Portaalien luvattu maa

Perttu Tolvanen

Tietoyhteiskuntahankkeiden viime vuotisissa selvityksissä nousi esiin monia kiinnostavia asioita. Yksi erityisen mielenkiintoinen oli valtionhallinnon eri organisaatioiden mieltymys rakennella alueellisia portaaleita.

rovaniemi-nyt-internet-on-huippu-markkinapaikka

Kaikkein aktiivisin portaalipuuhastelija on ilmeisesti ollut Lappi. Talouselämän artikkelissa* todetaan portaalipuuhasteluista seuraavaa:

”Syytä päällekkäiselle toiminnalle ei pystytty tarkastuksen yhteydessä selvittämään. Maakunnan eri osissa kehitettiin edelleen uusia portaaleja. Tarkastuksessa havaittiin ainakin seuraavat portaalit, jotka olivat tuotantokäytössä tai joita oltiin kehittämässä: Tunturi-Lapin kehitys ry:n tunturilappi.fi*-portaali, Luoteis-Lapin Matkailu ry:n tunturi-lappi.fi-portaali, Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän ylläpitämä eLappi.fi-portaali*, Meri-Lapin Matkailun merilappi.com-portaali*, Rovaniemen Kehitys Oy:n rovanieminyt.fi-portaali*, Rovaniemen ja Ranuan muodostaman seutukunnan seutu.rovaniemi.fi*-portaali, Lapin Markkinointi Oy:n laplandfinland.com-portaali*, Kemi-Tornio-seudun kemi-tornioregion.fi*-portaali sekä yksityisen toimijan ylläpitämä Lapland.ws (Lapland.fi). Edellisten lisäksi Lapin lääninhallituksen myöntämällä avustuksella oli tarkastusajankohtana meneillään Osviitta-tietopalvelu Rovaniemi.fi-verkkopalvelut-hanke sekä Lapin liiton omana hankkeena Lapin maakuntaportaali-hanke.”

Syyt sekamelskaan ovat yleensä hyvin tuttuja yritysmaailmastakin. Uusi palvelu on aina helpompi projektoida ja rahoittaa kuin lähteä kehittämään jotain olemassa olevaa. Monilla suomalaisilla yrityksilläkin on verkkosivustoja kuin sieniä sateella eikä kenelläkään ole kokonaiskäsitystä palveluiden tilanteesta. Yritykset ovat ehkä taipuvaisempia synnyttelemään sekalaisia kampanjasivustoja pitkin verkkoa kuin kokonaisia portaaleja, mutta yleensä lopputuloksena on yhtälailla keskinkertaisia verkkopalveluita joilla on pari hassua kävijää ja ajat sitten kulutettu kehitysbudjetti.

Valtionhallinnossa on kyse kuitenkin veronmaksajien rahoista joten parempaan yhteistyöhön ja keskitetympään palvelutoimintaan tulisi ohjata astetta voimakkaammin.

Mihin sekalaisia maakuntaportaaleita ylipäätään tarvitaan?

Suomessa on jo suomi.fi -portaali jonka tulisi olla portti kaikkeen mahdolliseen. Suurin osa villinä liikkuvista portaalirahoista kannattaisi laittaa kyseisen maaportaalin kehitykseen. Ainakin olisi järkevämpää kehittää vain muutamaa selkeästi konseptoitua megapalvelua kuin valtavaa sivustoverkostoa. Sama portaali voisi yhtä lailla palvella matkailijoita kuin sähköisen asioinnin etsijöitä. Esimerkiksi ulkomaanmatkailijoiden palveleminen omilla portaaleillaan on täysin järjetöntä. Samanlaisia tarpeita matkailuinformaatiolle on myös suomalaisilla itsellään.

Alueellisen tiedon löytämisessä kaupunkien ja kuntien verkkopalvelut ovat joka tapauksessa monille ensisijainen lähtöpiste. Lisäksi kaupungit ja kunnat ylläpitävät omia verkkopalveluitaan joka tapauksessa, ja yleensä vielä monikielisenä. Kaupunkien ja kuntien verkkopalveluiden yläpuolelle perustetut maakuntaportaalit kertovat lähinnä monimutkaisista organisaatiorakenteista ja eri organisaatioiden yhteistyökyvyttömyydestä.

Jos laajempaa alueellista näkökulmaa halutaan rakentaa niin Suomi.fi tuntuisi ainoalta oikealta ratkaisulta.

Vaihtoehtoisesti kaupunkien ja kuntien verkkopalvelut voisi tietysti keskittää ja standardoida. Tällöin alueelliset portaalit saattaisivat jopa olla järkevä ratkaisu standardoitujen asiointipalveluiden rinnalla. Tämä tuntuu kuitenkin varsin epätodennäköiseltä skenaariolta.

Ristiinlinkityksellä ja yhteisellä sisältösuunnittelulla palveluiden löydettävyys kuntoon

Suuret mediayhtiöt näyttävät jo varovaista mallia siihen kuinka ristiinlinkitystä tehdään järkevästi erilaisten widgettien ja yhtenäisten metatietomallien avustuksella. Esimerkiksi Talentumin verkkopalvelut suosittelevat toistensa artikkeleita automaattisesti ristiin Leikin* avustuksella. Sanomien palvelut tekevät samaa, mutta toistaiseksi hieman vähemmän automaattisesti. Uusi Suomi on sisältöyhteistyössä Arvopaperin, Kauppalehden, Tivin, MikroPC:n ja Uranuksen kanssa. Uuden Suomen etusivulta löytyvät yhteistyökumppaneiden uusimmat sisällöt ja sivun lopussa on houkutteleva Viikon valinnat -koostenäkymä. Esimerkiksi Uuteen Suomeen verrattuna on Suomi.fi vielä kaukana palvelun monipuolisuudessa ja ajankohtaisuudessa. Jos sekalaisista portaaliprojekteista kuitenkin siirrettäisiin rahaa Suomi.fi-palvelun kehitykseen, niin ajankohtaisuus ja palvelutaso voisivat olla toista luokkaa.

Suunnittelemalla ristiinlinkitys ja palveluiden yhteistoiminta kuntoon ei erillisiä portaalivirityksiä tarvittaisi ja kokonaisuus olisi käyttäjällekin selkeämpi.

Kaupunkien, kuntien ja valtionhallinnon palveluiden yhteistoiminnan kehittäminen tulisi olla yksi seuraavien vuosien tärkeimmistä sähköisen asioinnin kehityshankkeista – eikä sitä hanketta varten tarvitse perustaa portaalia!

  1. Ilkka Kauppinen says:

    Itse asiassa suurin ongelma näissä kaikissa portaaleissa on lähes täydellinen markkinointinäkemyksen puute.

    Kun tärkeintä on vain saada www-sivut aikaan, ei yleensä jätetä resursseja sen markkinoimiseen.

    Eipä silti, useilla matkailuorganisaatioilla ja -hankkeilla ei edes ole osaamista Internet-markkinoinnista, täten sivujen kävijämäärät jäävät yleensä säälittävän pieniksi.

  2. Koivumäki says:

    Yleensä kun aloitetaan portaaliprojekti, projektin toteuttavat markkinointi-ihminen, koodari ja graafinen suunnittelija. Hyvin harva portaaliprojektin aloittava palkkaa käyttöliittymäsuunnittelijan, joka on oikeasti perehtynyt juuri tähän käytettävyyteen.

    Nykyisillä portaalimarkkinoilla olisi mielestäni hyvinkin helppo kilpailla portaalilla, jonka suunnittelu aloitettaisiin käyttöliittymästä, ei graafisesta ulkoasusta. Oikein hyvä malliesimerkki tällaisesta toiminnasta on Google, jonka web-pohjaiset palvelut toimivat hyvin, nopeasti ja jouhevasti.

    Voisin jopa väittää, että Google on tietokonehiirien valmistajan suurin vihollinen, koska sen palveluissa turhien klikkausten määrä on minimoitu.

    Melkein kaikki portaalit noudattavat mielestäni enemmän ja vähemmän samaa kaavaa, ja suunnilleen yhtä monessa niistä on paljon kehitettävää käyttömukavuuden osalta.

  3. Ilkka Kauppinen says:

    Ja se taas kasvattaisi sivujen tehokkuutta. Mutta ilman riittävää määrää ensikävijöitä, joista muodostuu palvelun vakituisia asiakkaita on paraskin sivu täysin turha.

  4. Koivumäki says:

    Mutta jos kävijän valittavana on kymmenen portaalia, joista jokaisesta tiedon löytäminen on aivan yhtä hankalaa, olisi yhdestoista vaihtoehto (joka toimii kuten käyttäjä haluaa) se, joka keräisi satunnaiskävijät jotka arpovat näiden sivustojen välillä.

    Jos kymmenestä portaalista (muuten identtiset) yksi olisi korvannut kaikki mainosbannerit tekstimainoksilla, olisin muuten ainakin minä vannoutunut käyttäjä. Nykyään portaaleissa eniten ketutusta aiheuttaa se, että jokainen valkoinen läntti on ängetty täyteen mainoksia. Ja kaiken kukkuraksi sisällön päälle läväytetään omana divinään (vähintään) koko ruudun peittävä flash-mainos.

  5. Ilkka Kauppinen says:

    Ymmärrän toki pointtisi ja itsekin olen vannoutunut käytettävyyden puolestapuhuja. Mutta ongelmana näissä portaaleissa on se, että niihin ei kukaan löydä edes sitä ensimmäistä kertaa, joka mahdollistaa tuon turhautumisen.

  6. Koivumäki says:

    Olet kyllä oikeassa tuossa asiassa. Googlen AdWords on oikein käytettynä mielettömän hyvä mainosmedia, mutta siinäkin on helppoa kaataa rahaa ämpärillä kaivoon. Liiallinen pihistely ei vielä ole tähän päivään mennessä poikinut mitään toimivaa.

    Tällä hetkellä oikeasti toimiva ja hyvä portaali saisi varmasti jo jonkin verran mediahuomiota, joten siinä olisivat riittävät backlinkit Googlen orgaanisten hakutulosten nostamiseksi ylöspäin.

    Eli julistamme kilpailun hyvää portaalia varten, palkintona mediahuomiota ja backlinkkejä.

    Aihe rupesi sen verran mietityttämään, että piti myös omaan blogiini aiheesta kirjoittaa.

  7. Koivumäki says:

    Tosin kuka nykyään enää tarvitsee portaaleita, kun meillä on Google? Portaalin tarkoitushan on pohjimmiltaan vain koota tietoa yhdestä aihealueesta helposti löydettäväksi. Pohjimmiltaan siis portaali on valmiiksi tehty hakukoneen hakutulos.

    Vrt. Jos etsit lasketteluretkeä varten mökkiä vuokralle Rukan seudulta, voit joko mennä portaaliin jossa on ko. maakunnan palveluntarjoajia sekavasti jäsenneltynä, tai vaihtoehtoisesti googlata “majoitus ruka” tai “ruka mökki vuokra”.

    Googlelta todennäköisesti löytyy vieläpä paremmin jäsennettynä palveluntarjoajat (AdWords & hakutulokset) sekä käyttäjien kokemuksia (hakutulokset).

    Google myös tiputtaa kuollutta sisältöä pois, kun taas portaaleihin valitettavan usein ajan saatossa jää paljon vanhentunutta ja kuollutta sisältöä.

  8. Ilkka Kauppinen says:

    Mistäs päättelet, että kotimaisten matkailuyritysten sivuilla on ajankohtaisempaa tietoa kuin portaalissa?

  9. Koivumäki says:

    Djaa, luulisin että Google jossain määrin painottaisi myös sivuston päivitystiheyden mukaan rankingia. Googlen hakualgoritmihan on paljon salaisempi kuin brittien henkilötiedot, joten siitä on tarkemmin paha mennä sanomaan. Ja kyllä kai se menee niin, että hyviin sivustoihin tulee enemmän backlinkkejä ja sitä myötä Google rankkaa ne korkeammalle. Ainakin näin voisin äkkiseltään veikata.

  10. Ilkka Kauppinen says:

    No sitä mä just tarkoitin, nimittäin aina silloin tällöin käy niin, että alueportaaleissa on ajankohtaisempaa tietoa kuin itse matkailuyrityksen sivuilla, varsinkin jos matkailuyrityksen sivut eivät ole minkään julkaisujärjestelmän päällä.

    No kuitenkin: alueportaaleiden yleisimmät ongelmat ovat a) riittämättömät kävijämäärät b) käytettävyys ongelmista, kohderyhmäajattelun puuttumisesta, riittämättömöstä ajankohtaisesta sisällöstä ja tuotetiedoista johtuva tehottomuus.

    Mistä nämä sitten johtuvat:

    a) osaamattomuus
    b) organisaatio ja yhteistyöongelmat
    c) rahoitusmallit

  11. Wille says:

    Viisaita sanoja monilta, mutta pariin asiaan kiinnittäisin huomiota.

    Ensinnäkin kuka tietää matkailun markkinoinnin kehityshistoriaa Suomesta, tietää että nykyiset matkailuportaalit netissä ovat vanhojen alueellisten toimintojen jatkeita. Harva niistä on lopultakin syntynyt erillään. Alueelliset matkailuorganisaatiot ja muut löyhemmät yhteenliittymät ovat aina olleet arvostelun kohteina, mutta kyllä niistä hyötyäkin on ollut. Varsinkin pienille yrityksille ainoa tieto suuresta maailmasta on voinut tullasitä kautta ja tämä on ollut iso tekijä tuotekehityksen taustalla (mikä tosin ei mielestäni nyt kuitenkaan hurraa huutoja aina aiheuta).

    Mitä tulee googleen, niin ei pienet yritykset siellä helpolla esiin pääse. Ihan saa perkeleesti ostaa adwordsejä ja muuta linkitystä, että edes mainittaville sijoille pääsee. Tässä järkevästi toimivat porttaalit voi auttaa saamalla isomman voluumin matkailualueen tietoja lukemaan. Sieltä portaalin kautta tasapuolisemmin ajautuu porukkaa myös pienten palveluntarjoajien sivuille. Se että syntyykö konvertiota, on toinen juttu ja riippuu sitten pitkälti yrityksestä.

    Itse pelaan yhden todella tuskaisen portaalin kimpussa ja paras kannustin on tullut juuri pieniltä yrityksiltä, jotka ovat sen verran tajuissaan, että seuraavat liikennettä omilla sivuillaan. Heille tärkein lähde on aina tällainen portaali.

  12. PerttuT says:

    Olet ihan oikeassa, että portaaleilla on merkitystä. Kirjoituksen alkuperäinen pointti oli vain huomauttaa siitä, että Suomen kokoisessa markkinassa ei oikeasti tarvita useita kymmeniä matkailuportaaleita vaan rahat kannattaisi laittaa muutamaan valittuun kohteeseen. Pidän itse portaaleita tärkeinä juuri mainitsemastasi syystä. Pk-yritykset ja muut alueelliset toimijat tarvitsevat apua näkyvyyteen ja Googlen kanssa toimintaan.

    Internetissä ei vain ole optimaalista toimia yhtä rajatun paikallisesti kuin aiemmin – ja tästä syystä iso osa Suomessa olevista alueportaaleista pitäisi viedä saunan taakse. Tukirahoilla kannattaisi rahoittaa keskitettyä web-kehitystä ja sitä alueellista toimintaa joka paikallistuntemusta ja läsnäoloa vaatii.