Mielipide: Valtio rynnistää avoimeen lähdekoodiin, mutta ei aivan ymmärrä miksi

Perttu Tolvanen

Kauppalehti (19.7.2010) julistaa avoimen lähdekoodin olevan vihdoinkin matkalla valtionhallintoon. Tarkemmin luettaessa kyse on yhteentoimivuuden lisäämisestä valtionhallinnon tietojärjestelmien välillä, mutta keskeinen osa tätä hanketta on myös avoimen koodin käytön lisääminen valtion it-projekteissa. Juttu on hyvä esimerkki siitä, että avoimen koodin ymmärtämisessä ollaan vielä kovin alkutaipaleella.

4806859118_c919ae72f4_b

Ymmärrettävästi avoin koodi on uutislehdelle raflaavampi aihe kuin vaikka rajapintastandardien kehittäminen. Kuitenkin todellisuudessa valtiolla kyse on lähes pelkästään avoimien rajapintojen ja yhteisten standardien kehittämisestä. Lähdekoodin avoimuudella ei tässä ole suurta käytännön merkitystä. Voisikin sanoa, että avoin lähdekoodi on enemmän katalysaattori kuin käytännönläheinen ratkaisu. Kauppalehden jutussa avoin koodi kuitenkin onnistutaan rinnastamaan niin avoimiin rajapintoihin kuin standardeihin ratkaisuihin. Artikkelin kärjeksi valittu avoin koodi on muutenkin omituinen ratkaisu, koska valmisteilla olevassa uudessa tietohallintolaissa ei jutun mukaan edes mainita avointa lähdekoodia.

Todellisia syitä avoimeen lähdekoodiin panostamiseen on valtiolle ollut esimerkiksi oman neuvotteluvoiman parantaminen suhteessa Microsoftiin. Esimerkiksi Ossi Mäntylahti on todennut Oikeusministeriön OpenOffice-puuhastelun olevan pienimuotoista näpertelyä, joka vie resursseja pois muilta, tarpeellisemmilta tietoyhteiskunnan kehityshankkeilta. Sopiikin toivoa, että tällä “näpertelyllä” on saatu jotain todellisiakin neuvotteluhyötyjä Microsoftin suunnalta.

Suomen tietoyhteiskuntakehityksen kannalta sillä nimittäin tuskin on suurtakaan merkitystä, että surffaako valtion virkamies Firefoxilla vai IE:llä ja kirjoittaako muistiot OpenOfficella vai Microsoftin Wordilla.

Valtion kannalta on tärkeätä, että a) tietojärjestelmät keskustelevat keskenään, b) tietojärjestelmien kehitykseen löytyy riittävästi osaajia ja c) kehitettyä osaamispääomaa voidaan joustavasti jakaa yli organisaatiorajojen. Tässä tavoitekokonaisuudessa avoin lähdekoodi helpottaa lähinnä koodin uudelleenkäyttöä. Avoin lähdekoodi kun ei ole lähtökohtaisesti yhtään sen avoimempaa toimintojen osalta tai helpommin integroitavissa muihin tietojärjestelmiin. Käytännössä myös osaajien saatavuus on nykyisin paljon merkittävämpi ongelma kuin varsinainen ohjelmointityön helppous tai tehokkuus.

Asiakasta ei lohduta hieno tietojärjestelmä jos osaavia tekijöitä joutuu metsästämään koirien kanssa ja sittenkin joutuu odottelemaan muutaman kuukauden, että tekijät vapautuvat edellisistä projekteista.

Kärjistetysti voisikin sanoa, että valtion tietojärjestelmien laatu paranisi todennäköisesti eniten jos tietojärjestelmien ja ohjelmistokehityksen ostamisen osaaminen paranisi valtiolla. Ostamisosaaminen pitäisi myös ymmärtää laajemmin kuin pelkkänä sopimusneuvotteluna ja tarjouspyyntöjen lähettelynä. Tärkeimmät vaiheet kun tapahtuvat yleensä ennenkuin yhtäkään tarjouspyyntöä on kirjoitettu.

Avoimen koodin käyttöä kannattaa lisätä, mutta paljon olennaisempaa on panostaa oikeiden työkalujen valintaan oikeisiin tehtäviin. Tämän lisäksi tärkeitä ovat yhteentoimivuuden arviointi ja standardit rajapinnat. Avoin lähdekoodi ei kuulu asioihin, joka maagisesti ratkaisee valtion tietojärjestelmäkehityksen isoimpia haasteita.

Aiemmin kirjoitettuja juttuja samasta aiheesta:

Aiheet: avoin data, Mielipide, Tietoyhteiskunta

Perttu Tolvanen

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita suunnittelemaan digitaalisia palveluita, valitsemaan sopivimmat teknologiat ja kilpailuttamaan osaavimmat kumppanit. Pertun yhteystiedot.
  1. Wonder says:

    Raha on varmaan myös yksi tekijä. Lisensseihin uppoa rutkasti rahaa.

  2. Perttu Tolvanen says:

    Raha on todellakin yksi tekijä. Kun budjettia kiristetään, niin lisenssihinnat ovat toki sellainen asia josta saatavaa hyötyä on vaikea (etenkin talousjohtajille) perustella. Aika harvassa ovat kuitenkaan ne avoimen koodin tuotteet, jotka vakavasti haastavat myös kustannusmielessä kaupalliset tuotteet siten että kustannuksissa on mukana myös kouluttautuminen, asennukset, ylläpito, henkilöstön saatavuus ja loppukäyttäjän käytettävyys. OpenOffice lienee ainoita vakavia haastajia. Jos yhtälöön otetaan muitakin asioita kuin kustannukset, niin sitten avoimen koodin asema itse asiassa monella sektorilla paranee dramaattisesti. Omasta mielestäni kustannussäästöillä ei kuitenkaan kannata tuulettaa hirveästi, koska silloin helposti esitetään ristiriitaisia argumentteja (esim. jos halutaan lisätä räätälöinnin helppoutta ja mahdollisuuksia, niin ei voi oikein samalla perustella valintaa kokonaiskustannuksien pienentämisellä).

    Sitten taas kun ryhdytään katsomaan isossa mittakaavassa sitä mihin valtion it-budjetti valuu, niin kyllähän nyt jotkut Wordit ja Excelit ovat kustannusmielessä aika triviaalissa asemassa (isoja rahoja kyllä, mutta aika nappuloita kokonaisuudessa). En ihmettele yhtään että monia ärsyttää se, että valtio käyttää harvoja it-resurssejaan siihen kuinka saisi tekstinkäsittelyn ja taulukkolaskennan kustannuksia muutaman prosentin alhaisemmiksi. Toiminta olisi ymmärrettävää jos toimiala olisi hyvin stabiili ja kehitykseltään kypsä. Esimerkiksi kirjepostin lähettelyssä ja paperitulostamisessa varmasti valtiolla on paljon säästämisen paikkoja kun perustoiminta ei kaipaa juurikaan kehitystä. Mutta voidaanko vaikka sähköisestä asioinnista tai valtion sisäisestä tiedonhallinnasta sanoa samaa? Vaikkapa Jyrki Kasvin avautumiset Eduskunnan tiedonhallinnasta ovat hyviä esimerkkejä siitä, että ehkä nyt ei ole valtiolla paras aika miettiä sitä miten nykyiset palvelut saataisiin toteutettua vieläkin halvemmalla.

    Se, että valtio puuhastelee OpenOfficen kanssa on mielestäni verrattavissa siihen, että isolla moottorilla varustetun 80-luvun Ladan omistaja on huolissaan siitä että hänen autonsa nastarenkaat kuluttavat kovasti maanteitä.

  3. jeejee says:

    Julkishallinnon datavarastojen avaaminen julkiseen käyttöön olisi hieno juttu. Pääkaupunkiseudun Reittioppaan kaltaisia rajapintoja näkisi mielellään enemmänkin:
    http://developer.reittiopas.fi/pages/fi/reittiopas-api.php?lang=FI

    Väittäisin että Open Source ohjelmistot tarjoavat tälläiseen hieman paremmat lähtöasetelmat kuin suljetut järjestelmät, mutta Open Sourcen käyttö sinällään ei takaa yhtään mitään.

    Mitä tulee tuohon Open Officen käyttöön, niin vaikka se ei viralliselle Office-paketille ominaisuuksissa pärjää niin se kuitenkin riittää 99% tavalliselle toimistotyöntekijälle. Ne muistiot, pöytäkirjat ja pienehköt taulukkolaskelmat eivät kärsi siitä vaikka pari nättiä fonttia puuttuu tai sisennykset eivät näytä samalta kuin Wordilla tehtynä.

    Itsellä on Microsoft Office 2008 käytössä. Ainoa mitä itse käytän aktiivisesti on Excel, Wordia tarvitaan vain että saan asiakkaiden lähettämät dokumentit auki.

  4. Mikko Piippo says:

    Jeejee: Ei MS Office ole yhtään “virallisempi” kuin mikään muukaan toimistosovelluspaketti.

  5. Toni Hintikka says:

    Ossi Mäntylahti Microsoft-konsulttina, ei ole välttämättä kaikista luotettavin lähde analysoimaan avointen ohjemistojen käytön järkevyyttä. Avoimista ohjelmistoista olisi silloin hyötyä, jos onnistuttaisiin tekemään Open Source menetelmällä järjestelmiä, joita voitaisiin käyttää esimerkiksi jokaisessa kunnassa ja terveyskeskuksessa. Nyt on puuhasteltu kaikissa tietoyhteiskuntaseminaareissa pitkin itämerta ja rahaa on poltettu käsittämättömiä määriä. Nyt jokainen kunnan virasto tilaa omat järjestelmänsä eri toimijoilta, niin se tulee kalliiksi. Ohjelmistolisenssit ovat kuitenkin vain yksi puoli rahan kulumista. Ne ovat toki merkittävä juttu, mutta tosiasia on, että maksaessaan rahaa saa myös valmista. Jos avoimen lähdekoodin järjestelmä soveltuu sellaisenaan johonkin ratkaisuun, se on hyvä. Jos vaaditaan paljon muutoksia, niin niiden muutosten tekeminen ei todellakaan ole ilmaista.

  6. Pekka Sarkola says:

    Yrjö Bensow on arvioinut, että julkishallinnon ICT:n kustannuksista olisi noin 20 % laitteistoihin ja ohjelmistoihin (vuonna 2009), palveluihin 50% ja palkat/palkkiot 28%.

    Jos ohjelmistoihin lisenssikuluista päästäisiin kokonaan pois (siirtymällä Open Source -ohjelmistoihin), niin “säästö” voisi olla ehkä tuommoiset 10% kokonaiskustannuksista. Tosin uskon, että kulut siirtyisivät palveluihin ja palkkoihin.