Nettikonkari Poutapilvi ryhtyi panostamaan WordPressiin

Yli 20 vuotta on pitkä aika missä tahansa bisneksessä, mutta web-alalla se on erityisen komea saavutus. Turkulainen Poutapilvi on tehnyt ensimmäiset verkkosivustonsa jo vuonna 1998, jolloin digitoimisto perustettiin. Poutapilvi on ollut alalla tunnettu erityisesti omista julkaisujärjestelmätuotteistaan, joita Poutapilvellä on ollut historiansa aikana lukuisia. Nykyisin Poutapilvi toteuttaa verkkosivustoja omalla P4-julkaisujärjestelmällään sekä WordPressillä.

WordPressin käytön suhteen Poutapilvi on tehnyt merkittävää edistystä sen jälkeen kun tässä blogissa ensimmäisen kerran (kolme vuotta sitten) kerrottiin Poutapilven siirtyneen tekemään myös WordPressillä sivustoja. Nykyisin WordPress-referenssejä löytyy jo runsaasti, ja uusia omalla julkaisujärjestelmällä tehtyjä julkaisuja ei ainakaan referensseiksi asti ole kovin paljon tullut enää viime aikoina. Pitkä historia ja laaja asiakaskunta kuitenkin pitänevät huolen, että Poutapilvi huolehtii myös P4-asiakkaistaan, vaikka sen käyttö uusissa projekteissa ei enää olisikaan itsestäänselvää.

Vierityspalkin WordPress-toimistojen hakemistoon Poutapilvi tulee alimpaan alle 300 000 euron kategoriaan, joten WordPress-kentässä Poutapilvi luokitellaan vielä haastajasarjaan. Samassa sarjassa painivat Poutapilven lisäksi Digitoimisto Dude (Jyväskylä), Pixels (Helsinki), Verkkoasema (Oulu) ja Wysiwyg (Tampere, Porvoo). Poutapilvi toimii nykyisin Turussa ja Helsingissä. Turussa paikalliskilpailija Aucor on jo panostanut WordPressiin pidempään, mutta Poutapilvi on silti yrityksenä hieman Aucoria isompi.

Referenssejä Poutapilveltä löytyy vuosien varrelta huikeat määrät. WordPress-tekemisessä Poutapilvi on tosin vielä aloittelemassa. Isompien sivustojen WordPress-referenssejä heillä on vasta muutamia (esimerkiksi diak.fi).

Vierityspalkin kysymyksiin vastasi Klaus Holm.

Kysymys: Mistä ja miksi Poutapilvi on saanut alkunsa?

Klaus Holm: Perustaja ja toimitusjohtaja Juha Harjula näki vuonna 1997 internetin tulemisen ja haistoi siinä tulevaisuuden bisnesmahdollisuudet. Startup-firma perustettiin seuraavana vuonna kolmen henkilön toimesta. Poutapilvi täytti tänä vuonna 20-vuotta, eli olemme hieman vanhempia kuin Google.

Kysymys: Mitä asioita näette vahvuuksinanne digitoimistona ja WordPress-tekijänä?

Klaus Holm: Poutapilvellä on pitkä ja monipuolinen kokemus erilaisista asiakasprojekteista. Tällä alalla asiakkaat eivät aina tiedä mitä tarkalleen haluavat ja tarvitsevat. Samaten käsitykset eri työvaiheiden realistisista odotuksista ja aikatauluista ovat monesti vääränsuuntaiset. Määrätietoinen ja joustava asiakkaiden opastaminen ja todellisten tarpeiden ennakointi ja tavoitteiden täyttymiseen vaadittavat resurssitarpeet ovat toteutustiimeillämme hyvin hanskassa.

Toinen vahvuus on monipuolinen asiantuntijajoukko, josta löytyy kokemusta palvelumuotoilusta ja visuaalisuudesta sisällöntuotantoon, saavutettavuuteen, toteutukseen ja haastavampienkin teknisten pähkinöiden puremiseen.

Tärkeänä pidämme myös sitä, että emme toimita vain WordPressiä tilaajalle ylläpidettäväksi vaan tuemme ja kehitämme asiakkaiden verkkopalveluita koko niiden elinkaaren aikana.

Kysymys: Millaisessa asemassa WordPress on teidän toiminnassa?

Klaus Holm: WordPress on vakiintumassa Poutapilven pääasialliseksi julkaisujärjestelmäksi. Olemme toki tarjonneet ja kehitämme edelleen omia järjestelmiämme, joka on antanut henkilöstölle erinomaiset lähtökohdat löytää oikea työväline oikeaan hommaan sortumatta putkinäköisyyteen.

Mielestämme WordPressin paras ominaisuus on joustavuus mihin tahansa verkkoratkaisuun sekä hyvä mahdollisuus nopeaan iteratiiviseen kehittämiseen. Sivustojen trendit tuntuvat siirtyneen teknisesti yksinkertaisempien sisällöllisesti vaativampien palveluiden suuntaan. Siten WordPressin lievät haasteet monimutkaisempien datarakenteiden hallinnassa eivät ole tiellä kun sivustoa muokataan asiakkaiden tarpeisiin.

Kysymys: Minkäkokoisiin projekteihin katsotte olevanne parhaiten sopivia?

Klaus Holm: Haluamme panostaa asiakkaan verkkoviestinnän kokonaislaatuun, jonka vuoksi haluamme jokaisen asiakkaamme kohdalla kysyä, mitä on järkevintä tehdä ja miten se on järkevintä toteuttaa. Siksi emme nykyään tavallisesti tee palveluita aivan pienimmille asiakkaille. Käytännössä kokonaisuudet lähtevät tyypillisesti 15 000 eurosta ylöspäin.

Poutapilven paras voimavara on kokonaisvaltaisten verkkoprojektien toteuttaminen alusta loppuun. Meiltä odotetaan yleensä valmista viimeistään puolen vuoden sisällä. Olemme siis parhaimmillamme silloin, kun verkkopalvelulle halutaan asettaa selvä tavoite ja tuloksellisuusvaatimus. Silloin projektin voi jakaa useampaan osaan kokonaisbudjetin asettuessa tyypillisesti välille 20 000 – 45 000 euroa.

Kysymys: Oletteko osallistuneet WordPress-yhteisön toimintaan tai julkaisseet omia lisäosia tai teemoja?

Klaus Holm: Olimme juuri isolla joukolla mukana WordCamp Turku -tapahtumassa ja olemme käyneet muutamia kertoja WordPress-ylläpitokumppanimme Seravon järjestämissä tapahtumissa. Seuraamme tietysti myös aktiivisesti yhteisön viestintää eri kanavissa.

Ottaessamme valikoimiimme WordPressin määrittelimme itsellemme toimintatavat laajempien kehitystarpeiden ilmetessä. Emme kuitenkaan ole vielä joutuneet laittamaan niitä koetukselle, sillä WordPressille tarjolla oleva ratkaisujen kirjo on monipuolisuudessaan onnistunut yleisesti tyydyttämään asiakkaidemme tarpeet. Toki asiakkaille toteutamme tarpeen mukaan laajojakin räätälöityjä lisäosia.

Kysymys: Miten ylläpidätte ja kehitätte toimistonne teknistä osaamista?

Klaus Holm: Pääasiallinen kehittymisen muoto on sisäinen sparraaminen. Teemme työmme tiimeissä, jolloin tiimien välille muodostuu luonnollisesti erilaisia näkemyksiä, joita kokoonnumme jakamaan kaikille kiinnostuneille. Toisinaan näistä kumpuaa vähän perinpohjaisempia sisäisiä koulutuksia. Samalla pysymme hyvin kartalla uusista kehityssuunnista ja tiedämme, mitä voimme asiakkaillemme tarjota.

Edellisessä kysymyksessä mainitut tapahtumat ja yhteisön seuraaminen on myös oleellista asiantuntijuuden ylläpitämisessä ja tietopääoman jakamisessa.

Kysymys: Millaista ylläpitoa ja jatkuvaa kehityspalvelua tarjoatte asiakkaillenne?

Klaus Holm: Yksi Poutapilven tärkeimmistä palveluista on alusta alkaen ollut tukipalvelu. Luovutamme vastuun teknisestä ylläpidosta vain harvoissa poikkeustapauksissa asiakkaillemme. Haluamme huolehtia siitä, että me palvelinkumppanimme kanssa pidämme pyörät pyörimässä kaikissa olosuhteissa.

Normaalin yhteydenpidon lisäksi asiakaspalveluumme voi olla aina yhteydessä asiassa kuin asiassa. Yksi periaatteistamme on, että asiakkaalle puhutaan aina sellaista kieltä, jota hän itse ymmärtää. Keskimäärin asiakkaat maksavat palvelujen ylläpidosta 150 – 350 euroa kuukaudessa riippuen palvelun laajuudesta.

Kysymys: Mikä on tarjoamanne hosting-ratkaisu WordPress-palveluille? 

Klaus Holm: Käytämme WordPress-ylläpidossa palvelinkumppanina Seravo Oy:tä. Seravo on erikoistunut WordPress-ylläpitoon, joka on oleellista laadukkaassa palvelun tuottamisessa. Kokemuksemme perusteella toiminta on ripeää, laadukasta ja läpinäkyvää. Yhteistyössämme on tärkeää, että asiakkaidemme ei tarvitse huolehtia päivityksistä, tietoturvasta tai alustan toimivuudesta, vaan he voivat keskittyä laadukkaaseen sisällöntuotantoon.

Kysymys: Mistä referenssiprojektista olette olleet viime aikoina erityisen ylpeä?

Klaus Holm: Viimeaikaisista WordPress-toteutuksista mainittakoon Diak-ammattikorkeakoulu. On ollut mukava kokea, että asiakkaalla on kova halu palvelun jatkuvaan kehittämiseen. Diakin verkkopalvelu on laaja ja sisältää pääpalvelun lisäksi lukuisia hanke- ja kampanjasivustoja. Olemme myös päässeet toteuttamaan asiakkaan haastavammatkin vaatimukset järjestelmään istuvalla tavalla.

Kysymys: Teettekö räätälöityjä web-sovelluksia?

Klaus Holm: Nykyään harvemmin kuin ennen. Käytännössä rakennettavat kokonaisuudet ovat aina liitoksissa julkaisujärjestelmään. Kevyempiä, sovelluksenomaisia laskureita, tilastointi- tai esimerkiksi karttasovelluksia olemme viime aikoinakin tehneet lukuisiin projekteihin.

Lue lisää: Löydä kokenut digitoimisto – Helsinki, Oulu, Jyväskylä, Tampere. Turku