Esittelyssä: Sivuviidakko-julkaisujärjestelmä
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Valun Findkit-hakukone uskoo tuovansa lisää laskutusta digitoimistoille.
Vierityspalkin julkaisujärjestelmät-artikkelisarjassa esitellään Suomessa markkinoilla olevia julkaisujärjestelmiä. Jos olet kiinnostunut esittelemään edustamasi tuotteen, niin ota yhteyttä Vierityspalkin toimitukseen.
Sarjan seitsemännessä osassa esitellään Sivuviidakko –julkaisujärjestelmä, jonka taustalla on Koodiviidakko Oy. Yrityksen päätoimipiste on Oulussa, mutta myös Helsingissä on toimipiste. Koodiviidakko kuuluu varsin tuoreisiin julkaisujärjestelmätuotteisiin kotimaisilla markkinoilla. Järjestelmä on saanut kuitenkin nopeasti suosiota, ja kilpailee erityisesti avoimen lähdekoodin php-tuotteiden sekä esimerkiksi aiemmin esitellyn Media Cabinetin Base C6 –järjestelmän kanssa. Vierityspalkin kysymyksiin vastasi Samuli Tursas.
Millainen historia on Sivuviidakko-julkaisujärjestelmällä?
“Sivuviidakkoa lähdettiin rakentamaan vuonna 2005 markkinoinnin ammattilaisten julkaisujärjestelmäksi. Halusimme erottua monimutkaisista ja massiivisista työkaluista, joiden käyttöönotto edellyttää raskasta IT-projektia. Lisäksi tarvitsimme hyvän alustan omalle SaaS -tuoteperheellemme. Ensimmäinen asiakasinstallaatio tehtiin elokuussa 2005. Sivuviidakkoa kehitetään lyhyissä sprinteissä, ja koska operoimme omaa SaaS-ympäristöämme pystymme tuomaan päivitykset myös asiakkaille asti nopealla syklillä. Sivuviidakko on nykyisellään satojen verkkopalvelujen taustalla, ja sillä on toteutettu palveluita mm. yhdeksälle suomalaiselle pörssiyritykselle.”
Millainen taustaorganisaatio järjestelmällä on?
“Koodiviidakko työllistää tällä hetkellä 29 henkilöä. Pääkonttori ja tuotekehitys sijaitsee Oulussa, Koodiviidakolla on myös toimipiste Helsingin Kampissa. Koodiviidakko on vahvasti yrittäjävetoinen, sen omistavat neljä avainhenkilöä, jotka ovat aktiivisesti mukana toiminnassa ja tuotekehityksessä. Kuluvan tilikauden budjetoitu liikevaihto on n. 1,3M€, jossa kasvua edellisvuoteen 40%.
Sivuviidakkoa käytetään lisäksi useissa sisällöntuotantoon erikoistuneissa kumppaniyrityksissä, kaikenkaikkiaan sitä käyttää päivittäin useampi kymmenen sitebuilderia.”
Millä teknologioilla tuotteenne on toteutettu (esim. PHP, .Net, Java)? Kuuluuko tuotteeseenne jotain kolmansien osapuolien tuotteita/teknologioita tai liitännäisiä?
“Ohjelmointikielenä PHP5. Julkaisujärjestelmä tukee PostgreSQL, MySQL ja SQL Server -tietokantoja. Se voidaan asentaa sekä RHEL tai Debian -palvelimelle käyttäen joko Lighttpd:tä tai Apache:a. Nykyisin suosimme erityisesti PostgreSQL tietokantaa ja Lighthttpd:tä.
Käytössä on useita kaupallisia kolmannen osapuolen käyttöliittymä- ja palvelinkomponenttia. Kuten valtaosa muistakin toimijoista käytämme editorina TinyMCE:tä ja mukana ovat vahvasti myös useat Googlen palvelut. Käyttöliittymien rakentamiseen käytämme mm. Prototype ja jQuery -kirjastoja.”
Mitkä julkaisujärjestelmät/teknologiat näette keskeisimpinä kilpailijoinanne tällä hetkellä? (mainitse vähintään kolme kilpailijaa/tuotetta)
“Sivuviidakon kohderyhmänä ovat markkinoinnin ja viestinnän ammattilaiset, jotka arvostavat helppokäyttöisyyttä ja Koodiviidakon hyvää asennetta ja asiakaspalvelua. Tällöin yleensä tärkeimpänä kilpailijana ovat mainostoimistojen paljon käyttämät avoimen lähdekoodin alustat, kuten Drupal, WordPress ja Joomla!. Sivuviidakko tulee varsin harvoin valituksi IT-osaston organisoimassa kilpailutuksessa, joten se ei suoranaisesti kilpaile raskaiden järjestelmien, kuten Episerverin ja Microsoftin tuotteiden kanssa.”
Miksi asiakkaanne ovat valinneet nimenomaan teidän julkaisujärjestelmänne web-julkaisutarpeisiinsa? (mainitse korkeintaan kolme)
“Sivuviidakko tulee valituksi laajasta kilpailijajoukosta, kun vaakakupissa painavat muutkin asiat kuin pelkkä julkaisujärjestelmän elämää pidempi ominaisuuslista. Mukava ja helposti omaksuttava käyttöliittymä, sekä Koodiviidakon palveluasenne ratkaisevat usein valinnan.
Sivuviidakko integroituu lisäksi saumattomasti Koodiviidakon kahteen muuhun avaintuotteeseen, Postiviidakko -sähköpostimarkkinoinnin järjestelmään sekä ViidakkoStore -verkkokaupan alustaan. Useat asiakkaistamme käyttävät myös jompaa kumpaa näistä tuotteista, ja yhtenäinen käyttöliittymä sekä niiden yhteentoimivuus ovat vahvoja etuja.“
Mitkä ovat omasta mielestänne tuotteen kiinnostavimmat ominaisuudet tällä hetkellä? (mainitse korkeintaan kolme)
- “Hyvä integraatio Postiviidakon ja ViidakkoStoren välillä on eräs tärkeimpiä ominaisuuksista. Valtaosa asiakkaistamme tarvitsee kokonaisvaltaisen työkalupakin digitaalisen markkinoinnin toteuttamiseen.
- Selkeä työkalu hakukoneoptimointiin on saanut asiakaskunnassamme erittäin hyvän vastaanoton, sen avulla sivuston hakukoneoptimointi onnistuu ilman syvällistä teknistä tuntemusta.
- Viime aikoina on myös yleistynyt trendi, jonka mukaan julkaisujärjestelmällä ylläpidetään yrityksen oman verkkopalvelun lisäksi mm. Facebook-applikaatioita ja mobiilipalveluita. Sivuviidakon avulla näiden ylläpito tapahtuu yhdestä keskitetystä paikasta.”
Millaisessa hintaluokassa julkaisujärjestelmällä tuotetut projektit tyypillisesti liikkuvat?
“Sivuviidakon kevyimmän version saa käyttöönsä 750€:lla ja maksamalla SaaS-palvelusta 30€/kk, jota käytetään lähinnä mikrosivustojen ja flash -sisällön ylläpitoon. Valtaosa projekteista asettuu kuitenkin haarukkaan 5.000 – 25.000€.”
Miten lisenssikustannuksenne muodostuu? Mikä on järjestelmän vuosikustannus perustamisen jälkeen (lisenssit + hosting)?
“Lisenssikustannus muodostuu aloituskustannuksista ja SaaS-palvelumaksusta joka luonnollisesti sisältää hostingin. Järjestelmä on vahvasti modulaarinen, ja asiakkaan käyttöön valitaan juuri sopiva kokonaisuus ja se vaikuttaa myös SaaS-palvelumaksun suuruuteen. Tyypillinen vuosikustannus on n. 1000€ – 2000€, isojen palvelujen kohdalla luonnollisesti enemmän.”
Millaisia verkkopalveluita julkaisujärjestelmällä on eniten tuotettu?
“Sivuviidakko on satojen verkkopalveluiden taustalla, ja on vaikeaa vetää yhtä yleistä ohjenuoraa eniten tuotetusta palvelusta. Sivuviidakko on paljon mukana verkkolehtitoteutuksissa, ja caseissa joissa sivusto on osa verkkokauppaa tai graafista uutiskirjettä.”
“Jääkiekon SM-Liiga. Sivuviidakko valittiin verkkopalvelun alustaksi ketteryytensä ja erittäin hyvän suorituskykynsä ansiosta. Parhaimmillaan SM-Liigan verkkopalveluun tulee yli 19.000 kyselyä sekunnissa, ja järjestelmän täytyy kestää tämä kuorma. SM-Liigan extranetissa on noin 30.000 rekisteröitynyttä käyttäjää ja intranet-palvelua käyttää yli 1000 ihmistä. Sivuviidakolla ylläpidetään myös SM-Liigan suosittua mobiilipalvelua.”
“Mediaviikko.fi. Viestinnän ja median uutisia julkaiseva verkkolehti. Se on perustamisensa jälkeen kasvanut nopeasti merkittäväksi toimijaksi alallaan. Mediaviikolla on noin 30.000 lukijaa kuukausittain ja viikottaisia uutiskirjeen vastaanottajia 3000.”
“Destia.fi. Sivuviidakko valittiin Destian uudistuneen verkkopalvelun alustaksi pitkällisen vertailun tuloksena. Valinnassa painoi vahvasti Koodiviidakon hyvä palveluasenne ja toiminnan ketteryys.”
“Apteekkari.fi . Suomen Apteekkarilehti on apteekkialan johtava ammattilehti ja Suomen Apteekkariliiton jäsenlehti, joka on perustettu vuonna 1912. Apteekkari.fi on lehden verkkoversio, jonka olennaisena osana on viikottain jäsenistölle ja tilaajille lähetettävä sähköinen uutiskirje, joka koostetaan sivun sisällöstä automaattisesti ja välitetään tilaajille Postiviidakolla.”
“Keep it rolling, Finanssialan Keskusliitto. Keep it rolling on nuorille suunnattu sivusto, jonka tavoitteena on kehittää alan työnantajamielikuvaa. Tavoitteena oli löytää ketterä ja nopea julkaisujärjestelmä, jolla sivuston monikanavaisen sisällön ylläpito onnistuu ylläpitäjiltä helposti. Projektin tiukka aikataulu sopi meille hyvin, sillä olemme tottuneet toimimaan haastavissakin projekteissa joustavana yhteistyökumppanina.”
Yhteenveto: Vierityspalkin näkökulma (Perttu Tolvanen):
Sivuviidakko kuuluu uudemman polven julkaisujärjestelmiin, jotka eivät ole saaneet alkuaan 2000-luvun alussa tai jopa 90-luvun puolella. Sivuviidakon kilpailuasetelma on näin hieman monia kilpailijoita parempi. Tästä huolimatta Sivuviidakko edustaa kuitenkin hyvin perinteistä julkaisujärjestelmää, jonka tavoitteena ei niinkään ole ollut keksiä pyörää uusiksi, vaan ainoastaan tehdä perusasiat paremmin ja kustannustehokkaammin. Oma, vakioitu ympäristö mahdollistaa myös järjestelmän kustannustehokkuudesta ja kilpailukyvystä huolehtimisen.
Sivuviidakon taustalla oleva Koodiviidakko alkaa jo olemaan reilun kokoinen yritys ja merkittävä toimija alalla. Tosin Sivuviidakko on Koodiviidakolle vain yksi tuote muiden joukossa. Yhteistä eri tuotteille on kuitenkin, että Koodiviidakko pyrkii nimenomaan mainostoimistojen kumppaniksi, ja haluaa tarjota helpot työkalut mainostoimistoille myytäväksi eteenpäin. Sivuviidakon erikoisuutena voikin pitää sitä, että mainostoimisto voi jopa brändätä julkaisujärjestelmän oman näköisekseen ja myydä järjestelmän omissa nimissään asiakkaalle.
Koodiviidakko painottaa myyntipuheessaan kovasti SaaS-tarjonnan etuja, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että Koodiviidakko huolehtii täysin julkaisujärjestelmän käyttöpalveluista, ylläpidosta, päivityksistä ja teknisestä kehityksestä. Tätä voi pitää varsin hyvänä mallina, koska etenkin avoimen lähdekoodin vaihtoehtojen puolella voi joskus olla hyvinkin vaikeata löytää toimijoita jotka haluaisivat ottaa myös hosting- ja ylläpitovastuun kokonaisuudesta.
Sivuviidakko kuuluu projektihinnoiltaan alempaan keskisarjaan, ja on etenkin ylläpitokustannuksiltaan varsin kilpailukykyinen. Puhdasverisiin itsepalvelu-julkaisujärjestelmiin (esim. Kotisivukone) verrattuna Sivuviidakko on huomattavasti kalliimpi, mutta mahdollistaa jonkin verran räätälöintiä ja tarjoaa myös yksilöllisen asiakastuen ja projektinhallinnan. Sivuviidakon kohderyhmänä ovat erityisesti organisaatiot joiden verkkopalvelut eivät edellytä erityistoiminnallisuuksia vaan tavoitteena on saada hyvä perussaitti pystyyn kustannustehokkaasti ja helposti.
Haastajina Sivuviidakolla ovat erityisesti kevyen sarjan avoimen koodin julkaisujärjestelmät, kuten WordPress ja Joomla. Palveluratkaisujen puolelta erityisesti HammerKitin kaltaiset toimijat nousevat myös parhaillaan kovaa.
Sivuviidakolla on kuitenkin jo vahva asema Suomessa ja hyviä referenssejä riittää. Lisäksi moni Sivuviidakon kohderyhmässä oleva asiakas arvostaa enemmän ostamisen helppoutta ja asiakaspalvelun saatavuutta kuin avoimen koodin tuomia potentiaalisia hyötyjä ongelmatilanteissa. Tämä realismi yhdistettynä hyvään kumppanuusstrategiaan mainostoimistojen kanssa lupaa Sivuviidakolle varsin hyvää tulevaisuutta. Kilpailu on alemman keskisarjan markkinasegmentissä kovaa, mutta Sivuviidakko vaikuttaa olevan päättänyt ottaa kentän haltuun.
PS. Aina ajantasaisen katsauksen julkaisujärjestelmien markkinaan löydät North Patrolin sivustolta: Julkaisujärjestelmät ja verkkokauppajärjestelmät -hakemisto
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
14 kommenttia on “Esittelyssä: Sivuviidakko-julkaisujärjestelmä”
Kommentointi on suljettu.
Kenneth Falck
“Parhaimmillaan SM-Liigan verkkopalveluun tulee yli 19.000 kyselyä sekunnissa”
19.000 kyselyä sekunnissa on todella suuri määrä. Se on kymmeniä kertoja enemmän, kuin yksikään verkkopalvelu, jonka itse tiedän Suomesta. Olisi mielenkiintoista saada taustaa tälle lukemalle ja kuulla minkälainen serverifarmi kyseistä palvelua pyörittää?
Kenneth Falck
Okei, jos mukana on myös staattiset tiedostot, ymmärrän lukeman paremmin. Julkaisujärjestelmän suorituskykyä kuvaisi paremmin ne pyynnöt, jotka kohdistuu itse julkaisujärjestelmään eikä vain staattiseen tiedostopalvelimeen, jonka voi optimoida ihan eri lailla.
Samuli Tursas
Kenneth, hyvä pointti. Tuo tosiaan kaipaa tarkennusta. Kyseessä eivät ole mm. Google Analyticsin seuraamat sivunlataukset vaan pyynnöt palvelimelle (ns. hitit) joka pitää sisällään myös staattista sisältöä (kuvat, tyylitiedostot jne). Palvelua pyörittää useampi dedikoitu serveri jolle kuorma on jaettu jo ihan siitäkin syystä että kaistaa tarvitaan reilusti.
jeejee
Koodiviidakkolle vinkkinä että toivottavasti olette laittaneet demosivustonne kuntoon. Testasin sitä pyynnöstä pari vuotta sitten ja koska demosaitti oli buginen (mm listasi tekemäni sisällöt tuplana) ja hidas niin sain järjestelmästä todella huonon vaikutelman.
Myöhemmin kun kokeilin oikean tuotannossa olevan sivuston hallinnointia niin se toimi ripeästi ja moitteetta.
Samuli Tursas
Jeejee, kiitos vinkistä :-)
Meillä oli vielä pari vuotta sitten useampia eri instansseja järjestelmästä ajossa ja yllättäen juuri demoversiot olivat ne jotka pääsivät vanhenemaan. Nyt onneksi SaaS -ympäristö on vakioitu ja selkeä beta/unstable/stable -käytäntö helpottaa sinänsä jatkuvaa päivityssykliä.
Lukija
Lueskelin julkaisujärjestelmien vertailuja läpi:
1. Crasmanager 5.2
2. Base C6
3. Episerver 6
4. Sitecore
5. VJ5
6. E21 Solutions
7. ???
8. Sivuviidakko
Mikä on tuo puuttuva 7.?
Onko jatkoa tulossa?
Perttu Tolvanen
Hyvä huomio! Olen tehnyt tuosta Sivuviidakosta kahdeksannen vaikka seiska puuttuu kokonaan. Muutetaanpas sivuviidakko seitsemänneksi…
Jatkoa on tulossa taas ensi viikolla kunhan ehdin koostamaan vastauksista artikkeleita ja saan vastauksia tarkentaviin kysymyksiin. Tällä hetkellä on julkaisua odottamassa puolenkymmentä juttua ja vastauksiaan työstää kymmenkunta ilmoittautunutta. Täten noin 20 esittelyä olisi tulossa kokonaisuudessaan jopa. Esittelyt jatkuvat siis todennäköisesti tammikuuhun asti tällä menolla.
Sitten on vielä varmaan kymmenkunta eri järjestelmää itselläni listalla joista en ole vielä kuullut ollenkaan ja joita lähden varmaan herättelemään ensi vuoden alkupuolella jos ei siihen mennessä ole kuulunut.
Kenneth Falck
WordPress on siitä hauska tuote, että sitä pyörittäessä täytyy todella pitää turvapäivitykset jatkuvasti ajan tasalla. Muuten voi huomata pyörittävänsä saittia, joka levittää surutta haittaohjelmia kaikille blogin lukijoille. Olen nähnyt näin käyvän eräälle tuttavalle, joka ajatteli, että saitin voi vain pystyttää nopeasti harrastelijapohjalta ja antaa sitten pyöriä itsekseen.
Jyri Väätäinen
“Koodiviidakko painottaa myyntipuheessaan kovasti SaaS-tarjonnan etuja, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että Koodiviidakko huolehtii täysin julkaisujärjestelmän käyttöpalveluista, ylläpidosta, päivityksistä ja teknisestä kehityksestä. Tätä voi pitää varsin hyvänä mallina, koska etenkin avoimen lähdekoodin vaihtoehtojen puolella voi joskus olla hyvinkin vaikeata löytää toimijoita jotka haluaisivat ottaa myös hosting- ja ylläpitovastuun kokonaisuudesta.”
Tämä väite on täyttä POTASKAA. Jos ei osaa saatana WordPressiä asentaa, täytyy olla blondi, joka odottaa että kaikki tuodaan valmiiksi asennettuna tosin sen jälkeen se huutaa verkko-osoitetta minne koko höskä on asennettu.
Jos sinun mielestä on vaikeaa löytää hostia ja ongelmatilanteiden ratkaisijaa (kenellä sellaisia edes on???), kysyn missä kaapissa olet oikein asunut kaikki nämä perkeleen vuodet? Minulla ei ole ollut ongelmia WordPressin kanssa ensiasennuksesta asti yhtään.
Kerran asensin ja itse myös päivitän nappia painamalla, myös toiminnallisuudet samalla periaatteella. Työnnä vaikka perseeseen se ajattelutapa, jonka mukaan ilmainen julkaisujärjestelmä ei tarjoa palvelua ja että ongelmatilanteissa olet kusessa.
Milloin viimeksi minulla edes oli ongelmaa WordPressin kanssa? Neljä vuotta kohta leikkinyt alustan kanssa vailla ongelmia, pitäisikö huolestua ja tilata Sivuviidakko? Ei kiitos, koska sen kanssa ajautuukin varmasti ongelmiin, kun kerta tukea oikein mainostetaan.
WordPressiin ei voi pettyä ja mututietoa voit jakaa muualla. Kiitos.
Jyri Väätäinen
Onko se alustan ongelma, jos käyttäjä on niin evokki, että ei viitsi softiaan päivitellä?
Aki Björklund
Taidat Kennu olla security by obscurityn suuri ystävä? Sitä paitsi WordPressin päivityshän on tehty niin helpoksi kuin vain voi: vaatii adminilta yhden klikkauksen ja tarjolla olevasta päivityksestä ilmoitetaan selkeästi.
Perttu Tolvanen
En tiedä mistä herra Väätäisellä nyt tuulee, mutta huomauttaisin ensinnäkin, että Vierityspalkin kommenteissa toivotaan kohteliasta kielenkäyttöä ja toistuvia yksittäisiin henkilöihin kohdistuvia ilkeämielisyyksiä ei tulla sietämään.
Mitä tulee kommentin sisältöön, niin huomauttaisin kohteliaasti, että esittelysarjassa katsotaan asioita myös sellaisten asiakasorganisaatioiden näkökulmasta joilla ei ole itsellään it-osaamista tai halua päivitellä järjestelmää. Esittelysarjassa (tai aiemmin artikkeleissa esim. avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmistä) ei katsota asioita pelkästään palveluita työkseen toteuttavien web-ammattilaisten näkökulmasta. Avoimen koodin järjestelmistä tunnen varsin hyvin WordPressin poikkeuksellisen helpon päivityssysteemin (joka ei tosin ole ollut vielä kovin pitkään toiminnassa). On myös totta, että WordPress tarjoaa myös varsin hyvän palveluratkaisun (WordPress.com) johon voi kytkeä oman domainin kiinni.
Tämä kaikki on varsin totta, mutta silti WordPress-tukea ja ylläpitoa tarjoavia erikoistuneita yrityksiä ei ole Suomessa mitenkään merkittävää määrää. Yhden miehen firmoja kyllä riittää, mutta jos katsot vaikkapa Sivuviidakon asiakaslistaa, niin aika harva näistä organisaatioista haluaa kuitenkaan kumppanikseen joukkoa yhden miehen yrityksiä. Isoin tarve näillä organisaatioilla on saada joku luotettu, sopivan kokoinen toimija joka hoitaa palvelun päivitykset, ongelmatilanteet ja tarvittaessa tekee pieniä räätälöintejä ja muutoksia järjestelmään. Ei näillä ostajatahoilla ole suuria intohimoja siihen onko heidän käyttämänsä järjestelmä nyt avointa lähdekoodia vai onko kyseessä joku Oululaisen firman tekemä tuoteratkaisu.
Olen itse toki sitä mieltä, että monien asiakkaiden kannattaisi tiedostaa paremmin tekemiensä ratkaisujen heikkoudet ja vahvuudet ja tehdä näin tietoisempia päätöksiä. Useampien kannattaisi myös uskaltaa ostaa palveluitaan päteviltä yhden miehen yrityksiltä joista voi parhaissa tapauksissa hyvinkin löytyä osaamista enemmän kuin jopa parinkymmenen hengen firmoista. Valitettavasti elämme epätäydellisessä maailmassa, ja kaikilla teknologisilla ratkaisuilla on heikkoutensa.
Minusta aika paljon kertoo esimerkiksi mainitusta WordPressistä, että vaikka avoimen lähdekoodin tuotteista on pyydetty esittelyitä nyt jo useamman artikkelin avulla Vierityspalkissa, niin vain Drupal ja eZ Publish ovat tulossa esittelyyn ja näidenkin esittelyistä vastaa puolenkymmentä yritystä. Valitettavasti moni tuntemani tietohallintojohtaja naureskelisi tässä kohtaa ja sanoisi “minähän sanoin”.
Kuten olen aiemminkin todennut, niin olen ensimmäisiä hurraamassa kun avoimen koodin integraattorit marssivat Kauppatorilla, mutta valitettavasti en ole sitä vielä nähnyt. Monet firmat tekevät loistavaa työtä ja isoja projekteja, ja haastavat näin vakiintuneempia suljetun maailman tuotteita – mutta mistään vallankumouksesta on mahdotonta puhua.
Herra Väätäiselle myös huomauttaisin, että viittaan tuossa kommentissa avoimen koodin julkaisujärjestelmiin laajemmin kuin WordPressiin, koska Sivuviidakko itse mainitsee kilpailijoikseen (aiemmin artikkelissa) WordPressin lisäksi myös Drupalin ja Joomlan. Esim. Drupalin ja Joomlan laadukkaan ja luotettavan hostauksen, päivityspalvelun ja käyttötuen saaminen ei ole varsinaisesti mikään ostajan markkina Suomessa tällä hetkellä (ainakaan vielä). Ja en siis tässä puhu todellakaan mistään Louhista tai Nebulasta ja kumppaneista, vaan siitä että joku Exoven tai NXC:n kaltainen firma ottaa kokonaisvastuun toteutuksesta, ylläpidosta, käyttötuesta ja kaikesta mitä liittyy verkkosaitin ylläpitoon ja kehitykseen (ja tekisi sen niin kustannustehokkaasti että kilpailisi Sivuviidakon kanssa).
Mikko Lammi
Kiitos näistä erinomaisista suljettujen julkaisujärjestelmien esittelyistä, joista muuten on vaikea saada edes jossain määrin puolueetonta tietoa!
Yksi pyyntö kuitenkin: Olisiko mahdollista saada jatkossa (?) julkaisujärjestelmäesittelyihin mukaan edes yksi kuvankaappaus itse järjestelmän ylläpitopuolesta?
Yksi yleiskuva ylläpidosta auttaisi jäsentämään kunkin järjestelmän ylläpidon peruslogiikkaa eli onko kyseessä sivukartan avulla hallittava järjestelmä, suoraan “etusivulta” hallittava järjestelmä, suodatettuihin listoihin perustava sivujen hallinta vai jotain muuta.
Perttu Tolvanen
Mikko: Kiitos hyvästä ideasta. Pitääpä ehdottaa näille tuleville tapauksille tuota screenshottiasiaa. Olen samaa mieltä, että se joskus olisi ihan mielenkiintoinen. Sitä on kuitenkin vaikea vaatia, koska screenshot ei tee kaikille oikeutta – ja toisaalta videotakaan ei viitsi vaatia pakollisena. Toisaalta jatkossa ehkä voisi vaatia demovideon, koska sellainen löytyy niin monelta jo.