Julkaisujärjestelmät Suomessa 2015

Vierityspalkin julkaisujärjestelmän valinta -artikkelisarjassa esitellään Suomessa markkinoilla olevia julkaisujärjestelmiä, analysoidaan markkinaa ja käsitellään erilaisia tapoja rakentaa verkkopalveluita.

WordPressin nousu Suomen suosituimmaksi julkaisujärjestelmäksi lienee edelleen isoin yksittäinen asia markkinakentässä. Toimistoja syntyy edelleen uusia, ja vanhat tulevat kaapista ulos. Asiakkaiden kannalta tuntuu helpottavalta, että jokaisen pk-yrittäjän ei tarvitse miettiä teknologia-alustan valintaa. Maailmanlaajuisestikin WordPressin nousua voi pitää huikeana asiana internetin laadun näkökulmasta. Laadukas ja kehittyvä julkaisutyökalu antaa asiakkaille aikaa keskittyä sisältöihin ja verkkomarkkinointiin kun perusasiat ovat kunnossa.

Ei markkina kuitenkaan ole pysähtynyt, tai kaikkien asiakkaiden tarpeet tyydytetty. WordPress-kenttä tietysti uskoo lisäosien ylivoimaan ja maailmanlaajuiseen markkinaosuuteen, mutta nämäkään eivät ratkaise kaikkia tilanteita.

WordPress ei myöskään, kaikessa hienoudessaan, ole vieläkään mikään erityisen isoihin kokonaisuuksiin suunniteltu järjestelmä. Erityisesti WordPressin taustatahoja kun tarkastelee, niin keskittyminen pieniin ja keskikokoisiin sivustoihin on selkeä. Automattic ja WordPress.com ovat keskittyneet valloittamaan maailmaa leveyssuunnassa, eivät syvyydessä.

Tämä jättää lopulta paljon tilaa Drupalille, EPiServerille, Sitecorelle, Adobelle ja monille muille pelureille. Tätä korostaa se, että isoilla asiakkailla on aina tapana ostaa enemmän parempaa tulevaisuutta kuin parempaa nykyisyyttä. Usein kysymys ei ole niinkään mihin järjestelmä pystyy nyt – vaan mitä järjestelmä mahdollistaa meille ensi vuonna? Tukeeko se meidän strategisia tulevaisuuden visioitamme vielä neljän vuoden kuluttua?

Tällaisesta ostamisen mallista varmasti on monia mielipiteitä. Todellisuus on kuitenkin usein tällainen. Ja mitä enemmän markkinointijohtajat ja liiketoimintajohtajat kiinnostuvat internetistä, niin sitä enemmän tämänkaltainen tulevaisuusostaminen yleistyy.

Tässä lieneekin se keskeinen haaste WordPressin ja Drupalin kaltaisille perustyökaluille, jotka eivät ole samalla tavalla tuotekehitetty oletettujen tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta.

Etenkin WordPressin filosofiaan kuuluu integroituminen muihin työkaluihin, ei kaiken tekeminen itse. Tämä on turvallinen strategia, mutta mitä monimutkaisempia asioita halutaan tehdä, niin sitä hankalammaksi kokonaisuuden käytettävyys yleensä menee. Siksi esimerkiksi monet isot, kaupalliset julkaisujärjestelmät ovat jo vuosia rakentaneet digitaalisen markkinoinnin kyvykkyyksiä suoraan tuotteisiinsa (esim. EPiServer, Sitecore, Adobe). Adobe ja Sitecore lienevät tästä ääriesimerkkejä suorastaan, koska ovat viime vuosina ostaneet ja koodanneet tuotteisiinsa ties millaisia sosiaalisen median hallintavälineitä ja markkinoinnin automaatiovempaimia.

Lue lisää aiheesta: Markkinoinnin automaation järjestelmät Suomessa -katsaus.

Drupal-yhteisössäkin on havahduttu integroitumisstrategian puutteisiin viime vuosina, ja panostettu mm. verkkokaupan integrointiin tiiviimmäksi osaksi perustuotetta. Toistaiseksi Drupal on etenkin markkinoinnin automaatioon ja personointiin liittyvissä toiminnoissa selvästi kaupallisia kilpailijoitaan jäljessä.

Toisaalta, kuka tietää, Drupalin ja WordPressin valitsema seurailevampi malli voi myös osoittautua järkevämmäksi.

Digitaalisen markkinoinnin alueella moni kaupallisen tuotteen tuotekehitystiimi kun haroo väistämättä pimeää. Harva asiakas vielä osaa edes visioida, mitä markkinoinnin automaatio voisi itselle tarjota – verkkopalvelun personoitumisesta puhumattakaan.

Suomessa tämä ristiriita kaupallisten tuotteiden myymän tulevaisuuden ja todellisten asiakastarpeiden välillä tuntuu erityisen käsinkosketeltavalta. Myyntimiehet puhuvat suuria ja kauniita automatisoidun digimarkkinoinnin ja personoituvien sivustojen puolesta. Asiakkaat nyökyttelevät, mutta eivät usko todellisuudessa resurssiensa riittävän esiteltyyn tilaan vielä vuosiin. Osuvia malliesimerkkejäkään ei tunnu oikein kenelläkään olevan.

Tai jos esimerkkejä on, niin sitten ne ovat amerikkalaisia. Amerikassa tuntuu tässäkin markkinassa meininki olevan jotain aivan toista. WordPressin suosio täällä tuntuu kuitenkin vahvalta viestiltä sen suuntaan, että ehkä ne amerikan vaatimukset eivät aivan osu suomalaiseen tilanteeseen?

Noh, ehkä silti jotain heräämistä fiksumpaan digimarkkinointiin tarvittaisiin.

Verkkokaupan saralla Suomessa on kuitenkin herätty aika vahvastikin. Moni pk-yrityskin rakentelee omia verkkokauppojaan, ja pelkästä kokeilusta aletaan siirtyä vakavampaan tekemiseen.

Tässä kohtaa moni myös havahtuu tyypillisen verkkokaupan irrallisuuteen omasta sivustosta. Verkkokauppa on monelle lopulta kuitenkin vain yksi osa toimivaa ja tehokasta verkkosivustoa.

Tässäkin WordPress on trendin harjalla, koska WooCommerce palvelee etenkin pienemmissä tarpeissa erittäin hyvin. Aidosti integroidun verkkokaupan saralla kilpailijat Drupal ja EPiServer ovat kuitenkin ottaneet useamman vuoden etumatkan – ainakin isojen asiakkaiden vaatimuksiin nähden. Myös Sitecore on panostanut tähän puoleen isolla rattaalla viime aikoina. Isommat konsernit valitsevatkin alustansa usein juuri verkkokaupan vaatimusten takia muista vaihtoehdoista kuin WordPressistä.

Puhtaasti jälleenmyyntiin erikoistuneet kaupan toimijat toki rakentavat edelleen palveluitaan puhtaiden verkkokauppajärjestelmien päälle (esim. Magento, hybris, IBM), mutta enenevässä määrin verkkokaupasta on tulossa yksi osa julkaisujärjestelmältä vaadittavaa toiminnallisuutta.

Kaikki tämä on jopa entisestään kiihdyttänyt kotimaisten julkaisujärjestelmien rivien harventumista. Suppean kentän aktiivisin on ehdottomasti Koodiviidakko, joka tuntuu Oulussa paiskivan kovasti töitä oman alustansa markkinoinnin ja kehityksen eteen. Ehkä Koodiviidakko on kuitenkin se säännön vahvistava poikkeus.

Kotimainen innovatiivisuus ei ole kuitenkaan mihinkään kadonnut. Kotimaisia, huomionarvoisia startuppeja on julkaisujärjestelmiinkin liittyen ilmestynyt useita. Kotisivukoneen perustajien uusi harjoitus, AddSearch, esimerkiksi paikkaa ansiokkaasti monien julkaisujärjestelmien tarjoaman oman hakukoneen puutteita. Myös sosiaalisen median moderointiin omalle sivustolle keskittynyt Flockler on takonut aktiivisesti referenssejä, ja osoittanut että hyvin erikoistuneelle julkaisujärjestelmälle on tilausta. Verkkokauppoihin suosittelujärjestelmää palveluna tarjoava Nosto kuuluu myös jo menestystä saaneisiin tapauksiin.

Alustakilpailun sijasta toivoisikin, että enemmän kotimaista innovatiivisuutta kohdistuisi fiksujen laajennuksien ja lisäosien suuntaan. Ainakin WordPress-kentällä on jotain aktiivisuutta tähän suuntaan olemassa.

Web kehittyy edelleen kovaa vauhtia, mutta jonkinlainen vakaampi jakso on ehkä meneillään. WordPress ja sen ympärille syntynyt ekosysteemi on hyvä esimerkki markkinan jonkinlaisesta kypsymisestä – tai ainakin siirtymisestä uuteen vaiheeseen. Nyt kilpaillaan lisäosilla, laajennuksilla ja fiksuilla täsmäratkaisuilla.

WordPressin kehityskulku muistuttaa jossain määrin esimerkiksi Androidin yleistymistä älypuhelinten käyttöjärjestelmänä. Kun jokin on riittävän hyvä ja avoin, niin huomio alkaa kiinnittymään ympäröiviin asioihin. Asiakkaiden kannalta tällaisessa kehityskulussa on yleensä vain hyviä puolia. Ja kuten iPhone on osoittanut, niin markkinaan voi silti mahtua muutakin, jos kilpailuetu on riittävän selkeä.

PS. Aina ajan tasalla olevan katsauksen julkaisujärjestelmien ja muiden alustojen tilanteeseen Suomessa löydät North Patrolin ylläpitämästä hakemistosta: Julkaisujärjestelmät ja verkkokauppa-alustat -hakemisto.

PS. Jos kaipaat asiantuntijaa teknologian valintaan tai jatkokehityksen suunnitteluun, kannattaa tutustua North Patrolin teknologiavalinta- ja arkkitehtuurikonsultoinnin palveluihin.