Geniem liittyi yli kahden miljoonan kerhoon WordPress-markkinassa
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 3 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Rajasoft osti Buorren kehitystiimin.
WordPressillä tekevien digitoimistojen markkinassa Geniem on monella mittarilla yksi suurimmista toimistoista. Nykyisin jo yli 60 hengen voimin WordPressiä ja erilaisia räätälöityjä sovelluksia tekevä toimisto on asemoinut itsensä WordPress-markkinan kärkikahinoihin määrätietoisella työllä.
Monista digitoimistokilpailijoistaan Geniem erottuu astetta teknisemmällä taustallaan. Toimiston historia on enemmänkin räätälöidyssä ohjelmistokehityksessä kuin webbisivujen tekemisessä. Tämä tausta näkyy esimerkiksi siinä, että Vierityspalkin Toimistot-hakemistossa Geniemillä on integraatiokokemuksessa täydet kolme tähteä. Moni vaativa asiakas on valinnut Geniemin ja sitä myötä referensseissä on mukana paljon integraatioita.
Kuvassa Geniemin henkilökuntaa, keskellä haastattelukysymyksiin vastannut toimitusjohtaja Tuomas Kumpula.
Talouslukujen valossa Geniem on kasvanut erittäin tasaisella käyrällä. Parin miljoonan euron toimistosta on tullut viidessä vuodessa melkein viiden miljoonan vaihtoa tekevä toimisto. Tästä WordPress-tekemisen kasvu on tosin vain osa, samalla on kasvanut myös mobiilisovellusten ja räätälöidyn tekemisen osuus.
Kilpailijakentässä lähimpiä kilpailijoita lienevät Evermade ja Valu Digital, mutta Geniemin profiilista ja koosta johtuen lienee vastassa ajoittain myös Drupal-leirin toimistoja ja muita räätälöidympien kokonaisuuksien tekijöitä.
Referenssien tyyli ja kokoluokka on Geniemillä ehdotonta WordPress-markkinan raskasta sarjaa. Useimmat referenssit ovat yli 60 000 euron kategoriaan luokiteltuja, ja käytännössä listalta löytyy reilusti tätä suurempiakin kokonaisuuksia. Kun tämän lisäksi huomioidaan varsin vahvat räätälöityjen web-sovellusten referenssit, on Geniem ehdottomasti yksi tämän maan suurimpia webin tekijätoimistoja.
Asiakkaissa on Geniemillä myös paljon julkisia toimijoita, ja tämä ei varsinaisesti ole sattumaa. Geniem tarjoaa aktiivisesti julkisiin kilpailutuksiin ja on vuosien varrella voittanut monia tämän maan isoimpia WordPress-urakoita.
Onkin helppo todeta, että Geniemin vahvuudet ovat etenkin teknisesti haastavissa ja huomattavia räätälöityjä osuuksia sisältävissä urakoissa.
Geniem on tosin myös esimerkki siitä, mihin suuntaan WordPress-markkina on osittain menossa. Kaikki toimistot eivät hyödynnä pelkästään maailmanlaajuisen ekosysteemin suosituimpia ratkaisuja, vaan osa rakentaa myös aktiivisesti omia ratkaisujaan. Ilmiö kertoo monesta asiasta, eikä vähiten koventuneesta kilpailusta toimistojen kesken. Omilla ratkaisuilla pyritään erottumaan joukosta, vaikka asiakkaiden edun mukaista saattaisi olla hyödyntää laajemmin käytössä olevia ratkaisuja. Osittain kyse on myös kovasta rekrykilpailusta, jossa pärjätäkseen on omista tuotekehitysprojekteista ja kannustavasta asenteesta etua. Kovin pitkällä tässä kehityksessä ei onneksi vielä olla, mutta ilmiö on kuitenkin olemassa.
Geniemin eduksi on tosin sanottava, että Geniemin kohdalla puhe koodin avoimuudesta ei ole pelkkää puhetta. Monen kilpailijan Github-tili on nimittäin melko pölyinen paikka verrattuna Geniemin tiliin, jossa toimiston eri projektit saavat päivityksiä tasaiseen tahtiin. Joillakin kilpailevilla toimistoilla on myös tapana julkaista projekteistaan vain silloin tällöin uusia versioita, joka vaikeuttaa olennaisesti ratkaisujen siirrettävyyttä. Asiakkaiden näkökulmasta on paljon helpompi hyväksyä toimiston omia ratkaisuja, jos ne päivittyvät julkisesti samaan tahtiin kuin sisäisesti.
Jos Geniemin heikkouksia pitäisi erityisesti listata, voisi ehkä todeta, että suunnittelutoimistona Geniem ei ole erityisemmin profiloitunut, ja myös ison kokoluokan myötä voi tulla enemmän laatuvaihtelua eri tiimien välillä kuin pienempien toimistojen kohdalla. Heikkouksia enemmän korostuvat kuitenkin Geniemin vahvuudet erittäin kokeneena vaativien web-ratkaisujen tekijänä.
Vierityspalkin kysymyksiin vastasi Tuomas Kumpula – ja Geniemille kenties jopa tyypillisesti – vastaukset ovat varsin perusteellisia.
Mistä ja miksi Geniem on saanut alkunsa ja miten määrittelette itsenne nykyisin?
Geniem perustettiin vuonna 2000 viiden kaverin kesken, koska “netti” oli kova juttu. Yksi koodareistamme voitti Palm-kämmenmikron Mikrobitin arvonnasta ja siitä se idea lähti. Perustimme Suomen Palm -kehittäjien kerhon ja ajatus oli tehdä Palm-ohjelmistoja. Ensimmäinen tuote oli mobiili ajopäiväkirja, jota myytiin mm. PC Superstore -liikkeissä.
Nykymuotoinen Geniem syntyi noin vuonna 2011, kun aloimme keskittyä WordPress-pohjaisiin verkkopalveluihin. Toinen osa liiketoimintaa oli edelleen räätälöity ohjelmistokehitys, jossa fokus on ollut erityisesti mobiilisovellusten toteutuksessa sekä JavaScript pohjaisissa web-palveluissa.
Tällä linjalla olemme edelleen eli meillä on kaksi liiketoiminta-aluetta: WordPress-pohjaiset verkkopalvelut ja räätälöity ohjelmistokehitys. Ohjelmistokehityksessä keskitymme JavaScript-teknologioihin kuten Node, React ja React Native. WordPress-liiketoiminta keskittyy isompiin verkkopalveluihin sekä julkiselle että yksityiselle puolelle sekä järjestöille. Viime vuosina erityisesti julkinen puoli on kasvanut.
Mitä asioita näette vahvuuksinanne digitoimistona ja WordPress-tekijänä, ja keitä vastaan kilpailette tyypillisesti?
Vahvuutemme WordPress-kehityksessä on kehittämämme Enterprise WordPress -konsepti, jonka tavoite on tuottaa WordPress-ratkaisuja perustuen ammattimaisen ohjelmistokehityksen periaatteisiin. Se tarkoittaa muun muassa parhaiden kehityskäytäntöjen noudattamista, liiallisten ulkopuolisten lisäosien karttamista ja panostusta hyvään arkkitehtuuriin. Jokainen verkkopalveluprojekti alkaa meillä huolellisella suunnittelutyöllä, jolla varmistetaan uudelle verkkopalvelulle paras mahdollinen käyttäjäkokemus ja tarvittaessa vaatimusten mukainen saavutettavuustaso. Tavoitteenamme on suunnitella ja toteuttaa jokaiselle asiakkaallemme uusi verkkopalvelu siten, että sitä voidaan kehittää eteenpäin ilman toimittajaloukkua, se kestää aikaa ja mahdollistaa palvelun tavoitteiden saavuttamisen.
Viime aikoina olemme saaneet myös erityiskiitoksia projektinhallintaan tarjoamastamme osaamisesta, joka on meillä vahvalla pohjalla. Monissa projekteissa asiakas tarvitsee verkkopalveluprojektiin toimittajalta vahvaa projektinjohtamista, joten siihen olemme panostaneet.
Koemme, että suurimmat kilpailijamme WordPress-liiketoiminnassa ovat hiljattain kahden miljoonan liikevaihtoluokkaan nousseet Valu ja Evermade. Lisäksi muun muassa Creuna, Poutapilvi ja Vincit ovat olleet monessa kilpailutuksessa vahvoina haastajina.
Miten kasvu on sujunut? Onko matkan varrella ollut erilaisia vaiheita? Onko asiakaskuntanne muuttunut kasvun myötä?
Aloitimme vuonna 2011 WordPress-liiketoiminnan Alma Median Moro-sivustosta, jonka jälkeen jatkoimme isoon Aamulehti-projektiin. Pikkuhiljaa saimme muitakin WordPress-projekteja, mutta ne painottuivat enemmän pienempiin sivustoihin, ja Drupal-toimittajat veivät isommat projektit. Otti oman aikansa saada ns. pää auki isompiin projekteihin ja julkiselle puolelle. Kun tämä tapahtui, WordPressin kysyntä on kasvanut tasaisesti ja viime vuosina siitä on tullut esimerkiksi kuntasivustoissa suosittu alusta. Se on auttanut myös meidän WordPress-liiketoiminnan kasvattamista.
Viime vuosina olemme tietoisesti lähteneet panostamaan julkiseen puoleen, koska projektit ovat yleensä isompia ja meidän kyky toimittaa julkiselle sektorille sopivia ratkaisuja on mahdollistanut sen. Myös kolmas sektori ja isompien järjestöjen sivustoprojektit ovat olleet iso osa kasvusta. Seuraavaksi suuntaamme entistä vahvemmin yksityisen sektorin laajempiin toteutuksiin, joissa olemme vahvoilla, kun kokonaisvaltaisen toimituksen mukana on räätälöityä ohjelmistokehitystä. Esimerkiksi Salibandy.fi-sivustolla on WordPress-perussivuston hallinta. Tulospalvelu on toteutettu Node-pohjaisena järjestelmänä ja tulospalvelun käyttöliittymä tehty Reactilla.
Olette profiloituneet jonkin verran julkaisemalla omia työvälineitä ja tekemiänne koodinpalasia (esim. DustPress) – onko tässä kyse yksittäisten henkilöiden innostuksesta vai onko teillä yritystasolla tietoista kannustusta tähän?
Yritystasolla kannustamme työntekijöitä erilaisin menetelmin ottamaan haltuun erilaisia itseä kiinnostavia kokonaisuuksia, jotka liittyvät jollain tavalla yrityksen toimintaan. Kyse voi olla erikoistumisesta esimerkiksi GDPR:n vaikutuksiin ja lainsäädäntöön, saavutettavuuteen tai ohjelmistokehitysprosessien parantamiseen. Tälläinen oli myös DustPress-projekti, joka lähti yksittäisten devaajien intohimosta kehittää tapaa koodata WordPress-sivustoja.
Kaikki lähtee meillä yksilön kiinnostuksesta ja innostuksesta erilaisiin asioihin – yrityksenä tuemme heitä mahdollisimman paljon. Osaa tämän kaltaisista projekteista voidaan kehittää työajalla tai projektien ohessa, mutta se ei aina riitä. Tätä varten Geniemillä on käytössä ns. VATTU-tunnit, joiden avulla voi kehittää erilaisia projekteja työajan ulkopuolella ja saada niistä kuitenkin korvausta.
Yrityksenä haluamme olla mukana WordPress-yhteisössä tekemässä työkaluja parhaan osaamisemme mukaan. Usein idea työkaluihin tulee projektien kautta, kun koetaan jokin ongelma, mikä toistuu, ja halutaan siihen uudenlainen ratkaisu. Mm. ACF Codifier toteutettiin, koska alkuperäisessä ACF-lisäosassa ei ollut mahdollista tehdä tehdä WordPressiin lisäkenttiä koodin avulla ja se hankaloitti versionhallintaa useissa projekteissa.
Toinen projekti, joka on lähtenyt projektien tarpeista, on RediPress. Tarvitsimme asiakasta varten tehokkaan hakumoottorin ja asiakkaalla oli useita erilaisia vaatimuksia, johon valmiit hakuratkaisut eivät taipuneet. Päädyimme RediSearch-teknologiaan, jonka päälle toteutimme lisäosan WordPressiä varten. Jatkamme RediPress-tuotteen kehitystä edelleen ja tavoitteena on julkaista siitä myös pidemmälle tuotteistettu versio.
Minkäkokoisiin projekteihin katsotte olevanne parhaiten sopivia?
Viime aikoina olemme keskittyneet enemmän +30 000 € -kokoluokan WordPress-projekteihin kokonaistoimitukseltaan. Suurin osa projekteista asettuu 50 – 150 000 € haarukkaan ja muutamia isompia verkkopalveluprojekteja on +150 000 € -kokoluokassa. Jonkin verran olemme toteuttaneet myös pienemmän hintaluokan suunnittelu- ja WordPress -sivustoprojekteja – erityisesti silloin kun asiakkaalla on näkemys jatkokehittää sivustoa ja voimme olla heille pidempiaikainen kumppani.
Millaisessa asemassa WordPress on teidän toiminnassa? Teettekö muilla teknologioilla myös projekteja?
Geniem perustettiin kulmalla tehdä mobiilisovelluksia ja taustajärjestelmiä yrityksille ja se on pysynyt isona osana Geniemin toimintaa siitä asti. WordPress tuli mukaan kymmenisen vuotta sitten keskisuuriin ja suuriin verkkopalveluprojekteihin, joissa on vahva fokus sisällönhallintaan ja selainkäyttöisyyteen. WordPress -liiketoiminta vastaa nykyään noin puolta Geniemin liiketoiminnasta.
Muut teknologiat, joilla toteutamme räätälöityjä ohjelmistoprojekteja, keskittyvät React-, React Native- ja Node.js -ohjelmistoihin. Aikaisemmin toteutimme räätälöidyt taustajärjestelmät Java:lla ja sen eri teknologioilla, kuten Grails:lla, mutta siirryimme 2014 pitkälti JavaScriptiin ja Node.js:n. JavaScriptin valinta pääasialliseksi teknologiaksi mahdollistaa samojen henkilöiden toimimisen helpommin Full Stack -kehittäjinä, ja tämä tukee myös WordPressin ja räätälöityjen sovelluskehittäjien yhteistyötä.
React Native:lla toteutamme mobiilisovelluksia, kuten esim. Tampere.Finland -kaupunkisovelluksen. Reactilla ja Node.js:llä toteutamme kaikenlaisia räätälöityä verkkopalveluita, kuten esim. Business Tampereen Yritystieto-palvelun.
Oletteko osallistuneet WordPress-yhteisön toimintaan tai julkaisseet esimerkiksi omia lisäosia tai teemoja?
Tarjoamme laajan valikoiman WordPress-kehitystyökaluja avoimena lähdekoodina Geniemin GitHub-tilillä. Näistä suosituimpia ovat RediPress ja ACF Codifier, jotka helpottavat kehittäjien elämää sivuston haun optimoinnissa ja ACF-kenttien ja -kenttäryhmien määrittelyssä.
Olemme myös tukeneet suomalaisia WordCamp-tapahtumia ja paikallisia WordPress -yhteisön meetupeja vapaaehtoisina järjestäjinä, sponsoreina ja puhujina. Geniemillä WordCamp-järjestelyihin ja osallistumiseen saa käyttää työaikaa.
Kuinka monta ohjelmistokehittäjäksi luokiteltavaa henkilöä teillä on töissä?
40.
Oletteko itseoppineita koodareita vai onko käytännön kokemuksen lisäksi myös kouluttauduttu? Miten ylläpidätte ja kehitätte toimistonne teknistä osaamista?
Meillä työskentelee niin itse oppineita ohjelmistokehittäjiä kuin myös pidemmälle kouluttautuneita ohjelmistokehittäjiä. Meille on tärkeää, että henkilöstö kehittää jatkuvasti osaamistaan. Jokaisella on käytössä tuhannen euron vuosittainen koulutusbudjetti, jonka saa hyvin vapaasti käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla.
Tämän lisäksi järjestämme sisäisiä meetuppeja kuukausittain. Meetupeissa käydään yleensä läpi sisäisiä käytäntöjä tai kehityksen alla olevia lisäosia. Edellisiä meetuppeja on pidetty mm. RediPress-hakumoottorista ja OOPI-importterista. Pidämme yllä firman handbookissa olevaa dokumentaatiota niin lisäosista kun muista parhaista käytännöistä. Kaikilla on vastuu omalta osaltaan päivittää handbookia, mutta yksi kehittäjä organisoi handbookin rakennetta, jotta se säilyy käyttökelpoisena.
Teettekö räätälöityjä web-sovelluksia?
Teemme räätälöityjä web-sovelluksia erilaisiin käyttötarkoituksiin, joihin WordPress ei ole sopivin alusta. Tällaisia sovelluksia ovat mm. Business Tampere -yritystietopalvelu ja parhaillaan eräälle asiakkaalle toteutettava Näköislehtipalvelu.
Joissain projekteissa on yhdistetty WordPress ja räätälöity JavaScript web-sovellus, kuten www.salibandy.fi ja www.fliiga.com -palveluissa, joissa tulospalvelu on räätälöity web-sovellus.
Millaisia ovat ohjelmistokehityskäytänteenne tyypillisessä hieman laajemmassa, räätälöintejä sisältävässä projektissa?
Geniemillä on standardoitu projektimalli ja koodausstandardit, joita noudatetaan kaikissa WordPress-projekteissa. Projektimalli on kuvattu meidän sisäisessä handbookissa, joka on luonnollisesti WordPressillä toteutettu.
Kehitys tehdään lokaalissa tuotantoa vastaavassa ympäristössä hyötykäyttäen Docker-konttijärjestelmää. Sekä lokaali-, staging- että tuotantoympäristö pystytetään itse toteutetulla gdev-työkalulla. Mikäli tuotantoympäristö asiakkaan vaatimuksesta tai muista syistä halutaan poikkeavaan ympäristöön, onnistuu se helposti konttiteknologian avulla. Isommat asiakkaat haluavat monesti vertikaalista skaalausta, jolloin voimme toteuttaa tuotantoympäristön esim. Kuberneteksen avulla Googlen pilveen. Kaikki ympäristöt perustetaan kuitenkin aina ohjelmallisesti Terraform-ohjelmiston avulla. Tästä on merkittävä hyöty ympäristöjen ylläpidossa ja standardoinnissa. Geniemin tekemiä WordPress-projekteja on kuitenkin mahdollisuus ajaa myös kontittomassa perinteisemmässä järejestelmässä tai WordPressiin keskittyvissä hosting-palveluissa, kuten WP Engine tai WP-palvelu.
Versionhallintaan käytämme Git-versionhallintajärjestelmää ja omaa versiotamme Gitflow-versionhallintamallista kaikissa projekteissa. Pelkistetyssä mallissa ohjelmoijat tekevät jokaisen ominaisuuden kehityshaaran vastaamaan Jira-projektinhallinnassa olevaa tehtävää. Staging-haaraan kootaan halutut ominaisuudet ja siirretään ne ensin koodiarvointiin senior-kehittäjille ja sitten testattavaksi QA:n eli projektin testaajille. Master-haaraan yhdistetään stagingissa hyväksytyt ja testatut ominaisuudet. Tuotantoon laitetaan siis vain koodia, joka on käynyt läpi nämä testivaiheet, mikä omalta osaltaan vähentää virheiden mahdollisuutta. Tästä mallista kiinni pitäminen kaikissa projekteissa mahdollistaa aina useamman henkilön toimimisen projektissa saumattomasti sekä tasaisen laadun.
Kommunikaatioon sekä sisäisesti, että asiakkaan kanssa, käytämme pääosin Slackia ja Googlen työkaluja (Meet, Drive). Jokaiselle projektille perustetaan oma kanava Slackkiin, johon kutsutaan myös asiakkaan edustajat.
Olette integraatiokokemuksessa korkeimmassa kolmen tähden kategoriassa. Onko teillä syntynyt integrointien tekemiseen jotain vakiintuneita menetelmiä tai teille leimallisia tapoja toimia?
Olemme toteuttaneet integraatiota erilaisiin järjestelmiin jo kahden vuosikymmenen ajan erinäköisillä tekniikoilla, kuten Java:lla, PHP:lla ja Node.js:llä, useisiin erilaisiin rajapintoihin. Yhteistä melkein kaikilla näille projekteille on se, että jos rajapintaa rakennetaan samaan aikaan kuin integraatiota pitäisi tehdä, voidaan melkein poikkeuksetta varautua viivästyksiin. Dokumentoitu, valmis ja testattava rajapinta on integraation onnistumisen A ja O. Tämän vuoksi suunnittelemme integraatiot huolella ja dokumentoimme datamallit suoraan projektin Git repositorioon, joita WordPressiin luodaan, sekä sen miten ja mistä tietoa sinne tuodaan. Suunnitteluvaiheessa usein huomataan rajapintojen mahdolliset ongelmat ja puutteet, jotka voidaan taklata rajapintatoimittajan kanssa hyvissä ajoin ennen kuin ne muodostuvat ongelmiksi.
Tuotaessa dataa WordPressiin pyrimme mallintamaan tuotavan datan vastaamaan mahdollisimman tehokkaasti WordPressin omia tietomalleja, kuten post typejä, taksonomioita, kategorioita jne. Lopputuloksen tulisi olla mahdollisimman wordpressmäinen, jolloin itse sivuston tuottaminen tapahtuu samaan tapaan kuin ilman integraatiota.
Teknisesti käytämme useimmiten Geniemin tekemiä WP OOPI importer– ja WP QUEUE -jonotuslisäosia. Lisäosat mahdollistavat kehittäjien keskittymisen olennaiseen eli toteuttamaan PHP:n päähän koodin, joka hakee rajapinnasta dataa ja muotoilee sen WP:lle sopivaksi. WP OOPI huolehtii oikeiden WP-funktioiden ajamisesta datan syötössä WP:n tietokantaan. WP QUEUE -plugin pitää huolen, ettei kantaa kuormiteta suurilla yksittäisillä tuontiajoilla, vaan käsittely jaetaan jonoon. Tämä toimintamalli virtaviivaistaa importereiden toteutuksen ja debuggaamisen sekä helpottaa ylläpitoa, kun toteutukset ovat vertailtavissa eri projektien välillä, vaikka rajapinnat olisivat erilaisia.
Mikäli kyseessä on standardoitu rajapinta, kuten vaikka Microsoft Active Directory, pyrimme käyttämään valmiita lisäosia integrointeihin. Näiden lisäosien tekijät seuraavat alalla olevien järjestelmien kehitystä ja tietoturvaa sekä tarjoavat päivityksiä lisäosiin.
Millaista ylläpitoa ja jatkuvaa kehityspalvelua tarjoatte asiakkaillenne?
Tarjoamme kokonaisvaltaisesti jatkuvia palveluita saman katon alta sisältäen teknisen tuki-, ylläpito-, käyttöpalvelu- ja jatkokehityspalvelut. Noin kymmenen ammattilaisen kokoinen tuki- ja pienkehitystiimimme pitää huolen, että asiakas saa tarvittavaa teknistä tukea ja ylläpitoa sekä vastaa asiakkaan työpyyntöihin.
Tekninen tuki auttaa ja neuvoo asiakkaan pääkäyttäjiä ongelmatilanteissa. Ylläpitopalvelun tehtävä on varmistaa palveluiden jatkuva toiminta ja hoitaa alustaohjelmistojen ohjelmistoversioiden ja tietoturvapäivitysten asentaminen. Pienimuotoiset kehitystyöt (yleensä alle 5 htp) hoituu myös ylläpitotiimimme kautta. Tätä suuremmat kehityshankkeet projektoidaan omiksi kehitysprojekteiksi ja tapauskohtaisesti sen hoitaa joko pienkehitystiimi tai vapaana oleva projektitiimi.
Kävimme läpi useita vaihtoehtoja valmiista käyttöpalveluympäristöistä, mutta päädyimme toteuttamaan oman WordPressille optimoidun ympäristön DigitalOceanin virtuaalipalvelimille, joissa pyörii pääosa sivustoista. Ympäristö perustuu Docker-pohjaiseen konttiteknologiaan ja on pitkälle automatisoitu ympäristö sivustojen pyörittämiseen. DevOps-tiimimme kehittää jatkuvasti ympäristöä, jotta se on mahdollisimman luotettava, nopea ja tietoturvallinen sekä myös devaajille miellyttävä käyttää.
Olemme tehneet asiakaskohtaisia toteutuksia myös Google Cloud- ja Amazon AWS -ympäristöihin sekä Seravon WP-palveluun.
Tuki-, ylläpito- ja käyttöpalvelu maksavat meillä tyypillisesti yhteensä 300 € – 800 € / kk sivuston koosta ja tarpeista riippuen. Pilvipohjaisissa ympäristöissä hintoihin vaikuttaa myös sivuston liikenne.
Millaista on tehdä projektia teidän kanssa asiakkaan näkökulmasta?
Yhteistyö asiakkaan kanssa pohjautuu tiiviiseen vuorovaikutukseen asiakkaan kanssa. Yhteistyön ja projektin läpinäkyvyyden välineitä ovat yhteiset työpajat, status- ja suunnittelupalaverit sekä vuorovaikutteiset työkalut. Lähtökohtaisesti asiakas kommunikoi suoraan tiimin kanssa ja projektin vaiheesta riippuen sen asiantuntijan kanssa, jonka tontilla kyseinen projektin vaihe on. Näin varmistetaan, ettei tulee “rikkinäistä puhelinta”. Projektipäällikkö on mukana tarvittaessa sekä projektin statuspalavereissa varmistamassa, että projekti etenee suunnitelmien mukaisesti.
Jokainen projekti aloitetaan huolellisella suunnittelutyöllä ja sen aikana pidetään yhteisiä suunnittelupalavereja viikottain. Asiakkaan rooli on isompi projektin alkuvaiheessa, jolloin asiakkaan projektiryhmä osallistetaan mukaan palvelun suunnitteluun. Teknisen toteutuksen aikana yhteisiä katselmointipalavereja pidetään kahden viikon välein, ja niissä käydään läpi tehtyjä asioita ja samalla voidaan tarkentaa tulevan kahden viikon jakson aikana tehtäviä toiminnallisuuksia. Asiakas pääsee osallistumaan ja esittämään näkemyksensä palavereissa ja sekä Slackissa koko projektin ajan.
Millaisia digitaalisen markkinoinnin palveluita tarjoatte asiakkaillenne?
Suurimmalla osalla asiakkaistamme on oma erillinen digimarkkinointi-yhteistyökumppani hoitamassa asiakkaan markkinointia. Emme tarjoa itse digitaalisen markkinoinnin palveluita asiakkaillemme. Osalle asiakkaistamme tarjoamme alihankintana tarvittaessa digimarkkinointipalveluita (mm. avainsana-analyysi ja hakukoneoptimointi, Google-mainonta, sisältösuunnittelu ym.).
Mistä referenssiprojektista olette olleet viime aikoina erityisen ylpeä?
Lahden kaupungin WordPress-verkkosivustouudistus onnistui yli odotusten ja aikataulussa sekä budjetissa pysyen haastavissa koronan aiheuttamissa poikkeusolosuhteissa.
Resepti verkkkosivustouudistuksen aikataulun pitämiseen oli yksinkertainen: kaiken pohjana oli hyvä suunnittelutyö ja tiimityöskentely, sekä joustavuus puolin ja toisin. Avain aikataulussa pysymiseen oli aktiivinen ja päivittäinen kommunikointi. Geniemillä pidettiin huolta siitä, että asiakas oli koko aika tietoinen projektin kulusta. Asiakas myös vastasi nopeasti kaikkiin esittämiimme kysymyksiin, joita projektin edetessä syntyi. Geniemin näkökulmasta katsottuna korona ei vaikuttanut työskentelyyn myöskään siitä syystä, että meillä on ollut pitkään vahva etätyökulttuuri, joka mahdollisti normaalin työskentelytahdin. Hyvänä pohjana onnistuneelle projektille toimii myös hyvin tehty tarjouspyyntö, jolloin tekeminen on suoraviivaista ja asiakas tietää mitä on ostamassa.
Näistä syistä lahti.fi -verkkosivustouudistusprojekti eteni sujuvasti ja aikataulussa. Projektista voi lukea lisää blogistamme tai Web-ostajan opas -blogin case-tarinasta.
Lue lisää: Löydä kokenut digitoimisto – Helsinki, Oulu, Jyväskylä, Tampere. Turku