on varmastikin viime ajoilta se, josta olemme ylpeimpiä. Se oli ensimmäinen Jamstack-arkkitehtuurilla rakentamamme palvelu ja samoin ensimmäinen täysin etätyönä toteutettu isompi projekti. Projekti päästiin aloittamaan kattavalla palvelumuotoiluvaiheella, joten Miro tuli myös asiakkaalle hyvin tututuksi. Pitkään jatkunut yhteistyö Technopoliksen kanssa ja huolellisesti tehty palvelumuotoilu näkyy lopputuloksessa, samoin Jamstackin käyttö – sivusto latautuu lähes silmänräpäyksessä.

>> Knowit Experience Vierityspalkin Toimistot-hakemistossa

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 900 tilaajaa).

Digitoimistot Vierityspalkissa – viimeisimpiä juttuja:

Kommentit

  1. Christer Lybeck says:

    Kiitos Perttu hyvästä artikkelista. Mukava olla takaisin Vierityspalkissa! En malta kuitenkaan olla kommentoimatta Jamstack-arkkitehtuuriin liittyviä havaintojasi:

    ” vähemmälle huomiolle saattaa jäädä se todellisuus, että nämä voivat olla sisällöntuottajille ja markkinointitiimeille hyvin hankalia toteutuksia.”

    Jamstack-toteutuksissa (ainakin meidän tekemissä) asiakas pystyy luomaan uusia sivuja ja sisältölohkoja WordPressin tai vaihtoehtoisen CMS-järjestelmän kautta aivan samaan tapaan kuin perinteisemmässä monoliittisessä ratkaisussa. Keskeneräisiä sivuja voi myös esikatsella aivan normaalisti.

    Tottahan tietenkin on, tämä rajaa mahdollisuutta käyttää sivustolla valmisteemoja tai ulkoasua jotenkin muokkaavia WordPress-lisäosia. Me emme näitä ole muutenkaan WordPress-totetuksissamme suosineet, vaan panostaneet pitkäjänteisesti laadukkaaseen käyttäjäkokemukseen, niin ylläpitäjän kuin loppukäyttäjän kannalta. Emme siis allekirjoita väitettä, että Jamstack olisi sisällöntuottajille tai markkinointitiimeille erityisen hankala.

    ”Yleensä tällaiseen modulaarisempaan arkkitehtuurimalliin päädytään, kun kehittämisen mittakaava kasvaa tarpeeksi suureksi, eli vähintäänkin puhutaan satojen tuhansien eurojen vuosittaisesta kehitysbudjetista, jolloin palveluun kohdistuu jatkuvasti uusia toiminnallisia tarpeita.”

    Jamstackia voi käyttää järkevästi myös pienemmissä alle 100k projekteissa ja ne eivät itsessään vaadi suurta vuosittaista jatkokehitysbudjettia. Ylläpidon osalta liikutaan vastaavissa kustannuksissa kuin perinteisemmän WP:n osalta.

    Olemme onnistuneesti tehneet asiakkaiden kanssa useita Jamstack-projekteja, kohta julkaistaan viides. Kaikissa näissä budjetti on ollut 100k:n molemmin puolin. Väittäisin, että asiakas on näissä saanut rahoilleen vähintään saman verran tai enemmän vastinetta kuin jos olisi tehty monoliittinen ratkaisu. Kannattaa myös muistaa, että Jamstack-mallilla pystytään toteuttamaan sivustoja huomattavasti vihreämmin.
    Juuri artikkelissa mainittujen kaupallisten toimijoiden avulla olemme saaneet luotua projekti- ja ylläpitomallin, mikä sopii hyvin erikokoisiin projekteihin, eikä vaadi mittavaa panostusta vaikkapa infran pystytykseen.

    Tekisimme mielellämme myös tälle edellämainitulle markkinointiväelle suunniteltuja, huippuunsa optimoituja ja ekologisia minisivustoja täysin samalla koneistolla.

  2. Perttu Tolvanen says:

    Kiitos, Christer. Hyvä kun kommentoit ja täydennät teidän näkökulmaa. Minun kokemukset tietysti perustuvat myös monien muiden toimistojen tekemisiin, ja eniten tuo jamstack-tyyppinen tekemisen malli on tietysti käytössä toimistoilla, joille webbitekeminen ei ole sitä ydintä.

    Eli monet esim. isot räätälitalot tässä maassa ovat ryhtyneet tarjoamaan näitä räätälöityjä webbisaittiratkaisuja asiakkaille, ja kun siellä ei ole samanlaista ymmärrystä ja kokemusta digimarkkinoinnin ja sisällöntuotannon tarpeista, niin aika usein ne toteutukset on hyvin fiksattuja, ja vaikka uusien sivujen luominen onnistuisikin, niin esimerkiksi sivun elementtien järjestyksen muuttaminen vaatii aina koodarin käytännössä (ellei erilaisia sivupohjia ole luotu paljon valmiiksi).

    Asiakkaan kannalta on joskus vaikea hahmottaa, että Jamstack-tyyppisessä toteutusmallissa pitää asiakkaan osata erityisen hyvin vaatia, että mitä haluaa muokata ja millä tavalla haluaa sivustoaan editoida. Jos vain olettaa, että moni asia on editoitavissa, voi tulla yllätyksenä, että jos ei ole erikseen asiaa vaatinut, ei se asia ole editoitavissa, tai editointi on hyvin rajallista.

    Useinhan esimerkiksi digimarkkinoinnin tarvitsemien ländäreiden vaatimuksia on aika mahdoton etukäteen ennustaa tai tietää, joten sitten kun niitä pitää lyhyellä aikajänteellä tehdä, niin ne vaativatkin aina koodareiden apua. Tämä on ainakin ilmiö johon olen törmännyt viime vuosina paljon, eli vaikka käytetään olevinaan modernia arkkitehtuuria, niin digitaalisen markkinoinnin tiimiä ns. vituttaa kuin pientä oravaa.

    Sitten se toinen asia on se, että ehkä itselläni on vaikeuksia nähdä niitä merkittäviä hyötyjä, mitä tällaiset arkkitehtuurit tuovat aika perinteisiin webbisaitteihin (web-sovelluksiin ymmärrän nämä hyvin). Tuntuu, että vähän keksimällä pitää keksiä niitä etuja, eli puhutaan tietoturvasta ja nopeudesta ja ekologisuudesta, ja kaikissa näissä on kyse kuitenkin aika pienistä parannuksista hyvin tehtyyn perinteiseen WordPressiin verrattuna. Eli ainakin asiakkaiden näkökulmasta tuo lista hyödyistä on aika harvoin kovin relevantti lista, etenkin jos raaputetaan vähän syvemmälle sitä pintaa, että mitkä ne erot oikeasti on.

    Itse olen kannustanut siihen, että ehkä kannattaisi enemmän puhua niistä todellisista syistä mallin valintaan, jotka sit liittyvät enemmän kehittäjäkokemukseen ja teknologia-alan yleisempään trendikehitykseen. Kyllä nekin osalle asiakkaista merkkaa.

    Mutta mukava kuulla, että teillä tehdään hyviä toteutuksia, ja että ei ole paljon kalliimpaa ja huonompaa kuin tavallisempi WordPress-tekeminen :)

Jätä kommentti