SIME Finland 2008 ja paljon puhetta nettibisneksestä
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 16 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Apu360-sovellus on kiinnostava kokeilu A-lehdiltä.
SIME08 kävi mekkaloimassa Helsingissä 17.9.2008 ja keräsikin paikalle edustavan joukon alan yrityksiä ja ammattilaisia. Seminaari tarjosi luentotyyppisiä osuuksia ja runsaasti keskustelua. Välissä katsottiin valkokankaalta katuhaastatteluja tai multimediatykityksiä. Osaava juontaja piti tunnelman korkealla. Ehdottoman hyvää showta.
Mistä sitten puhuttiin? Ja puhuttiinko asiaa?
Tagipilvi kuvaa hyvin päivän antia. Punainen lanka oli varmaan jossain, mutta kovin selvästi se ei yleisölle välittynyt. Seminaarin eteneminen muistutti tagipilven avulla navigointia. Välillä keskityttiin pienempiin yksityiskohtiin, välillä sivuttiin isoja asioita.
Digitaalisuus oli epäilemättä keskiössä ja paljon puhuttiin myös sosiaalisesta mediasta. Erilaiset internet-startupit ja ansaintamallit saivat paljon tilaa, mutta mitään kovin syvällistä pohdintaa esimerkiksi erilaisten ansaintamallien eroista ei todistettu.
Verkottuminen ja uusien ilmiöiden tutkiskelu oli varmasti monille osallistujille SIMEn parasta antia. Ehkä jopa se ainut anti. Enemmänkin olisi nimittäin asiaa voinut puhua.
Dagmarin Matias Vakkilainen kommentoikin jo Digitalikko-blogissa*, että SIMEn anti mediatoimistoille oli tänä vuonna kovin vähäinen johtuen vahvasta startup-asioiden painotuksesta. Vakkilainen huomauttaa myös asiakasnäkökulman puuttumisesta keskusteluista. Tämä olikin ongelmana monessa paneelissa. Voiko Suomen digitaalisen liiketoiminnan ja viestintäbisneksen kokonaistilanteesta oikeasti istuttaa keskustelemaan pelkästään alan asiantuntijafirmojen toimareita? Voi. Mutta ei kannata odottaa että he tekisivät muuta kuin haukkuisivat asiakkaat osaamattomiksi pihtareiksi (tekivät sen toki kohteliaasti).
Aamupäivän esitykset jäivät allekirjoittaneelta valitettavasti väliin, mutta iltapäivän ehdoton kohokohta oli kuulla Muxlim-yhteisön* synnystä, haasteista, käyttäjämääristä ja etenkin ansaintamalleista. Muxlim kertoi avoimesti pyrkivänsä maailman suurimmaksi muslimien ”lifestyle-palveluksi” verkossa. Strategiana on integroitua mahdollisimman hyvin olemassa oleviin jättiläisiin, kuten YouTubeen. Muxlimin kannalta olennaista on rakentaa positiivinen yhteisö jossa voi jakaa omia videoita ja valokuvia ilman pelkoa negatiivisista tai jopa uhkaavista kommenteista.
Muxlimin ja muiden startup-tarinoiden lisäksi paneelikeskusteluissa avattiin sijoittajien näkökulmaa. Keskustelua käytiin esimerkiksi sen ympärillä, että hakevatko sijoittavat sokeasti liikennettä ja ansaintamalleja, vai uskalletaanko investoida myös intohimoisiin ja lahjakkaisiin ihmisiin joilla ei vielä ole aivan selvää mikä on tavoitteena. Sijoittajien näkökulmat menivät aiheesta jonkin verran ristiin, ja lopputuloksena taisi olla vain, että intohimoon sijoittaminen on riskialttiimpaa, mutta kovimmat voitot tehdään sijoittamalla intohimoon.
Mielenkiintoisena yksityiskohtana keskustelussa olivat suomalaisten startuppien laajenemissuunnitelmat ja kuinka vaikeata Euroopasta on päästä ulos. Etenkin Saksaa pidettiin erityisen vaikeana maana johon moni on kompastunut, tai päätynyt lopulta ostamaan tiensä sisään Saksaan. Mikä saksalaisissa on vikana?
Stardoll* kertoi myös heidän kansainvälistymisestään jossa skaalautumisen todettiin olevan ensisijaisesti myynnin ja markkinoinnin asia. Stardollin maailmanlaajuiset operaatiot pyörivät parillakymmenellä ohjelmistokehittäjällä.
Toisaalta monessa keskustelussa pyörittiin tuttujen perusasioiden äärellä, kuten USA:n markkinan suuruudessa suhteessa Eurooppaan. Esimerkkinä käytettiin mm. Skypeä jota pidetään Suomessa isona juttuna, vaikka Skype on vain murto-osa eBay:stä ja eBay on USA:n markkinoilla divaritason peluri.
Isojen mediatalojen haasteitakin sivuttiin Alma Median edustajan toimesta. Isona haasteena todettiin olevan oman liiketoiminnan kannibalisointi verkkoliiketoiminnalla ja organisatorisesti tämän katsottiin onnistuvan parhaiten itsenäisen yksikön toimesta. Pohdintaan jäi sitten yleisölle, että missä vaiheessa verkkoliiketoiminta tulisi yhdistää muuhun toimintaan ja missä vaiheessa voidaan ryhtyä puhumaan vain liiketoiminnasta? Ainakin Suomessa mediatalojen yksikkö- ja laatikkoleikki on viime aikoina ollut hyvässä vauhdissa.
Digitaalisen palveluliiketoiminnan tilasta keskustellut paneeli ei päässyt omissa pohdinnoissaan kovin pitkälle. Lähinnä keskustelussa todettiin, että alan perusongelmat eivät ole olennaisesti muuttuneet. Asiakkaiden kiinnostus digitaalisia ratkaisuja kohtaan on nousussa koko ajan, mutta edelleen voi törmätä isoihin markkinointiosastoihin joissa digimedia ei näyttele mitään roolia – tai digimedia on ulkoistettu kokonaan ja näin halutaan toimia jatkossakin.
Suomalaista digimediaa sivuttiin loppujen lopuksi parhaiten Matti Apusen ja Petri Kokon vastakkainasettelussa, jossa Googlen maajohtaja joutui varsin tiukkaan kysymyssateeseen. Googlen markkina-asemahan on Suomessa poikkeuksellisen vahva ja täten Googlen toiminnan ”reiluus” on erityisen tärkeätä suomalaisille toimijoille. Kokko puolustautui tiukasti etenkin kysymyksiin monopoliaseman väärinkäytöstä ja vetosi Googlen toiminnan perustuvan jatkuvaan mittaamiseen ja parantamiseen. Samaa mittausta ja testausta odotetaan myös asiakkailta ja Google haluaa kannustaa tehostamaan markkinointitoimenpiteitä mahdollisimman paljon. Kilpailusta Microsoftia vastaan Kokko tosin totesi hieman omituisesti, että Google ei koe Microsoftia kilpailijakseen edes Chromen myötä. Tähän ei tainnut haastattelijakaan uskoa, yleisöstä puhumattakaan. Mielenkiintoinen oli myös Kokon kategorinen kieltäytyminen kommentoimasta Google News -palvelua ja sen suunnitelmia. Kolme kertaa toistettu ”no plans” sai haastattelijankin vihdoin uskomaan asian. Tätäkään ei tainnut yleisö uskoa. Muuten Kokko selvisi piinapenkistä varsin mallikkaasti.
Matias Vakkilaisen kommentti SIME:stä on helppo allekirjoittaa*. SIME hypettää ja nostattaa ajatuksia ja ideoita. Se ei varsinaisesti käsittele niitä syvällisesti, eikä se tuo pöytään kaikkia osapuolia. Esimerkiksi lähes kaikki startupit jotka olivat läsnä toimivat mainosrahoitteisesti, tai suunnittelevat toimivansa. Tällöin olisi ehkä syytä olla paikalla enemmän myös sen markkinan kovia osaajia.
Hieman sekavasta ohjelmasta ja kevyestä asiasisällöstä huolimatta show oli omaa luokkaansa ja harvoin näkee Suomessa yleisöä joka osallistuu aktiivisesti, haastaa ja keskustelee.
(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)