Asiantuntijan sosiaalisen median perustyökalut: LinkedIn ja Twitter
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Facebook blokkasi uutiset Kanadassa ja pienet mediat kokivat kovimman iskun.
Facebook on saanut suomalaiset sosiaalisiin verkostoihin, mutta harva pitää Facebookia parhaana välineenä kaikkiin tarkoituksiin. Erityisesti ammatillisen profiilin hallinta on asia, jonka moni jättää Facebookista pois. Viimeisen vuoden aikana LinkedIn ja Twitter ovatkin kasvattaneet suosiotaan suomalaisten tietotyöläisten keskuudessa. Moni on ymmärtänyt tarpeen LinkedIn-profiilille kun omalla nimellä Googlesta haettaessa kärkeen tuleekin Facebook-profiili hassunhauskoine profiilikuvineen.
Yhä harvemmin törmääkään enää kollegoihin tai asiakkaisiin joilla ei olisi LinkedIn-profiilia. Joskus LinkedIn-kutsu jopa kolahtaa sähköpostiin ennen kuin itse on ehtinyt takaisin koneen ääreen. Vaikuttaisi siltä, että LinkedIn elää uutta nousukautta Suomessa – ainakin web-ammattilaisten keskuudessa.
Jos oma LinkedIn-profiili ei ole kunnossa, niin nyt voi olla hyvä hetki käydä päivittämässä profiili kuntoon. Hyviä vinkkejä profiilin perustamiseen ja ylläpitämiseen tarjoaa esimerkiksi Helene Auramon* blogiartikkeli Tietoviikossa.
- Onko LinkedInisi kunnossa? – Helene Auramo 4.1.2010*
Myös Twitter on saanut aktiivikäyttäjikseen henkilöitä jotka eivät aiemmin ole olleet sosiaalisen median aktiiveja. Esimerkiksi F-Securen Mikko Hyppönen on löytänyt Twitteristä loistavan välineen verkkokeskusteluihin ja kiinnostavien asiantuntijoiden seuraamiseen. Hyppönen kommentoi Tietokone-lehden artikkelissa Twitterin käyttöään* seuraavasti:
”Mikroblogit ovat parhaimmillaan kun oman alansa asiantuntijat jakavat huomioita ja linkkejä tärkeistä uusista asioista”, Hyppönen arvioi.
Hyppösen mukaan Twitterin etuna on sen avoimuus ja julkisuus. Twitter integroituu osaksi muutakin internettiä eikä jää pelkästään tietyn palvelun sisäiseksi keskusteluksi, kuten esimerkiksi Facebookissa käytävä keskustelu. Kaikki tämä mahdollistaa Twitterin hyödyllisyyden myös käyttäjille jotka eivät ole itse Twitterin käyttäjiä.
Myös Suomessa digitaalisen median parissa käytävä keskustelu on aktivoitunut Twitterin myötä. Viestien pituutta rajoittava 140 merkin määrä pitää seurattavan tietomäärän hallinnassa ja siirtää pidemmät kirjoitukset luontevasti blogeihin tai muille keskustelufoorumeille. Tietotulvan hallinnassa Twitter onkin yllättävän nerokas väline merkkimäärärajoituksensa kanssa.
Ainakin digitaalisen median alalla keskusteluun osallistuminen ja sen seuraaminen onnistuu tehokkaasti LinkedIn-profiilin ja Twitter-tilin avulla. LinkedIn-profiili toimii sähköisenä käyntikorttina ja Twitter toimii tapahtumien seurantavälineenä ja keskustelukanavana.
LinkedIn ja Twitter tarjoavat asiantuntijalle täydentävän vaihtoehdon Facebookille. Ammatillinen ja henkilökohtainen profiili eivät sekoitu yhteen Facebook-virtaan kun ammatillinen profiili hallitaan erillään LinkedInin ja Twitterin kautta.
(*toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)
Lue lisää: Digitaalinen markkinointi Suomessa – kaikki artikkelit Vierityspalkissa
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
3 kommenttia on “Asiantuntijan sosiaalisen median perustyökalut: LinkedIn ja Twitter”
Kommentointi on suljettu.
Kimmo Svinhufvud
Näen kyllä Twitterin ja LinkedInin potentiaalin, mutta en ymmärrä, miksei Facebook voisi olla osa ammatillisen profiilin hallintaa. Eikö sosiaalisen media keskeisenä ideana ole mennä sinne, missä lukijat/asiakkaat jo ovat, ja hyödyntää niitä verkostoja, jotka ovat jo olemassa?
Minulla on ihan mukavia kokemuksia Facebook-fanisivujen käytöstä omien pienten blogieni markkinoinnissa. Facebook on jo osa hyvin monen suomalaisen arkea, päinvastoin kuin Twitter ja LinkedIn. Kynnys seurata esimerkiksi blogia sen kautta on selvästi matalampi kuin vaikkapa RSS:n tai Twitterin kohdalla. Ymmärrän toki, että tässä on varmasti hyvin suuria eroja alasta tai tuotteesta riippuen.
Perttu Tolvanen
Kuluttajabrändien näkökulma voi olla hyvin erilainen kuin yksittäisen asiantuntijan. Tässä on otettu kantaa oikeastaan vain yksittäisen asiantuntijan kannalta.
Tosin kyllä brändienkin kannalta Facebook ja Twitter ovat kaksi täysin erilaista pelikenttää. Toinen on suljettu labyrintti ja toinen on aito tietoverkko.
Mikko Kalajoki
Hei, kiitos hyvästä kirjoituksesta, sangen asiallisia huomioita kaikin puolin! Juuri samoja juttuja on tullut itsekin mietittyä, varsinkin viimeisen vuoden aikana kun olen ollut kokonaan out Fejsbuukista. Toi yritysten näkyvyys ja informaation hallinta sos.medioissa on kyllä karu haaste kaikenkokoisille firmoille.
Keep on keepin’
:m