Mobiilisovelluksien tulevaisuus – onko sitä?
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 9 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Nettiauto.com uudistui ja erillinen mobiiliversio jäi vihdoin historiaan.
Kirjoitin aiemmin siitä milloin erillisen mobiilisovelluksen toteutus on järkevää. Näkökulmana olivat yritysten tarjoamat palvelut asiakkailleen, ja jutun lopputuloksena väite, että lähinnä kanta-asiakkaisiin ja hyvin aktiivisiin asiakassuhteisiin panostavien yritysten kannattaa harkita erillisiä mobiilisovelluksia. Teknisestä näkökulmasta katsoen joskus voi olla myös erityistapauksia, jolloin esimerkiksi tarvitaan pääsyä puhelimen kameraan, notifikaatiojärjestelmään tai muihin toiminnallisuuksiin, joihin eivät puhelimet web-sovelluksia vielä päästä.
Tässä kaikessa on tietysti kysymys tämän hetken tilanteesta – mutta entäpä tulevaisuus? Ovatko natiivit mobiilisovellukset tulevaisuuden suunta, vai onko meillä muita vaihtoehtoja?
Natiivisovelluksien nousussahan on ollut kyse pitkälti Applen luomasta ilmiöstä, jota muut käyttöjärjestelmät ovat seuranneet. Applella on myös ollut tiukka linja siinä, että verkkosivustoilla ei ole samanlaisia mahdollisuuksia käytössään kuin natiivisovelluksilla. Tämä on pakottanut monet yritykset toteuttamaan natiivisovelluksia, vaikka samat palvelut olisivat käytössä myös web-kanavan kautta – jopa lähes yhtä laadukkaasti kuin natiivisovelluksessa.
Tällä hetkellähän laadukkaiden web-sovelluksien toteuttamisen mahdollisuudet ovat varsin hyvät, mikä onkin iso muutos jo muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen. Kehittäjille on tarjolla laadukkaita Javascript-kirjastoja ja -frameworkkeja (esim. React, Angular ja lukuisat muut), joiden avulla saadaan selaimeen tuotua hyvin sovellusmaista käyttökokemusta.
Vielä toistaiseksi kaikki tämä vaatii paljon osaamista, ja silti riskinä voivat olla pitkät latausajat sekä suorituskykyongelmat jopa uudemmissa puhelimissa. Javascript-frameworkkien maailma myös liikkuu vielä hyvin nopeasti, ja sitä kautta sovelluksien elinikä voi jäädä lyhyeksi. Suunta on kuitenkin selvä. Mahdollisuudet tehdä huikeita web-sovelluksia selainkäyttöisinä paranevat koko ajan.
Mihin sitten natiiveja mobiilisovelluksia enää tarvitaan, jos samanlainen rikas käyttökokemus saadaan tarjottua kaikille alustoille web-sovellusten kautta?
Esimerkiksi Googlen mielestä vastaus lienee, että ei juuri mihinkään. Natiivisovelluksiin panostaminen hyödyttää lähinnä Applea tällä hetkellä. Eri käyttöjärjestelmien käyttäjistä iPhone-käyttäjät kun ovat ylivoimaisesti innokkaimpia sovelluksien lataajia ja käyttäjiä.
Avoimiin web-sovelluksiin panostaminen taas hyödyttää erityisesti Googlea ja Android-valmistajia, joten Apple ei välttämättä ole helpottamassa web-sovelluksien mahdollisuuksia omilla alustoillaan.
Tällä hetkellä monella organisaatiolla on kuitenkin tuskainen tilanne pohtiessaan omien verkkopalveluidensa kanava- ja alustavalintoja. Pitäisikö samat asiointi- ja lisäpalvelut tarjota saataville web-sovelluksena saitin kautta, erillisenä iOS-sovelluksena (joka tukisi iPhonea ja iPadeja) ja vielä Android-sovelluksenakin? Kuulostaa aika arvokkaalta harjoitukselta – ja sitähän se onkin.
Pahimmillaan projektin läpivientiin tarvitaan vielä useita eri toimistoja, ja kaikille näille täytyy tarjota yhtenevät rajapinnat, jotta samat sisällöt ja palvelut saadaan kaikille alustoille. Käytännössä vähänkin laajempi tällainen harjoitus on satoja tuhansia euroja, helposti miljoonia, jos puhutaan vähänkin isommasta kuluttajaliiketoiminnasta. Lisäksi näiden kaikkien kanavien pitäminen toiminnassa ja käytettävinä maksaa helposti satoja tuhansia euroja vuositasolla, koska etenkin mobiilialustat kehittyvät niin hurjaa vauhtia, että omia sovelluksia joutuu päivittämään helposti kuukausittain.
Ei olekaan ihme, että Javascript-sovelluksien tarjoamat mahdollisuudet houkuttelevat. Jos edes web-palvelut ja Android-maailman saisi palveltua samalla koodilla, niin kustannussäästöt voisivat olla merkittäviä.
Ehkä sen iOS-maailmankin voisi jopa hoitaa jollain ns. wrapperilla, joka paketoisi vain web-sovelluksen natiivisovelluksen sisälle ilman että tarvitsisi koodata koko sovellusta uusiksi Applen maailmaan… Ehkä, ehkä ei.
Tällaisia haaveita on toki esiintynyt jo vuosia, ja silti natiivisovellukset ovat säilyttäneet paikkansa. Isoin syy lienee se, että Applen iPhone on vain kasvattanut markkina-asemaansa koko ajan – ja vaikka iPhone ei ole massojen tuote, niin iPhonen käyttäjissä on paljon vaativia kuluttajia, jotka ovat tärkeitä asiakkaita. Siksi laadukkaita natiivisovelluksia tehdään edelleen, vaikka se onkin kovin arvokasta leikkiä.
Pitkällä tähtäimellä on silti kohtuullisen helppo ennustaa, että web-sovellukset tulevat voittamaan. Milloin se tapahtuu? Miten se tapahtuu? Näihin on jo vaikeampi vastata, mutta tällä hetkellä Googlenkin panostukset web-sovelluksien suuntaan lupaavat hyvää.
Myös pohdinnat Androidin paremmasta tuesta web-sovelluksille ovat kiinnostavia. Jos web-sovellukset saisivat esimerkiksi pääsyn puhelimen notifikaatiojärjestelmään, niin esimerkiksi mediatalojen verkkosivustot hyötyisivät tästä merkittävästi. Monille mediataloillehan natiivisovellusten tekeminen on tälläkin hetkellä varsin turhaa, koska sovellukset harvoin erityisesti hyötyvät natiivimaailman eduista. Pääsy käyttäjän notifikaatioihin on kuitenkin monelle mediatalolle tärkeä syy investoida natiivisovelluksiin.
Web-sovelluksien hyvää tulevaisuutta puoltaa mielestäni myös se, että Applen ekosysteemi sovelluksille ei ole kovin toimiva. Harva sovellus pystyy pärjäämään App Storen armottomassa kilpailussa, ja päivityksienkin ajaminen sovelluksiin on työlästä. Kaikki tämä toki Suomessakin työllistää useita firmoja, ja on sitä kautta merkittävää liiketoimintaa – silti asiakkaiden kannalta kaikki tämä tuntuu kovin arvokkaalta ja vaikealta.
Onneksi ne kovat syyt natiivisovelluksien tekemiseen ovat isossa kuvassa vähäiset. Natiivisovellusten kehityksen ja ylläpidon haasteet koskettavat lähinnä tämän maan isoja kuluttajaliiketoimintoja. Muut voivat helpommin seurailla sivusta tilanteen kehitystä.
Jos jotain näyttävää haluaa silti tehdä, niin Javascriptillä tehostettuihin web-sovelluksiin panostaminen lienee tulevaisuuden kannalta se järkevin malli. Tosin näidenkin kohdalla maali liikkuu vielä varsin nopeasti, ja täysin Javascript-vetoiseen maailmaan emme sentään ole siirtymässä. Nopeasti latautuvat ja kevyet verkkosivut ovat edelleen varsin vaativa haaste monelle taholle. Todellista, rikasta Javascript-vetoista käyttökokemusta kaivataan lähinnä peleissä, todellisissa bisnessovelluksissa ja erityisen monipuolisissa asiointisovelluksissa.
Natiivisovelluksiin, ja etenkin Applen ekosysteemiin, lähteminen kannattaa tehdä vasta kun uskoo sen todella kannattavan.
Lue lisää: Web-sovellukset – kaikki artikkelit Vierityspalkissa
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
11 kommenttia on “Mobiilisovelluksien tulevaisuus – onko sitä?”
Kommentointi on suljettu.
Lauri Kieksi
Mielenkiintoisia ajatuksia kiistellystä aiheesta. Mieleni tekee kuitenkin sanoa, että tässä tekstissä pohdinta sovellusarkkitehtuurien valinnoista jäi turhan paljon frontin, käyttökokemuksen ja ”vaativien kuluttajien” varaan. On kuitenkin muistettava, että frontti ja natiivi vs. web käyttökokemuksena on vain osa ongelmaa – natiivisovelluksilla on sekä helpompi että laajempi pääsy monipuolisempaan sovelluslogiikkaan, ekosysteemiin ja laiteominaisuuksiin, eikä näiden asioiden hyödyntäminen natiiveja rajapintoja käytettäessä jää wrapperin laadun tai riittävän ominaisuustuen varaan. Sovellusmaailmassa on paljon asioita, joita on helpompi tehdä käärimällä natiiviksi JavaScript-sovelluslogiikkaa. On kuitenkin erittäin paljon sellaisia asioita, joissa sama lähestymistapa tuottaa työlään tai toimimattoman ratkaisun.
Puhumattakaan mitään toimintavarmuudesta huonon datayhteyden ympäristöissä.
Perttu Tolvanen
Kiitos kommentista, Lauri. Näkökulmani oli tarkoituksella loppukäyttäjäpainotteinen, ja myös asiakkaan (eli tilaajan ja omistajan kulma) näkökulmaa painottava. Ja toisaalta, en ole oikea henkilö edes arvioimaan kehittäjien kokemusta eri vaihtoehtojen välillä. Siksikin kommenttisi on hyvää täydennystä.
Jos ymmärsin kommenttisi oikein, niin viitannet siis siihen, että on vaikea etukäteen sanoa, että milloin joku wrapper (PhoneGap ym ym ym) on hyvä asia, ja milloin taas ei ole.
Ainakin itse olen kuullut paljon kokemuksia tilanteista, joissa wrappereiden ym. ”porttauksien” kautta on vain saatu todella hitaita ja huonosti toimivia ”natiivisovelluksia” aikaiseksi.
Ainakaan alkuperäisen jutun pointtina ei ollut minulla se, että niitä wrappereita kannattaisi käyttää. En usko, että olemme kovin lähellä vielä sellaista maailmaa, jossa oikeasti voisi Javascriptistä ponnistaa natiivisovelluksiin kovin helposti. Jos se onnistuu joissain tilanteissa, niin hienoa, mutta en yleistäisi.
Siksikin minusta se valinta, että mennäänkö oikeisiin mobiilisovelluksiin vai ei, on se todellinen iso asia. Yleensä jos sinne natiiveihin kannattaa mennä, niin sitten kannattaa mennä aidosti ja hyödyntäen kaikkia natiivimaailman mahdollisuuksia. Siksikin minusta mediatalojen touhu on typerää, koska monet eivät tarvitse natiivimaailmaa mihinkään (eikä heillä ole rahaakaan), mutta notifikaatioiden ja aloitusruutukilpailun takia roikkuvat silti siellä.
Antti Brunni
Digitaalisten palvelujen kehittämisessä on tällä hetkellä vain yksi suunta – mobiili.
Webin käytössä mobiilin käytön määrä on ylittänyt jo 30% ja todelliset edelläkävijät ja ylipääsevät jo lähelle 50%. Ja huomioikaa, että tämä tarkoittaa niinkin naurettavan vaikeaa käyttäjän toimintaa, että joku avaa web-selaimen mobiililaitteessaan ja muistaa domainin tai surffaa muuten palveluunne.
Väitän, että mobiilin keskeinen tehtävä omnichannel-maailmassa on se, että käyttäjä voi itse määrittää suhteensa brändiin ja sen palveluihin. Tällöin brändi ja palvelu kytkeytyy asiakkaan digitaalisiin reflekseihin: tiedon hakuun, palveluiden käyttöön, viihtymiseen tai sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Viiden vuoden sisällä se miten tunnemme Internetin selainpohjaiset sivut ja sovellukset tänä päivänä on muuttunut täysin. Ensimmäinen askel on kolmannen sukupolven mobiilisovellukset, jotka pystyvät hyödyntämään entistä tehokkaammin mobiililaitteiden verkko-ominaisuuksia, laitteiden ominaisuuksia ja sovelluksissa käytettäviä taustapalveluja (integroitua asiakastietoa, prosesseihin liittyvää taustalaskentaa tms.) Tähän vaiheeseen liittyy myös keskeisesti se, että jo nyt ios- ja android-käyttöjärjestelmät tukevat Physical Web ominaisuuksia*. Tässä tavoitteena tuntuu ensialkuun olevan, että jokaiselle paikalle ja asialle tulee jatkossa olemaan URL-osoite – myöhemmin ehkä suoraan paikkaan liittyvää dataa joka on käytettävissä käyttöjärjestelmässä ja sovelluksissa.
Sovelluskehityksessä käytettävien työkalujen valinta on tärkeää siksi, että kaikki kehitysympäristöt eivät anna mahdollisuutta hyödyntää laitteiden omia ominaisuuksia ja siksi esimerkiksi nyt tehty javascript-kirjastoilla rakenneltu sovellus ei ole valmis kolmannen sukupolven maailmaan, vaan sovellus näyttäytyy käyttäjälle UX-kikkailuna vailla todellista käyttäjämerkitystä. Tätä kehitystä ei aja vain digiala, vaan esimerkiksi suomalaisyrityksistä Kone on lanseerannu oman vision siitä, että koko kiinteistö keskustelee kanssasi sovellusten välityksellä. Tämä on se merkittävä muutos.
Meillä Tietotalossa on kahden viimeisen vuoden ajan panostettu nimenomaan siihen näkemykseen, että mobiilisovellukset tulevat muuttumaan asiakasdataa ja taustapalveluja hyödyntäviksi. Olemme halunneet tehdä tästä maailmasta totta pala palalta, josta osoituksena mm. Tietotalon spin-off start-up Liki (http://www.liki.io), alustana se mahdollistaa mm. mobiilisovellusten sisällön dynaamisen hallinnan ja tilaan liitettävien sensoreiden, kuten beaconeiden liittämisen osaksi sovellusta.
Näin esimerkiksi Pertun mainitsemat kanta-asiakassovellukset muuttuvat käyttäjän toimintaan mukautuvuksi. Aiheesta puhutaan Engagement-markkinointtina.
Meillä sovelluskehityksessä on valittu tällä hetkellä natiivin vaihtoehdoksi hybridi-kehitysympäröistä Xamarin ja Ionic.
*Näin otat Physical Web-ominaisuudet käyttöön ios-laitteissa: 1. Asenna chrome 2.Mene Today-näkymään 3.Valitse Muokkaa/Edit 4.Ota Chrome käyttöön Today-näkymässä ja avaa Bluetooth käyttöön 5.Ole valmis ottamaan vastaan fyysisen webin sisältöjä)
Heikki Siljamäki
Kiitos kiinnostavasta pohdinnasta! En kuitenkaan pitäisi niin selvänä, että web-sovellukset tulevat jollain aikavälillä todennäköisesti voittamaan – vaikka tämän puolesta järkeenkäyviä fakta-argumentteja on esitettykin jo useamman vuoden ajan.
Ja miksi? Ytimessä on kuluttajien tottumukset. Sovelluksista on tullut älypuhelinten perusparadigma, josta kuluttajat ainakin ruutujen ääressä vietetyn ajan perusteella näyttävät pitävän :) Sovelluksilla on monia etuja: helppo avata, ei tarvitse muistaa urleja tai salasanoja, push-viestit (hyvin toteutettuina) sekä tietysti monesti sinällään hienot käyttöliittymät. Vaikka web-sovellukset varmasti ja toivottavasti kehittyvät, niin tottumusten muutokset tapahtuvat todella hitaasti – ellei tarjolle tule dramaattisesti parempaa vaihtoehtoa.
Yritysten tilanteet tietysti vaihtelevat suuresti, ja hyvän web-sovelluksen tarjoaminen parin kolmen keskinkertaisen natiivin sijaan voi aidosti olla monelle hyvä valinta. Säännöllistä asiakaskontaktia hakevien toimijoiden kohdalla pitäisin betsit toistaiseksi kuitenkin natiivin puolella.
Perttu Tolvanen
Kiitos kommenteista. Hyviä argumentteja. Ehkä tässä syytä todeta, että oma kantani perustuu myös aika paljon siihen, että miten työlästä tuo appsien toteutus ja ylläpito on käytännössä.
Loppukäyttäjien näkökulmasta olen samaa mieltä, että etenkin iOS-maailmassa appseilla on iso merkitys, ja kuluttajien tottumusta ei pidä vähätellä. Appseissa tosiaan ei tarvitse muistaa osoitteita, ja parhaimmillaan ne muistavat salasanat ja aiemmat sessiotkin todella hyvin.
Uusien appsien lanseeraus ei vain ole helppoa. Finnair esimerkiksi on ihan ajoissa liikenteessä, mutta kuinka moni kuluttaja lataa jokaisen lentoyhtiön appsin puhelimeensa? Kuinka moni kuluttaja lataa jokaisen ruokakaupan ja vaatekaupan sovelluksen puhelimeensa? (ja pitää sen päivitettynä…)
Ja onhan esim. joku alko.fi aika hyvä esimerkki siitä, että kun sinne menee iPhonella, niin se ehdottaa saitin lisäämistä aloitusruudulle ja sitten aloitusruudulle ilmestyy kaunis Alko-logo (aivan kuten appseilla) jota klikkaamalla pääsee takaisin alko.fi:hin sitten. Eikä varmasti Alkolla esim. ole mitään syytä tehdä natiivisovellusta tällä hetkellä (ainakaan ennenkuin verkkokauppa sallitaan heille… ja tuskin sittenkään…). Heidän webbisaitti tarjoaa erittäin nopean ja rikkaankin käyttökokemuksen vaativallekin hakijalle – ja ei kukaan tavallinen kuluttaja tiedä eroa natiivin ja webin välillä. Heille tärkeintä on juuri se kiva ikoni siinä aloitusruudulla.
Minun mielestäni natiivisovellusten tekemisestä pitäisi tulla jotenkin olennaisesti halvempaa ja helpompaa, jotta sitä tulevaisuutta kannattaisi veikata voittavaksi hevoseksi. Tällä hetkellä voittajia ovat vain ne koodarifirmat, jotka tekevät sovelluksia – ja etenkin ylläpitävät ja päivittelevät niitä appseja sitä mukaa kun joku iOS kehittyy ja Apple julkaisee uusia laitteita.
Jos kaikki hienommat ominaisuudet jatkossakin vaativat natiiviappseja, niin kehityksen suunta on hyvin erikoinen suljettu puutarha -maailma, jota Apple hyvin todennäköisesti voittopuolisesti hallitsee iOS:llään. Eli jotain samanlaista kuin mitä Windows oli alkuaikoina ennen webbiä. Ja Windows-vertaus toimii minusta muutenkin ihan ok, koska käyttöjärjestelmäsodastahan tässä on kyse. On minusta hyvä muistaa, että eihän nykyisin enää kukaan kuvittele tekevänsä Windows-sovelluksia asiakkailleen – eivät edes verkkopankit.
Tietysti suljettu puutarha on se mitä hallitseva pelaaja aina yrittää (tällä hetkellä Apple) – ja tosiaan Applen voimaa kuluttajien suuntaan ei pidä vähätellä – silti tällä hetkellä Googlen ajama avoimemman webin suunta olisi kokonaismarkkinan kannalta parempi asia – ja siksi on minusta omituista että appsien puolesta puhutaan niin paljon alalla…
Jos natiiviappsien maailma voittaa, esim. Antin kuvaamien syiden johdosta, niin mielestäni hyvin todennäköisesti syntyy kahden kerroksen maailma: Isoilla kuluttajabrändeillä on varaa panostaa omiin appseihin, muut joutuvat touhuamaan halvemmassa ”avoimessa webissä” ja ovat ilman yhteyksiä puhelimien rautaominaisuuksiin, notifikaatioihin ym asioihin. Sellainen olisi minusta aika masentavaa, ja puhumattakaan kilpailullisesti surkeata (koska käytännössä sekin vain puhuisi sen suuntaan, että Netflixit ym jättiläiset hyötyisivät kehityksestä voittopuolisesti, ja esim. kotimaisilla mediataloilla olisi vieläkin vaikeampaa…).
Juha Borenius
Mahtaako kyse olla lopulta siitä, että toinen tapa voittaa? Itse luulen, että tulevaisuudessakin on kaksi tapaa tehdä sovelluksia. Historia on mielestäni osoittanut, että natiivi ei häviä koskaan koska sillä on aina omat etunsa. Ja toisaalta natiivisovellus ei useinkaan ole mahdollinen mm. syistä joita tässä on hyvin tuotu esille.
Yhden näkökulman nostaisin vielä esille, jota harvemmin näissä keskusteluissa mainitaan ja se on käyttökokemuksen erilaisuus eri käyttöjärjestelmissä. Asiat mm. navigaatio tehdään eri tavoin eri käyttiksissä ja vaikka teknisesti olisi täysin mahdollista tehdä yhdellä koodilla kaikkiin, lopputuloksena olisi vain Android-sovellus iOS:n sisällä tai toisin päin.
Perttu Tolvanen
Hyvä kommentti, Juha. Tuo käyttökokemuksen erilaisuus on hyvä pointti, ja sekin puoltaa sitä, että natiivit pitäisi tehdä aika omanlaisinaan. Kyllähän Windows- ja Mac-maailmassakin on se nähty, että jos haluaa saada tuloksia, niin kannattaa kehittää eri käyttiksien sovelluksia selkeästi omina yksilöinä.
On varmasti myös ainakin lähitulevaisuuden osalta juurikin niin, että kumpikaan tapa ei selkeästi voita, ja eletään hankalaa ”välitilaa”. Minusta se tärkein keskustelu liittyy sellaisiin ”tavallisiin bisneksiin” ja näiden tarpeisiin tehdä niitä natiivisovelluksia. Se, että joku Walmart tai Starbucks tekee sovelluksia, ei vielä tarkoita sitä, että Suomessakin pitäisi esim. K-ryhmän tai Stockmannin olla tekemässä natiivisovelluksia. Ja vaikka sen K-kaupan sitten kannattaakin ehkä panostaa sinne, niin entäs Intersport, XXL, autokaupat, vakuutusyhtiöt, Musti ja Mirri tai Picnic-kahvilat? Jos näiden muidenkin pitää panostaa natiivisovelluksien kehitykseen, niin tällä hetkellä isoimmat hyötyjät ovat tosiaan lähinnä ne softafirmat, jotka tekevät niitä appseja – mielestäni. Web-sovelluksien ja -palveluiden laatuun panostaminen pitäisi mielestäni olla se ensisijainen juttu näille ei-aivan-suurimmille kuluttajabrändeille.
Natiivi ei varmasti kuole, mutta kuinka iso juttu se tulevaisuudessa on – se on kiinnostava kysymys.
Palaten kommenttiin käyttäjien käyttökokemuksesta, niin eihän niiden tehokäyttäjienkään appsimäärät ole kovin suuria. Eri tutkimuksien mukaan juuri kukaan ei käytä aktiivisesti tai edes säännöllisesti yli 20 appsia – ja sitäkin kautta ainakin tuntuisi siltä, että ehkä Suomessa joku K-ryhmä ja Valio vielä pystyvät appseihin panostamaan, mutta eivät kovin paljon tuota sarjaa pienemmät kuluttajabrändit. Eli vaikka kuluttajan saisikin appsin asentamaan, niin miten kuluttajan saisi palaamaan siihen appsiin? Se 20:n appsin raja tulee nopeasti vastaan.
Tuomas Kumpula
Natiivisovelluksilla on varmasti oma paikkansa vielä pitkään, mutta vihdoin multiplatform ympäristöt alkavat olla niin hyviä, että niillä voi oikeasti tehdä vaativia sovelluksia. Tästä esimerkkinä Facebookin React Native. Siinä ei ole yritetty liikaa ajaa ideaa ”sama sovellus monella alustalla” vaan sama osaaminen (JavaScript) usean natiivisovelluksen takana. Käyttöliittymälogiikka tehdään alustan omalla tyylillä, mutta iso osa (70-80%) koodista on silti uudelleenkäytettävää.
Näen että kaikki pienemmän käyttötiheyden sovellukset kuten Alko, Pirkka, Stockmann ja muut vastaavat ovat parhaimmillaan web-teknologioilla toteutettuina, puhtaasti siitä syystä, että käyttäjän ei tarvitse ladata sovellusta turhaan vaan pääsee käsiksi tietoon selaimen kautta. Ja vielä pidemmällä tähtäimellä (1-3 v.) web-sovellukset paranevat esimerkiksi Googlen innovoiman AMP-projektin ja progressiivisen web-sovellustekniikan avulla (arc.applause.com/2015/11/30/application-shell-architecture/).
Suuremman käyttötiheyden top-20 sovellukset taas tulevat olemaan vielä pitkään ladattavia sovelluksia (esimerkiksi pankkisovellus, parkkisovellus tms.), koska kun kehitys kehittyy ja web ottaa natiivia kiinni, niin natiivi kehittyy myös ja tuo kaikkea muuta uutta kuten esimerkiksi virtuaali todellisuutta ja saumattomampaa integraatiota asioiden internet teknologioihin. Niissäkin tosin uskon React Nativen kaltaisten web-teknologioiden valtaavan alaa johtuen huomattavasta kustannustehokkuudesta verrattuna natiivikoodin kirjoittamiseen.
Perttu Tolvanen
Kiitos hyvästä kommentista, Tuomas. Juuri tuolla tavalla itsekin näen asian.
Tuota asiaa on kuitenkin aika vaikea nähdä ”kirkkaasti”, koska myös natiivisovelluksien markkina kasvaa koko ajan, eli niitä tehdään yhä enemmän. Silti väitän, että kokonaismarkkina menee juuri kuten kuvaat, eli vaikka natiivikin kasvaa, niin sen osuus kokonaisuudesta ei kasva – ja todennäköisesti jopa pienenee, koska web-sovelluksien kyvykkyys paranee koko ajan niin vauhdikkaasti.
Nativiisovelluksille tulee olemaan edelleen niitä paikkoja, ja varmasti juuri rautaan ym. uusiin ominaisuuksiin liittyvät asiat tulevat jatkossakin ensimmäisenä natiivisovelluksien käyttöön. Sitä kautta edelläkävijyyttä tavoittelevat liiketoiminnot tulevat niihin panostamaan jatkossakin.
Ehkä joku Pirkka ja Alko eivät tällaisista asioista välitä, mutta joku Finnair ja Stockmann voivat vaikka välittääkin (tai heidän tärkein asiakaskuntansa voi…), ja siksi heidän silti kannattaa panostaa natiivisovelluksiin. Tällaisilla syillä toimiminen menee kuitenkin sitten jo enemmän markkinointipanostuksien puolelle kuin ”teknisen järkevyyden” saralle.
Keisari
Kyllä web-pohjaiset sovellukset ovat tulevaisuus ja Google tulee menestymään entisestään. Applen kilpailukyky ja innovatiivisuus on kuitenkin niin valtavia, että hekin tulevat varmasti pärjäämään hyvin. En kuitenkaan usko tulvevaisuudessa vastaavaan dominointiin sovellus-markkinoilla kuten. esim. matkapuhelimisssa I-phonen tultua markkinoille.
Heikki
Hyviä pointteja web-sovellusten puolesta ja uskon itsekin niiden lopulta voittavan. Yhtenä vaikuttimena on mm. windows-puhelimet, joihin on harvemmin edes olemassa samoja sovelluksia ja tulevaisuus voi tuoda myös uusia käyttiksiä mobiililaitteille.