Pienten budjettien verkkopalvelut kisaavat taas Grand Onessa

Perttu Tolvanen

Viime vuonna Grand Onessa pilotoi uusi kategoria: Paras pienen budjetin verkkopalvelu. Voittajaksi selviytyi Into-Digital, jonka voittoa ja palkittua työtä käsiteltiin myös Vierityspalkissa. Uusi kategoriahan on varsin kiinnostava aluevaltaus Grand Onelta, koska tätä aiemmin ei Grand Onessa ole paljon euroista puhuttu.

Haluttomuus puhua rahasta on tehnyt Grand Onesta ajoittain aika oudon kisan, kun miljoonien eurojen budjeteilla on kisattu todella paljon pienemmän budjetin uudistusprojekteja vastaan. Usein voittajiksi on myös päätynyt juuri näitä hankkeita, joita on tehty pitkään, useiden toimistojen voimin ja euroja säästämättä.

Arvoa on toki siinäkin, että kisan avulla parhaat tekijät ja paljon verkkopalveluihin panostavat asiakkaat saavat huomiota isolle urakalleen. Useamman miljoonan euron uudistuksia ei kuitenkaan tehdä tässä maassa montaa vuodessa, joten kovin moni ei näiden projektien yksityiskohdista voi mallia ottaa.

Pienen budjetin kategoriassa tiukka budjettikatto asettaa kaikki kisaajat kohtuullisen samalle viivalle. Budjettikatto on sama kuin vuosi sitten: 30 000 euroa (ilman alvia).

Tänä vuonna Vierityspalkki toimii Grand Onen kumppanina tämän kategorian toteutuksessa. Käytännössä Vierityspalkki vastaa palkintojen jakamisesta gaalassa. Kategorian tuomaristo on Grand Onen valitsema.

Vierityspalkki haastatteli Grand Onen Rami Ahosta uuden kategorian tavoitteista ja käytänteistä:

Kysymys: Viime vuonna pienen budjetin verkkopalvelut saivat ensimmäistä kertaa oman kategoriansa. Mistä idea uuteen kategoriaan syntyi?

Rami Ahonen: Meitä on harmittanut jo pitkään, että monet laadukasta jälkeä tekevät toimistot jäävät kilpailun ulkopuolelle vain sen takia, että tekevät pienempiä ja ei-niin-seksikkäitä projekteja, joissa budjetti ei ole kuusi- tai seitsemännumeroinen. Tosiasiahan on, että esimerkiksi Paras verkkopalvelu -sarjassa ovat jo pitkään jyränneet todella isot projektit ja toimijat, k-ruuat, jne.

Kysymys: Miten uusi kategoria otettiin vastaan ensimmäisenä vuonna? Tuliko kategoriaan sellaisia töitä kuin odotitte?

Rami Ahonen: Siihen tuli sellaisia töitä kuin olimme odottaneet. Niitä vaan ei tullut niin montaa kuin odotimme, sen osalta kategoria oli pettymys. Lyömme nyt kuitenkin päätä seinään vielä toisenkin kerran ja toivomme, että useampi yritys löytäisi kategorian ja töiden määrää saataisi nostettua. Taso oli jo viimeksi hyvä.

Kysymys: Millaisia töitä odotatte tai toivotte kategoriaan tänä vuonna erityisesti?

Rami Ahonen: Toivomme kategoriaan mahdollisimman monipuolista kattausta. Toivomme että mukaan lähtee niin yritys- ja brändisivustoja, verkkokauppoja sekä non-profit puolen toimijoille tehtyjä palveluita.Tämä on kategoria, jossa voi pärjätä hyvin tehdyllä “perusduunilla” ilman että työ sisältää mullistavaa konseptia tai ideaa.

Kysymys: Miten kategoria eroaa isoveljestään, eli ”Paras verkkopalvelu”-kategoriasta?

Rami Ahonen: Se, että toisessa budjetti voi olla miljoonan ja toisessa maksimissaan 30 000 euroa kertoo varmaan jo tärkeimmät erot. Pienen budjetin projekteja on siis tehty pienellä tiimillä, rajoitetuin resurssein – kuitenkin laadukkaasti ja innolla. On ollut hieno huomata, että esimerkiksi visuaalisuudessa budjettirajoitteet eivät suuremmin näy.

Budjetti näkyy myös projektien asiakkaissa. Tässä kategoriassa asiakkaat eivät välttämättä ole kaikille tuttuja toimijoita.

Kysymys: Grand Onessa kisaavat työt ovat monena vuonna olleet aika harvinaislaatuisia caseja, kuten ruoan verkkokauppoja tai isojen firmojen aika uniikilla konseptilla tehtyjä mobiilisovelluksia? Miksi yleisemmät caset, kuten tavallisempien tuotteiden verkkokaupat tai vaikka todella hyvin tehdyt konsernisivustot eivät tunnu pärjäävän?

Rami Ahonen: Ymmärrän pointtisi mutta en ole ehkä ihan samaa mieltä siitä, että palkittavat työt ovat järjestäen erikoisia tai täysin uniikkeihin konsepteihin perustuvia. Toki jotain uniikkia niissä täytyy olla, muutenhan ne eivät nousisi muiden yläpuolelle.

Tekemällä samanlaisen verkkokaupan kuin naapuri, tai konsernisivuston, joka ei eroa muista konsernisivustoista kuin ilmeen osalta, ei tietysti kovin helposti palkintopallille nousta. Ei vaikka perushyvä on voinut siinä tilanteessa olla juuri sitä mitä asiakas on tarvinnut.

Mielestäni kilpailussa on silti on useita kategorioita, joissa esimerkiksi viimeistä yksityiskohtaa myöten hiottu konsernisivusto voi pärjätä oikein hyvin.

Kysymys: Kisaan tyypillisesti osallistuvat toimistot ovat myös olleet aika painottuneita mainostoimisto- ja design-sektorille ja edes ”Paras toteutus” -kategoriassa ei ole ollut mitään valtavaa ruuhkaa alan tunnetuimpien it-talojen töitä. Mistä arvelet tämän johtuvan?

Rami Ahonen: Historian painolastia. :-). Kisan tausta on markkinointiviestintäpuolella ja vaikka meillä on jo pitkään ollut kategorioita kuten ”Paras datan käyttö” tai ”Innovatiivisin teknologian käyttö” niin kisan imago laahaa vähän todellisuutta perässä. Joka on tietysti meidän vika.

TOSIN pitää sanoa, että kyllä iso osa merkittävimmistä… sanotaan nyt vaikka ”digitalisaatioratkaisujen toimittajista”, on kilpailusta hyvin tietoinen ja osallistuvat säännöllisesti. Mielikuvaa painotuksesta vinouttaa vähän se, että iso mainostoimisto voi entrata kymmenen työtä, koska kampanjoita tehdään paljon. Iso tekkitalo entraa hyvänä vuonna 3-5 työtä.

Hyvä huomio, että ”Paras toteutus” -kategoriassa on enemmän kampanjoita ja vahvan visuaalisuuden varaan rakentuvia töitä kuin perinteisempiä verkko- tai mobiilipalveluita. Näin ei tietystikään tarvitsisi olla, sarjan alkuperäisenä ajatuksena on palkita pieteetillä tehtyjä toteutuksia laajalla skaalalla. Toivotaan, että jatkossa mukaan saadaan palveluita, joita on jaksettu hieroa paremmiksi ja paremmiksi.

Kysymys: Vierityspalkin toimistot eivät ole olleet kovin aktiivisia Grand One -kisaajia viime vuosina, ehkä juuri tällaisen pienemmän budjetin kategorian puuttumisen takia. Jos nyt joku toimisto haluaa lähteä kisaan mukaan, mitä vinkkejä antaisit toimistoille? Mihin kannattaa panostaa kilpailutyön esittelyssä?

Rami Ahonen: Jokaiselle kilpailuun ilmoitetulle työlle pitää tehdä esittelysivu. Grand One -sivustolta löytyy perusspeksit tähän.

Kannattaa ilman muuta tutustua viime vuonna palkittujen töiden esittelysivuihin. Ne kaikki eivät ole enää pystyssä, ovat entraajien palvelimilla, joten me emme niitä hallitse, mutta aika moni on.

(Vierityspalkin vinkki: Viime vuoden voittajaa käsittelevässä jutussa on linkki Into-Digitalin työn esittelysivuun ja sivu on edelleen toiminnassa.)

Lisäksi kannattaa käyttää maalaisjärkeä. Olla selkeä ja nostaa erityisesti työn parhaat puolet hyvin esiin. Pitää kertoa ja esitellä sopivasti, ei saa olla vaatimaton, mutta ei myöskään kannata vääntää valtavan pitkiä epistoloita. Ja kannattaa muistaa, että tuomarit ovat fiksuja, kyllä he huomaavat jos yrittää puhua mustan valkoiseksi.

Tulosten tärkeyttä ei voi painottaa liikaa. Pienen budjetin verkkopalvelu -sarjassa niiden painoarvo on 20%. Jos tulokset puuttuu kokonaan, lähtee työ heti takamatkalta. Tuloksia esiteltäessä kannattaa lyödä pöytään absoluuttisia numeroita eikä vain kertoa että “tavoitteet ylitettiin yli 150-prosenttisesti”. Kannattaa muistaa, että tulokset voivat olla myös sisäisiä, esimerkiksi prosessien nopeutuminen ja ajan säästö.

Ja jos on epävarma, pitääkö esimerkiksi joku tietty asia kertoa vai ei, autamme mielellämme ja otamme kantaa sen verran kun yleisellä tasolla voimme.

Kysymys: Viime vuosina moni toimisto on ilmoittanut saman työn useampaan eri kategoriaan, onko tämä sellainen käytäntö mihin kannustatte kilpailijoita?

Rami Ahonen: Työ kannattaa ilman muuta ilmoittaa kaikkiin kategorioihin, joissa uskoo, että sillä on mahdollisuuksia.

Muutaman vuoden ajan työlle on voinut tehdä halutessaan kategoriakohtaiset esittelysivut – ymmärrän tosin jos tätä mahdollisuutta ei hyödynnetä, lisäähän se hieman työtä. Jos päätyy tekemään yhden esittelysivun työlle, joka kisaa useassa kategoriassa kannattaa varmistaa, että esittelysivulla on selkeästi otettu huomioon kaikkien kategorioiden tuomaristot. Että siinä on siis kaikki tarvittavat asiat ja ne on eritelty niin, että jokainen tuomari löytää hänelle relevantit sisällöt helposti.

Isoin moka on tuupata esittelysivulle kaikki kuviteltavissa oleva tieto työstä jäsentelemättä sitä kunnolla, luottaen, että ’kyllä se tuomari sieltä löytää tarvitsemansa ja osaa tulkita sen oikein’. Ei löydä eikä osaa tulkita!

Kysymys: Mitä Grand Oneen osallistuminen antaa toimistoille? Miksi kannattaa osallistua?

Rami Ahonen: Valehtelisimme jos sanoisimme, että se ei olisi se kuuluisa glooria. Niin firma- kuin henkilökohtaisella tasolla. Palkinto Grand Onesta näyttää hyvältä niin myyntipresessä kuin cv:ssä :-)

Valveutuneet asiakkaat seuraavat kilpailua ja saattavat löytää sen kautta potentiaalisia uusia toimittajia. Julkaisemme kaikki kilpailuun ilmoitettavat työt, joten toimisto saattaa löytää uusia asiakkaita vaikka ei pääsisi pokkaamaan palkintoa. Olen myös ymmärtänyt, että nykyisin joissakin isommissa tarjouskilpailuissa on osana pisteytystä ollut tarjoavan yrityksen kilpailumenestys.

Toimistojen näkökulmasta tärkeä syy on toki myös työnantajamielikuva. Hyvistä tekijöistä on tunnetusti krooninen pula ja hyvä tekijä on helpompi houkutella mukaan firmaan jossa on mahdollisuus päästä tekemään töitä jotka noteerataan alan sisällä ja saada omaan cv:hen palkintoja.

Kysymys: Lopuksi käytännön asioita, eli mitä työn ilmoittaminen maksaa toimistolle ja mitkä ovat tämän vuoden kilpailun tärkeimmät määräajat?

Rami Ahonen: Työn ilmoittaminen yhteen kategoriaan maksaa 170 euroa. Jos saman työn ilmoittaa useampaan kategoriaan on kulu 85 euroa per ”lisäkategoria”. Summiin tulevat alvit päälle. Deadline töiden ilmoittamiselle on perjantai 29. tammikuuta. Työn esittelysivun pitää olla pystyssä torstaina 4. helmikuuta.

>> Tutustu Grand One -kilpailuun.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 800 tilaajaa).

Aiheet: Kilpailut ja palkinnot

Tagit: ,

Perttu Tolvanen

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka auttaa asiakkaita suunnittelemaan digitaalisia palveluita, valitsemaan sopivimmat teknologiat, kilpailuttamaan osaavimmat kumppanit ja varmistamaan budjetin ennustettavuuden. Ota yhteyttä Perttuun!

Comments are closed.