Twitter on sekaisin, mutta ihmisten verifiointi internetissä on hyvä idea

Twitter on ollut melkoisessa myrskyssä viime aikoina, eikä sen tulevaisuus näytä hyvältä. Uuden omistajan ideoista tuntuu myös puuttuvan punainen lanka siihen, millainen Twitterin pitäisi tulevaisuudessa olla. Yksi teema on kuitenkin hyvä, ei tosin välttämättä Twitterille, mutta laajemmin internetille.

Artikkeli

Ihmisten verifiointi, tavalla tai toisella, on hyvä idea internetin tulevaisuuden kannalta. Tällä tavalla botit pystytään erottamaan ihmisten tuottamasta (tai ainakin allekirjoittamasta) sisällöstä. Verifiointi ei välttämättä nosta sisältöjen laatua tai luotettavuutta, mutta se ainakin tekee julkaisijan ja kommentoijan vastuullisuudesta yksiselitteistä. Iso osa internetin ongelmistahan liittyy sen tarjoamaan anonymiteettiin, jota pieni osa ihmisistä sitten hyödyntää erilaisiin haitallisiin tarkoituksiin.

Verifiointi voisi perustua jonkinlaiseen tunnistautumiseen ja osittain se voisi myös perustua maksamiseen, kuten Twitterin ehdotuksessa. Järkevä systeemi toimisi kuitenkin myös Twitterin ulkopuolella, tarjoten mahdollisuuden esiintyä verifioituna henkilönä myös muissa palveluissa.

Aiemminhan Twitterin verifiointisysteemi on ollut aidosti hyödyllinen järjestelmä esimerkiksi journalisteille, kun esimerkiksi isojen uutistapahtumien kohdalla on suuresta määrästä tweettejä voitu erotella vain ne, joiden julkaisivat ovat verifioituja käyttäjiä.

Aiemmin verifiointi oli toki hyvin elitistinen ja satunnainen systeemi, eikä esimerkiksi Suomessa ole kovin paljon verifioituja Twitter-käyttäjiä. Uudistuksen myötä verifiointi tulee kuitenkin kaikkien saataville, mutta uusi systeemi on paljon löysempi kuin aiempi. Käytännössä uuden ”badgen” saa maksamalla ja toimittamalla toimivan puhelinnumeron, koska mitään globaalia indentiteettijärjestelmää ei tietenkään ole olemassa, eikä Twitter ole halukas tekemään manuaalista selvitystyötä jokaisen käyttäjän kohdalla.

Esimerkiksi Washington Postin artikkeli aiheesta haastattelee asiantuntijoita, jotka eivät pidä uudistusta kovin toimivana.

“For the past decade Twitter was the watering hole where world’s most interesting people could huddle together and rub shoulders,” said Matt Pearce, an internet culture reporter for the Los Angeles Times. “But now the place is collapsing slowly, it’s like dying in front of our eyes.”

Nykyinen verifiointimalli onkin lähinnä merkki siitä, että käyttäjä on valmis maksamaan kahdeksan (8) dollaria kuukaudessa kyseisestä merkistä. Tämä on valitettavaa, koska verifioinnin idea on periaatteessa erittäin hyvä. Uusi malli on kuitenkin vain askel siihen suuntaan, että Twitteristä tulisi maksaa, jos haluaa saada näkyvyyttä viesteilleen. Samalla vanha verifiointisysteemi tuhoutuu käytännössä.

Myös analyytikko Ben Thompson pitää uusinta Twitterin muutosta merkittävänä naulana sen suosiolle.

”The fact of the matter is that as much as Musk may dislike some of the loudest and most popular voices on Twitter, they are exactly right when they argue that they deliver more value to Twitter than Twitter could ever hope to gain from them via a targeted subscription fee. Layer on the fact that Musk has managed to make a blue checkmark into a political signal — one he is only magnifying by making it explicit that anyone who shows up in the “For You” feed is a subscriber — and Musk is basically dooming what ought to be the most compelling and engaging part of Twitter into an inevitable ghost town.”

Myös organisaatioiden luotettava verifiointi on teema, joka Twitterin kannattaisi tehdä hyvin, mutta nyt vaikuttaa siltä, että tälläkään alueella Twitter ei ole halukas näkemään vaivaa, joten oletettavaa on, että myös organisaatioiden verifioinnissa tulee olemaan paljon väärinkäytöksiä.

Matt Pearcen kommentti onkin osuva, hyvistä ideoista huolimatta, niiden toteutus tuntuu jatkuvasti olevan vain puolittaista. Twitter tuntuu kuolevan silmiemme edessä.

Idea ihmisten verifioinnista on kuitenkin ajankohtaisempi kuin koskaan. Roskasisällön määrä on kasvanut internetissä koko ajan, ja nyt viime aikoina sisältöjen tuotantoon on ryhdytty myös käyttämään yhä enemmän tekoälyä. Esimerkiksi tämä artikkeli CNET:in harrastamasta tekoälyyn perustuvasta artikkeleiden generoinnista kuvastaa hyvin sitä, mihin suuntaan internet on osittain tällä hetkellä menossa.

Voi toki kysyä, onko tiedon luotettavuuden kannalta olennaista pystyä verifioimaan julkaisija, koska voihan bottikin olla luotettava ja hyödyllinen tiedonlähde. Jotain tulisi kuitenkin tehdä, jotta internetin sisällöntuotantoon saataisiin jonkinlainen luottamusjärjestelmä.

Esimerkiksi CNET:in esimerkki on sikäli herättävä, että todennäköisesti mediatalot tulevat hyödyntämään tekoälyä sisällöntuotantoon jatkossa erittäin paljon, koska esimerkiksi talousuutisoinnin kohdalla tekoäly voi toimia erittäin tehokkaana sisällöntuottajana ja faktojen tarkistajana.

”Using AI in journalism has a much longer history than CNET’s ventures. The Associated Press was one early adopter and announced it would start using Wordsmith in 2014 to produce short articles about companies’ earnings reports. In 2016, it expanded coverage to include sports reporting, and it now partners with another AI writing firm called Data Skrive for this content.

As with CNET, The Associated Press frames its use of AI as a way to “free journalists to do more journalism and less data processing.” The stories it’s automated are high-volume and formulaic, work that bores journalists but is a necessary backbone for wire services like the AP. The AP labels some stories as automated with a footer noting the use of automated tools to create the story, but a reader may not understand what it means that the story was created “using technology.”

Red Ventures’ experiments with AI content reflect improvements in the world of AI since 2014. A new breed of AI language models is able to easily generate text that is more coherent and covers a wide array of subjects. Studies have found that humans are unable to consistently distinguish between text written by humans and the latest AI systems, leading to exactly the sort of confusion CNET sources have described. Although Red Ventures has refused to offer more details about the tools it’s using, job descriptions of the company’s staff suggest it is indeed tapping the latest generation of technology and applying it widely.”

Elämme siis aikaa, jolloin laadukkaan sisällöntuotannon mahdollisuudet ovat huikeat ja kasvavat koko ajan, mutta meillä ei ole käytännössä minkäänlaista yhteistä menetelmää edes luonnollisten ihmisten verifiointiin tai tunnistamiseen verkossa. On vain kansallisia ratkaisuja, kuten vahva tunnistautuminen pankkitunnuksilla, mutta edes maailman isoimmat sosiaalisen median toimijat eivät panosta siihen, että tietäisivät keitä ovat ne tahot, jotka heidän alustoillaan julkaisevat.

Twitter siis tietää, että verifiointi on hyvä idea, mutta syystä tai toisesta, sille on tärkeämpää maksimoida rahanteko lyhyellä tähtäimellä, kuin yrittää ratkaista luotettavuusongelmaa edes oman alustansa kohdalla.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 900 tilaajaa).

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

4 kommenttia on “Twitter on sekaisin, mutta ihmisten verifiointi internetissä on hyvä idea”

  1. Pari kommenttia.

    1. Euroopan unionissa on tekeillä tämä eID-hanke:

    https://ec.europa.eu/digital-building-blocks/wikis/display/DIGITAL/eID

    Pidän sitä itse varsin kannatettavana, vaikka Suomen osalta konsultaatiossa kansalaiset olivat kovinkin huolissaan:

    https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/ShowAllProposalAnswers?proposalId=84718182-2704-47c4-8141-90802dcbd22d

    En tosin henkilökohtaisesti hyväksy sitä, että tämänkaltainen järjestelmä sidottaisiin yhdysvaltalaisten teknologiajättien järjestelmiin.

    2. Mielenkiintoista kansainvälistä keskustelua käydään myös esimerkiksi erilaisten “vesileimojen” (watermarking) käytöstä AI-luodussa sisällössä, olivat nämä sitten tekstiä, kuvia tai videoita. Hieman kyllä pelottaa, mitä tulee tapahtumaan esimerkiksi demokratian osalta, kun näitä AI-työkaluja päästään kunnolla hyödyntämään, mukaan lukien itänaapurissa ja muualla.

  2. Lisään vielä, että juuri tulleen tiedon mukaan OpenAI blokkasi Italian ulos ChatGPT:n käytöstä GDPR-loukkausten perusteella. Yritys ei pysty näemmä täyttämään tietosuojavaatimuksia.

    Tästä voi tietenkin olla montaa mieltä, mutta jo nyt on tullut paljon aika järkyttäviä tapauksia ilmi. Esimerkiksi ko. tekoäly keksi (“hallusinoi”) australialaisesta poliitikosta, että hän olisi tuomittu lahjuksen ottamisesta, vaikka mitään tallaista ei ollut tapahtunut. Siellä päin nostettiin jo kanteet (ei tosin tietosuojaan perustuen). Hieman vastaava tapaus tuli ilmi kanadalaisesta professorista, jota ko. tekoäly syytti perusteetta ties mistä.

    Riskejä on siis aika hurja määrä sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Jälkimmäisen osalta viittasinkin jo tähän oletettavaan disinformaatiotulvaan.

    Vaikea sanoa, miten näihin tulisi reagoida. Onko ajatuksia vaikka seuraavaan juttuun?

  3. Kiinnostava tuo eID-hanke, en ollut tietoinen edes tuollaisesta.

    Disinformaatiotulva on just mun mielestä se iso aalto, jota ei välttämättä vielä edes oikein tajuta. Tilannehan on pahentunut koko ajan, mutta silti ei ole oikein tehty mitään asian eteen. Ja jostain syystä esim. Googlekin on liukunut yhä enemmän suosio- ja maksuperusteiseksi ranking-koneeksi, jolle se tiedon oikeellisuuden validointi tai edes lähteen luotettavuuden arviointi ei tunnu olevan tärkeätä. Kunhan klikkejä tulee ja käyttäjiä riitttää.

    Kuten monen teknisen asian kanssa, tekoälyä voisi käyttää myös asioiden validointiin ja luotettavuuden lisäämiseen, senhän voisi valjastaa myös faktatarkistukseen. Esim. mediatalot voisivat hyödyntää sitä tällä tavalla, jos haluaisivat. On kuitenkin todennäköisempää, että ekassa vaiheessa sitä käytetään nimenomaan automatisoituun sisällöntuotantoon, jossa pyrkimyksenä on tehostaa omaa toimintaa. Itse näen ainakin, että iltalehdet tulevat aika nopeasti käyttämään sitä kaikenlaisten ohhoh!-uutisten generointiin todella tehokkaasti, eli se mitä aiemmin tehtiin erilaisten harjoittelijoiden ja freelancereiden avulla, niin nyt tätä prosessia saadaan tehostettua ja näin puskettua entistäkin enemmän höttösisältöä internettiin.

    Putinin ja kumppaneiden trollit ovat myös saamassa käsiinsä työkalun, jolla nämä voivat toimia entistäkin tehokkaammin ja älykkäämmin, mutta onko meillä mitään mekanismeja joilla taistella tätä vastaan?

    Ei ole edes minkäänlaista domainien validointiin tai luotettavuuteen perustuvaa systeemiä, eli vaikka olisit julkaissut 15 vuotta laadukasta sisältöä, taistelet joka päivä Googlessa ym kanavissa niitä domaineja vastaan, jotka rekattiin kuukausi sitten ja täytettiin generoidulla sisällöllä. Ja etenkin jos generoitu sisältö saa käyttäjät viihtymään saitilla pitkään, syystä tai toisesta, nousee ranking vain kovemmaksi.

    Outo maailma meillä.

  4. Joskus muinoinhan meillä oli esim. kotimaisia hakukoneita, tyyliin http://www.fi tai mikähän se oli. Enivei, silloin ideana oli, että tarvitaan luotettava hakukone, joka hakee vain luotettavista lähteistä. Tällä hetkellähän tällainen “Suomi.fi hakukone”, joka hakisi vain luotetuiksi validoiduista domaineista ja virkamiesten hallinnoimista sisällöistä, olisi ihan kova juttu!

Kommentointi on suljettu.


Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1150+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ julkaistua referenssiä Julkaisut-palstalla.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 900+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 30+ kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 900 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun