2ndhead 2000-2008, palasia Suomen uusmedian historiasta

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 16 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Paper Planes sai omistajaksi ison tanskalaisen digitoimiston.

2ndhead-brändin tarina päättyi vuoteen 2008. 2ndheadin liiketoiminnan pääosat myytiin WM-Datalle (nykyiselle Logicalle*) ja pieni osa yksiköstä SanomaDatalle*. Osa 2ndheadin henkilökunnasta siirtyi kaupan yhteydessä SWelcomiin perustettaviin Digitaalisten palveluiden osaamiskeskukseen ja Online-yksikköön. Nyt on hyvä hetki katsoa taaksepäin ja kerrata, mitä kahdeksan vuoden aikana tapahtuikaan. 2ndheadin matka vuoden 2000 lähtölaukauksesta aina vuoteen 2008 on mielenkiintoinen myös laajemmin suomalaisen uusmedian historiassa. 2ndhead ehti olla monessa mukana ja saitteja/palveluita tehtiin monenlaisilla tavoilla ja tyyleillä. Osa onnistui hyvin, toiset vähän heikommin.

2ndheadin historia on myös ehdottomasti käsitteen “uusmedia”-historiaa, koska alusta loppuun asti firma toteutti monenlaisia “uusia juttuja” ja teknologisia kokeiluja erityisesti SanomaWSOY-konsernin muille brändeille.

2ndhead-logo

Seuraavaksi pitkähkö katsaus 2ndheadin liiketoimintaan ja projektien kehitykseen vuosien 2000-2008 aikana:

 Lähtölaukaus SanomaWSOY:n mobiiliportaaliprojektista

Maaliskuussa 2000 käynnistettiin SanomaWSOY:n mobiiliportaaliprojekti, jonka esitteli medialle toimitusjohtaja Jaakko Rauramo. Yhdessä konsulttien kanssa toteutetun projektin tavoitteena oli lanseerata WAP-teknologiaan perustuva mobiiliportaali 100 päivässä, kesäkuussa 2000. Uuden mobiiliportaalin tavoitteet olivat kunnianhimoiset ja yhdessä yhteisen kirjautumisjärjestelmän kanssa julkistus herätti ansaittua mediahuomiota. Hypen ollessa parhaimmillaan tämänkaltainen massiivinen mobiiliportaalijulkistus saattoi olla varsin vahvana vaikuttimena myös hurjasti ponnahtaneeseen pörssikurssiin (lisätietoa kurssikehityksestä Kauppalehden saitilta). Jokainen voi itse tulkita käyrältä kuinka hyvin 2ndhead.com mobiiliportaalin lanseeraus (3.3.2000) ja pörssikurssin räjähtäminen osuvat yksiin…

SanomaWSOY-kurssikehitys 2000-2008

  • SanomaWSOY:n lehdistötiedotteesta 3.3.2000*: “Mobiiliportaali on toinen vaihe SanomaWSOY:n uusmediastrategiaa, jonka ensimmäinen vaihe, Lumeveräjä, julkaistiin viime marraskuussa. Strategian seuraava vaihe on liittää mukaan digitaalitelevisiota jakelutienä käyttävät ratkaisut. SanomaWSOY:n uusmediastrategia tukeutuu konsernin vankkaan osaamiseen viestinnän kuluttajien ja ilmoittajien tarpeista ja pitkään kokemukseen laadukkaan mediasisällön tuotannosta, asiakastiedon hallinnasta sekä kohderyhmien profiloinnista. SanomaWSOY:lle on kertynyt osaamista yli 70 internetpalvelun rakentamisesta ja hallinnoinnista. Konsernin vahva markkinointivoima luo myös erityisen kilpailuedun. Lumeveräjän perusajatuksena on tarjota kuluttajille laajaan internetsivustoon ja -palveluun vievä portti. Portille pääsee SanomaWSOY:n jo toimivien 70 verkkopalvelun kautta, jotka yhteensä keräävät jo nyt runsaat 700 000 käyntiä viikossa. Näin mainostajat tavoittavat Lumeveräjän kautta mittavan kävijäjoukon, jonka asiakastietojen hallinta ja kohderyhmien profilointi ovat pitkälle kehitettyjä. SanomaWSOY-konsernissa työskentelee erilaisissa digitaalisen median projekteissa yhteensä vajaat 300 henkilöä. Nyt perustettu uusi mobiiliportaaliyhtiö aloittaa rekrytoinnin maaliskuussa.

Perustettu projekti starttasi ajan hengen mukaisella työnimellä Swwap , josta tuli myös yrityksen juridinen nimi. Samalla alettiin rakentamaan lanseerattavalle portaalille omaa brändiä Hasan&Partners-mainostoimiston avustuksella. Mainoskampanja suunniteltiin ja toteutettiin vähintäänkin riittävällä budjetilla.

  • SanomaWSOY:n lehdistötiedotteesta 16.8.2000*: “Kesäkuussa Swwap Oy avasi avoimen 2ndhead-nimisen mobiiliportaalin. Portaalin ensimmäisen version palvelutarjonta sisältää mm. uutisia, urheilutuloksia, osakekurssitietoja ja karttoja. Sisällöntuottajia oli alkuvaiheessa yli 30, joista 10 konsernin omia. Tavoitteena on, että yhteistyökumppanien määrä lisääntyy lähitulevaisuudessa useilla kymmenillä.

Toukokuussa 2000 esiteltiin sisäisesti projekti 2ndhead, joka annettiin nimeksi myös tulevalle mobiiliportaalilanseeraukselle. Tavoitteena oli löytää mobiiliportaalille kuluttaja-arvoa viestivä, monimerkityksellinen asema. Suomalaisena työnimenä brändille paperilla pyöri pitkään “apupää”.

WAP-mobiiliportaalin muuta kuin pörssikurssissa mitattavaa menestystä ei liene sen enempää tarvetta tarkentaa mikäli tuntee 2000 vuoden uusmediakuplan (dot-com bubble) tapahtumia yhtään. Jos taas ei tunne, niin Wikipediasta saa lisätietoa. Lyhyt versio lienee, että ponnistuslaudasta katosi lauta alta…

Useista yksiköistä ja epäonnistuneista projekteista koostetaan kokonaisuus

Kesäkuussa 2001 Swwap:in hakiessa uutta toimintamallia yritykseen yhdistettiin konsernin Lumeveräjä- ja eCRM-projektit sekä Verkkovoima-osasto vanhasta Helsinki Mediasta. Yksi ensimmäisistä uuden yrityksen projekteista oli yrityksen nimen ja identiteetin kiteyttäminen ja kuluttajabrändihierarkiasta päättäminen. Yrityksen nimi muutettiin 2001 syksyllä 2ndheadiksi. Myös 2ndhead-mobiiliportaali sekä lumeveräjäprojektin Tasku-portaali saivat jatkaa vielä tuolloin olemassaoloaan. Myöhemmin molemmat projektit lopetettiin ja 2ndhead alkoi keskittymään tulevaan ydinliiketoimintaansa, eli digitaaliseen palveluliiketoimintaan. Mobiiliportaali ja yhteiskirjautumisjärjestelmät haudattiin hiljakseen viimeistään 2002/2003 talveen mennessä. 2ndheadiin yhdistetyn Lumeveräjän taustalla ollut ajatus koko SanomaWSOY:n brändien yhteisestä eCRM:stä osoittautui yksinkertaisesti liian vaikeaksi toteuttaa.

  • Tivi 14.5.2002*: “2ndhead.com lopettaa. Mobiiliportaali on osa 2ndhead-yhtiön toiminnan uudelleen suuntaamista ja kulujen säästöohjelmaa. 2ndhead.com muutetaan Sanomawsoy-konsernin tuotteiden mobiilipalvelujen teknologia-alustaksi.

Yrityksen nimestä käytiin 2001 paljon keskusteluja. Lopulta konsernijohdon päätöksellä nimeksi valittiin 2ndhead Oy. Tästä päätöksestä on käyty vuosien varrella paljon keskusteluja, koska monet liittävät nimen yhä vahvasti pahoin epäonnistuneeseen mobiiliportaaliprojektiin. Keskustelu nimen toimivuudesta on jatkunut näihin päiviin asti.

2ndheadin liiketoimintajohtajana on toiminut yksikön perustamisesta lähtien Pirkko Jokinen.

Digitaalisen palveluliiketoiminnan kehittäminen aloitetaan

Vuonna 2001 alkoi 2ndhead rakentaa palveluliiketoimintaa konsernin omille brändeille ja mm. Ilta-Sanomien verkkopalvelun uudistus aloitettiin näihin aikoihin. Vuoteen 2001 ajoittuu myös hosting-liiketoiminnan kehittyminen ja koko SanomaWSOY:n keskitetyn mainonnanhallintajärjestelmän hankinta.

Ilta-Sanomat

Vuonna 2002 valmistui ensimmäinen oma sisällönhallintajärjestelmätuote NFO1, jota markkinoitiin SanomaWSOY-konsernin organisaatioille. Samana vuonna käynnistyivät mm. HTV:n (Welho*) verkkopalveluiden kokonaisuudistus, Nelosen verkkopalveluiden konseptointi, Finnkinon verkkopalvelun uudistus ja useiden Sanoma Magazinesin* lehtien verkkopalvelutoteutukset (mm. Vauva-lehti, Gloria).Vuonna 2003 työn alla olleita projekteja olivat mm. Nelosen verkkopalvelun kokonaisuudistus, Welhon portaalihankkeet, Ilta-Sanomien verkkopalvelun jatkokehitys ja erilaiset mobiilisovellukset ja teknologiakokeilut. Hosting-liiketoiminta laajentui kattamaan monia SanomaWSOY:n tietojärjestelmiä ja mm. Nelonen.fi siirtyi 2ndheadin hoitoon.

Nelonen.fi

Vuoden 2003 aikana palveluliiketoimintaa aloitettiin myös suuntaamaan yhä voimakkaammin SanomaWSOY-konsernin ulkopuolelle*.

Strategiamuutoksia ja konsernin ulkopuolisten asiakkaiden metsästyskausi

Konsernin hankkeiden ei todettu työllistävän yritystä riittävästi, ja vuoden 2004 strategiamuutoksella palveluliiketoimintaa alettiin tarjoamaan myös konsernin ulkopuolisille organisaatioille. Tuona vuonna alkaneita projekteja olivat mm. Helsingin kaupungin verkkopalvelukonsepti, Helsingin yliopiston* verkkopalvelut, Aku Ankan verkkopalvelu, Hifi-lehden verkkopalvelu sekä Käsityölehden verkkopalvelu.

Helsingin Kaupunki

2004 näki päivänvalon myös ensimmäinen Web-TV-pilotti ja kehityshankkeista mm. VoIP-palveluiden kehitysprojekti. Mobiiliportaalialustaa hyödynnettiin vielä joissakin verkkopalveluhankkeissa mobiilipalveluiden toteuttamiseen.

Nelosen Netti-TV

Julkishallinnon projektit näyttivät vetävän, ja vuoden 2005 strategiakäännöksellä 2ndhead suuntautui yhä enemmän julkishallinnon verkkopalveluprojekteihin ja Microsoft-ratkaisujen toimittajaksi*. Julkishallinnon asiakkaita olivat tuolloin mm. Helsingin kaupunki, Stakes* sekä Valtioneuvoston kanslia. SanomaWSOY:n sisällä tehtiin mm. Aku Ankan verkkopalvelua, Tietokonelehden* verkkopalvelua ja WSOY:n Facta* -verkkopalvelua. Myös useat konsernin sisäiset verkkopalvelut uudistuivat, ja niiden joukossa olivat mm. SanomaWSOY:n* intranet ja Sanomien intranet. Jatkokehitystä tehtiin mm. Nelosen ja Welhon verkkopalveluille.

Welho.fi

Kehitysprojekteina tehtiin mm. IPTV-pilotti, Nelosen NettiTV:n* pilotti ja useita Nelosen verkkopalvelun yhteisökonsepteja (arvostelupalveluita*, blogeja).

Nelonen, Arvostele mun grilli

Laajojen verkkopalvelukokonaisuuksien hallinta parantaa mainetta

Vuonna 2006 2ndhead sai useita isoja julkishallinnon organisaatioita ja yksityisiä konserneja asiakkaikseen. Merkittäviä verkkopalvelukokonaisuuksia tuotettiin mm. Sitralle, Altialle, Konekeskolle ja Veikkaukselle. Sekä Nelonen että Welho saivat 2006 myös ensimmäiset NettiTV-palvelut* käyttöönsä. Kehitysprojekteina tehtiin palveluita mm. Windows Media Centeriin. Hosting-liiketoiminta laajeni erityisesti uusien konserniasiakkuuksien johdosta.

Vuoden 2006 tärkeimpiä tekijöitä oli myös uusi NFO2-sisällönhallintajärjestelmä, joka otettiin käyttöön 2ndheadin ensi sijaisesti tarjoamana sisällönhallintatuotteena. NFO2 on toteutettu DotNetNuke-portaalialustan päälle ja on pärjännyt markkinakilpailussa erityisesti toiminnallisten ominaisuuksiensa ja joustavuutensa ansiosta. Myös hakukonelöydettävyys ja monipuoliset ajastus- ja versionhallintaominaisuudet ovat olleet NFO2:n vahvoja puolia.

Sitra

SanomaWSOY.fi

Vuosi 2007 piti sisällään useita laajoja NFO2-käyttöönottoprojekteja, mutta samalla myös yhä laajempia konseptointi- ja suunnitteluprojekteja. Merkittäviä asiakkuuksia olivat mm. Culminatum*, Helsingin Energia, Sitra, Delta Motor Group, K-Instituutti*, Konekesko, Market-Visio*, Veikkaus, Suomalainen kirjakauppa* ja Welho*. (Vuoden 2007 suurimmista projekteista toki monet jäävät WM-Datan nimellä julkaistaviksi.)

Market-Visio

Suomalainen Kirjakauppa

Delta.fiIvecoHelsingin Energia

Kehitysprojekteina toteutettiin mm. online-palvelukonsepteja, Welho Play* (videovuokraamo verkossa) sekä videoiden DRM-alustaratkaisu. Tekemisen painopiste oli muuttumassa IT-keskeisyydestä pikku hiljaa kohti sisältökonsepteja ja konsultointia.

Welho Play

Vuosina 2006-2007 kävi yrityksen ovi jonkin verran molempiin suuntiin ja henkilöstömuutokset vaikuttivat osaltaan yrityksen fokuksen asteittaiseen muutokseen teknologiasta kohti sisältöjä.

Uusmediatalo laitetaan palasiksi ja konserni lähtee hakemaan vauhtia uusista yksiköistä

Leimallisina piirteinä 2ndheadille on läpi sen lyhyen historian ollut 1) panostukset uuteen teknologiaan ja 2) isojen verkkopalvelukokonaisuuksien toteuttaminen. Erilaisia riskialttiita kehityshankkeita on historian aikana tehty merkittävä määrä, mutta tämän on katsottu olevan omaan liiketoimintaan kuuluva osa. Strategiamuutoksiakin mahtuu historiaan useita, mutta esimerkiksi digitaalisen mainostoimiston suuntaan ei 2ndhead ole lähtenyt seikkailemaan. Sen sijaan yritys on määrätietoisesti kasvattanut asemaansa laajojen verkkopalvelukokonaisuuksien suunnittelijana ja toteuttajana. Vuosi 2008 vei 2ndheadin tarinan kuitenkin päätökseen* ja toiminta hajautettiin WM-Datalle*, SanomaDatalle* ja SWelcomiin* perustettaviin Digitaalisten palveluiden osaamiskeskukseen ja Online-yksikköön.

Mediayhtiöiden suhde digitaalisiin inhouse-palvelutaloihinsa on vuosien varrella ollut vähintäänkin hankala, eikä 2ndhead ollut tästä poikkeus.

Jo ainoastaan Sanoma-divisioonan eri osat ovat panostaneet milloin Everscreeniin, milloin SanomaDataan. Viimeisimpänä konsernin sisälle syntyi Sanoma Digital, johon liittyy kovia kasvuodotuksia.Mediatalojen omien online-yksiköiden suhde konsernin muihin yksiköihin ja ulkoa ostettaviin palveluihin tuppaa vaihtelemaan säiden ja suhdanteiden mukaan, eivätkä ainakaan suomalaiset mediatalot ole tässä leikissä vielä päässeet kuiville.

Mutta tarina jatkuu. (Epäilemättä jatko-osia on tiedossa.)

[Kirjoittaja on työskennellyt 2ndheadissa, mutta tässä artikkelissa esitelty tieto on koostettu ensisijaisesti julkisista lähteistä, julkisesti pidetyistä seminaariesityksistä ja mm. 2ndheadin eri vuosien omilta verkkosivustoilta. Tarinaa epäilemättä voisi täydentää monenlaisilla urbaaneilla legendoilla, mutta jätettäköön näiden tarinoiden dokumentointi muille asianosaisille.]

PS. 2ndheadin erittäin epäviralliset hautajaiset perjantaina 1.2.2008 klo 16 eteenpäin Rymy-Eetussa Erottajankadulla. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa.

[*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.]

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

24 kommenttia on “2ndhead 2000-2008, palasia Suomen uusmedian historiasta”

  1. Iso käsi! Erittäin hyvä ja faktoissa pidättäytyvä, ytimekäs retrospektiivi.

    Urbaanilegendathan pitää jättää “Up your 2ndhead” semidokumentaarisen kokopitkän elokuvan kässäriaineistoksi:)

  2. RIP :)

  3. Viitisen vuotta tuli tuolla (+edeltäjässään) vietettyä ja muistoja löytyy niin plus-, kuin miinussarakkeestakin. Jännää ajatella, että hommalle pistetään nyt piste.

    Hautajaisissa nähdään!

  4. Aivan mainio analyysi ja historia. Vastaava kun saataisin myös aikansa merkittävimmistä toimijoista kuten Icon MediaLab Suomesta, Razorfish-Suomesta, To The Point:ista ja Tietovallasta, niin meillä olisi todella kiinnostavaa luettavaa, myös jälkipolville.

    Riot-E:n tarina oli vähän räväkämmin jo julkisuudessa takavuosina :)

    Sataman 10-vee historia on muuten paketoituna kirjaan, jota saa tilattua mm. täältä

    Ja hypen todellisista ylilyönneistä kiinnostuneille suosittelen tätä (på svenska).
    Den 27 oktober 2000 går Handelsbanken ut med analysen “Adcore. Strongest buy in the history of strong buys!”.
    Aivan – sitähän se tosiaankin oli – not!

    [*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.]

  5. Kiitoksia, mainio kuvaus mitä saatiin aikaiseksi. Kirjoittaja pyysi epäsuorasti urbaanilegendoja siitä, miten ja mihin touhu kaatui.

    Tässä ykksi. Organisaation työilmapiiritutkimus antoi aikoinaan tulokseksi 0,8(/5). Konsultti totesi, että hän ei ole ikinä nähnyt tällaisia tuloksia ja toimitusjohtaja, että “tästä on helppo parantaa”. :)

    Urbaanilegenda-osasto on 2ndheadin osalta harvinaisen pitkä. Julkaisen loput muistelmissani, mutta jos joku tekee dokumentin sitä ennen niin avustan mielelläni :)

  6. 2ndheadissa työskennelleenä kommenttina sanoisin, että firmassa on tosiaan aina henkilöstötyytyväisyys ollut alhainen, joka arvatenkin johtuu siitä, että sinällään fiksuilla ja osaavilla työntekijöillä ei ole mitään sananvaltaa firman tapahtumiin. Firmaa on johdettu Swelcomin ja toimitusjohtajan toimesta niin yksipuolisella otteella, kuuntelematta lainkaan työntekijöitä eikä edes välitason pomoja. Toimenpiteet eivät ole olleet välttämättä aina niin ammattitaitoisia, kun niitä norsunluutornista sanellaan. Monia päätöksiä ja suunnanmuutoksia on saneltu ja jälkeenpäin ajateltuna johdonkin olisi kannattanut kuunnella henkilöstöä. Firman ilmapiiri työntekijöiden kesken on mielestäni ollut pääosin hyvää ja talossa on ollut osaavaa ja mukavaa väkeä töissä. Ihmettelen kovasti jos Swelcomiin jäävä johtotiimi vielä saa jatkaa toimissaan, koska näyttö digitaalisesta liiketoiminnasta johdon osalta jäi huomaamatta.

  7. Urbaanilegendoja osa 2: organisaation toimitusjohtajaksi valittiin ihminen, jonka pääasiallinen elämänkokemus perustuu kerran kuukaudessa ilmestyvien paperijulkaisujen tuottamiseen, niin kauan kuin niitä tilataan. Se antaa harvinaisen hyvät edellytykset johtaa organisaatiota, jossa luotiin projektiluonteisia nettitoimeksiantoja.

    Jotain kertoo ehkä sekin, että organisaatiossa työskennelleitä löytyy yllättävän paljon suhteessa henkilökunnan määrään. Joku voisi vetää tästä johtopäätöksen, että ovi kävi kovaan tahtiin :)

  8. Näemmä itselläni on tarve avautua jo ennen kuin dokkaria aletaan tehdä. :)

    Mikä onkaan parempaa kuin tuottaa toimarille 72 Powerpoint-fileä, joiden sisältö on sama, mutta ovat erillisiä filejä siksi, että tiedoston avausnäkymään pitää saada vastaanottajan nimi ja filet lähetetään sähköpostilla, ikään kuin henkilökohtaisesti. “Haluatko heti vai tehdäänkö tietokoneella?”

    Tätä voisi kai kutsua moderniksi asiakaslähtöisyydeksi.

  9. Ihan parasta angstausta:) Portit auki vaan, kansa vaatii spedeilyt framille!

  10. Mä luulen, että lähes kaikista firmoista löytyis mainioita lohkaisuja vuosien varrelta. Niitä ois mainiota saada kootuksi juuri tällaisiin ketjuihin….

    Satamankin historisssa on klassikoita, kuten se, että IPOn yhteydessä Heikki R totesi mm. “Hei, me ollaan arvokkaampia kuin Finnair ja tämä on vasta alkua!”.

    Mindtrekin 10-vuotiskirjaa naputeltaessa oli ilo kerätä Taloussanomien, Kauppalehden ja Talentumin arkoista joitain näitä lohkaisuja, tsekatkaapas, jos ehditte…

    [*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.]

  11. Tämä lienee legendaarisin:

    “Kymmenen vuoden kuluttua Satama Interactive saattaa
    olla 10 000-30 000 ihmistä työllistävä yritys, joka toimii
    kaikilla mantereilla. Maailmassa on hirmuisesti rahaa ja
    Sataman kaltaisen yrityksen odotusarvon pitääkin olla
    miljardeja. Eksponentiaalisesti kasvavilla markkinoilla olisi
    turhaa arkuutta jäädä liian pieneksi. Seuraava Nokia voi
    olla tyyppiä F-Secure, Comptel tai Satama; aika näyttää
    mikä niistä vai kaikkiko”, Heikki Rotko, tj, Satama Interacti-
    ve, Suomen Kuvalehti, maaliskuu 2000.

  12. Ja kyllähän noita lohkaisuja pitää olla. Ei se ole mies eikä mikään jos ei vähän liioittele juttujaan ;)

    Visioiden puutteesta ei 2000-luvun touhua voi syyttää. Realismin taju on sit ihan toinen juttu… (mutta siinäkin kannattaa katsoa enemmän sijoittajia kuin mobiilista innostuneita pioneereja.)

    Kaikkien firmojen taustalta löytyy tarinoita hyvästä ja pahasta. 2ndheadissakin oli kai alkuaikoina jotain 90 henkeä töissä ja jos digimedia-alalla kahdeksan (8) vuotta touhuaa ja koko ajan noin 40-60 hengen setillä niin kyllä siinä puhutaan suhteellisen isosta joukosta porukkaa ketkä siellä töissä ovat ehtineet käydä.

    Tällaisiin ketjuihin toivoisi anonyymeilta sankareilta enemmän tarinoita tekemisestä (hyviä, huonoja tai läheltäpiti). Tästä maasta ei sellaista firmaa löydy jonka johtoportaasta ei joku purnaisi, joten se ei ole laajemmalti niin kiinnostavaa :)

  13. Urbaanilegendaosastolle tuli mieleen sellainen, että yhtiötä perustettaessa vuonna 2000 kalliit konsultit ehdottivat, että yhtiön kaikki kokoukset ja asiakirjat tulee olla englanniksi, koska yhtiö näin valmistautuu globaaliin liiketoimintaan ja maailmanvalloitukseen. Niinpä kokouksissa suomenkieliset työntekijät puhuivat englantia toisilleen ja harjoitusmielessä kokouksia videoitiin.
    Tämä kaikki tosin tapahtui vuoden 2000 aikana eli mobiiliportaalin aikoihin, ja jota ei toimintamielessä voi yleistää siihen uuteen 2ndhead Oy:öön, joka perustettiin kesällä 2001 kun Verkkovoima ym. yhdistyi mobiiliportaaliin. Syksyllä 2001 suurin osa mobiiliportaalifirmassa työskennelleistä todettiin omaavan “vääränlaista osaamista” ja heitä irtisanottiin loppuvuonna 2001 (henkilöissähän ei ollut mitään moitittavaa, eivät vain istuneet uuteen profiiliin).

  14. Jee, mainioita anekdootteja. :) Sataman visiot ovat tuttuja, mutta niitä on aina ilo lukea.

    Sekä Kallioja että Rotko olivat näkyvästi sitä mieltä, että “internet on vain jakelukanava”. Jep jep.

    Itse asiassa noihin aikoihin TE ja Visual Systems oli aika aktiivinen alihankkija firmalle. Laatua, kun sopparin klousausneukkari alkaa klo 09 ja Viljakainen näyttäytyy, visioi 1 min ja poistuu. Ehkä konserni ei ollut riittävän iso asiakkuus Visual Systemsille edes 2 min visiointiin. 1 min aikana saimme helmiä asioille. Guru puhui. Valoa kansalle.

    TE:n kanssa mm. simppelin hakukoneen hintalappu oli vaivaiset 1 000 000 euroa. Hakukone on kuitenkin konseptuaalisesti sen verran monimutkainen ajatus, että tarvittiin ulkopuolinen auditoija neukkareihin selittämään, mitä tilaaja ja toimittaja oikeastaan tarkoittavat. Niissä ei puhuttu tekniikasta, vaan siitä mikä on www-hakukone.

  15. Heikki Pelkkikangas

    Historiikki on muuten hyvä, mutta kaipaa hiukan tarkennusta syihin ja seurauksiin.

    2ndhead ei sinänsä aloittanut uutta liiketoimintaa vaan jatkoi Verkkovoima-yksikön siihen asti harjoittamaa konsernin sisäistä palveluliiketoimintaa. Verkkovoimalla oli 45 työntekijää sen yhdistyessä Swwap Oy:hyn.

    Suurin osa SanomaWSOY-konsernin verkkopalveluista, kuten esimerkiksi Ilta-Sanomien verkkopalvelu, toteutettiin Verkkovoiman toimesta jo vuosina 99-00. Ilta-Sanomien uusi palvelu julkistettiin syksyllä 2000 ja palvelu toimi samalla teknologia-alustalla aina viime vuosiin asti.

    2ndheadin aikana pääpaino siirtyi Nelosen, Welhon ja SanomaWSOY-konserniemon palveluiden toteutukseen. Näiden yksiköiden oli pakko tilata uusmediapalvelunsa 2ndheadiltä.

  16. Kiitos tarkennuksista. Verkkovoima-yksiköstä voisi varmaan kirjoittaa ihan oman historiikkinsa, sen verta monissa hankkeissa silläkin on ollut näppinsä pelissä.

    “Vahvoja suostuttelukeinoja” varmasti on käytetty historian varrella kun projekteja on suunnattu 2ndheadin toteutettavaksi, mutta näinhän se konsernin sisäisten yksiköiden kanssa menee. Kannattaa muistaa, että tilanne voi olla haasteellinen myös toimittajan näkökulmasta…

  17. Eskoensio Pipatti

    Kiitos Perttu hienosta 2ndhead-historiikista. Kaipasit kertomusta yksikön vaiheista ennen SWelcomin aikaa. Asiat päältä nähneenä voisin valottaa noita hauskoja aikoja. Tyyli on ehkä vähän eri kuin omassa historiikissasi, mutta sopinee tällaiseen garage-juttuun, mainitsen jopa nimiä…

    2ndheadin esihistoria

    Tarina alkaa noin vuodesta 1996, jolloin Tietokone-lehti rakensi ensimmäiset web-sivunsa 60 päivässä. Tämä oli aika merkittävä saavutus. Saitti hyödynsi juuri julkaistuja maksukäytäntöjä, SOLO-maksua sekä e-cashiä, joilla myytiin lehden tilauksia, pdf-irtonumeroita sekä html-muotoisia yksittäisiä artikkeleita ja uutisia. Uutiset maksoivat muuten 10 penniä kappale. Uutiset tuotettiin tietenkin tietokantapohjaisesti, mikä ei silloin ollut mitenkään yleistä. 60 päivää oli aika hyvä saavutus, kun ottaa huomioon, että porukka ei alussa tiennyt HTML:stä mitään ja saitti toteutettiin Notepadillä, kun muitakaan välineitä ei oikein ollut. Ilman Kennua eli Kenneth Falckia emme olisi onnistuneet.

    Kennu toteutti tähän ekaan versioon myös mainonnanhallintajärjestelmän, jota silloin kutsuttiin mainoskaruselliksi. Vuosien varrella sitä paranneltiin ja sitten 2ndheadin aikana vaihdettiin Admanageriin, kuten Perttu blogissaan kertoi.

    Seuraavien vuosien aikana Tecnopressin (silloisen Helsinki Median, nykyisen Sanoma Magazinesin tekniikkalehtiryhmä) muutkin lehdet halusivat omat Web-sivut ja kainosti kääntyivät Tietokone-lehden puoleen löytääkseen levynkulman, johon sivut laittaa, ja saadakseen sivujen tekoon vähän jelppiä. Sitähän löytyi ja siivouskomeroon laitettiin hieman jäähdytystä, jotta sinne saatiin pari lisäpalvelinta pyörimään. Elisan kanssa neuvoteltiin 256 kilobitin tietoliikenneyhteyksistä korvaamaan 64 kilobitin yhteys. Hankittiin UPS, jotta voisimme nukkua yömme rauhassa. Sähkökatkon sattuessa UPS ei sitten toiminut ja itse asiassa sähkökatkon loppuessa se oli ainut laite, joka ei jännitteiden palatessa herännyt henkiin.

    90-luvun lopulla muutkin Helsinki Median lehdet alkoivat kysellä hostausapua ja tähän saumaan palasi Tietokone-lehden leipiin toinen 2ndheadin esihistorian kannalta merkittävä henkilö, Heikki Pelkkikangas. Hän oli ollut lehden toimittajana jo web-palvelua perustettaessa, mutta lähtenyt välillä Kennun kanssa kokeilemaan yrittäjän elämää. Oli näitä alkuaikojen merkittäviä henkilöitä muitakin: Leo Katona, Aleksi Aaltonen, Tanja Puustelli, …

    Heikin johdolla Tietokoneen web-toiminnoista muodostettiin iMedia-yksikkö, joka tuotteisti sivusuunnittelu-, hosting- ja ylläpitopalvelut muita lehtiä varten. Helsinki Median naistenlehdille tehtiin joitakin projekteja, palkattiin suunnittelutiimi ja katsottiin vierestä Lumeveräjän sekä SWWAPin perustamista. iMedian tulevaisuutena nähtiin omien kuluttajapalveluiden tekeminen.

    Konesalin puolelle kertyi ohjelmallisia vakioratkaisuja aika paljon ja niitä ruvettiin kutsumaan iDoc-nimiseksi alustaksi. Kaikissa suhteissaan se ei vielä ollut valmis, mutta sen 2.0-versiota 2ndheadinkin aikana käytettiin ennen kuin NFO valmistui. Ilta-Sanomat taisi käyttää vanhaa iDocia vielä vuoteen 2006 asti.

    Keväällä 2000 tuoreessa SanomaWSOY:ssä suunniteltiin viidettä divisioonaa hoitamaan elektronista viestintää. Divisioonan nimi oli vielä geneerisesti eSanomaWSOY. Sinne koottiin konsernista aiheeseen liittyvät yksiköt, HTV (nyk Welho), Nelonen, audio- ja videotuotantotalo Werne, SWWAP-mobiiliportaaliyhtiö, Lumeveräjä-projekti – sekä Tietokone-lehden iMedia-yksikkö. SWWAP vietti omaa elämäänsä eri tiloissa 2ndhead-nimisen mobiiliportaalinsa kanssa, mutta Lumeveräjä ja iMedia elivät rinnakkain avokonttorissa. iMedia otti hoitoonsa uuden yhtiön koko tietotekniikan sekä emoyhtiö SanomaWSOY:n mikrotuen, ohjeisti Ludviginkadulle rakennettavan tietokonesalin ja siirsi sinne kaikki hostauksessa olevat palvelunsa.

    iMedia ei sitten koskaan saanut rekisteröityä nimeään, Ilkka-konserni kun piti tiukasti kiinni pöytälaatikkoyhtiöstään, jolla oli sama nimi. Näin sitten syntyi Verkkovoima ankaran nimikilpailun tuloksena. Tosin jossain vaiheessa nykyisen SWelcomin nimeksi ehdotettiin Voimalaa ja silloin joku oli sitä mieltä, että iMedian nimen pitäisi sitten olla Pannuhuone.

    Verkkovoima kehitti kahta kuluttajapalvelua ja projektitiimien määrä kasvoi kolmeen. Projektitiimit olivat ensi sijassa omia palveluja varten ja ulkoisia töitä otettiin täyttämään niiltä jääviä luppoaikoja. Näihin ulkoisiin töihin sisältyi Ilta-Sanomien uudistettavan saitin eka versiokin, kunnes keväällä 2001 teknokupla pussahti ja Swelcomiksi jo nimensä muuttaneen yhtiön johtoryhmä teki omat johtopäätöksensä. 2ndhead-mobiiliportaalia yrittänyt SWWAP sekä Lumeveräjä-projekti supistivat toimintaansa ja ne yhdistettiin Verkkovoimaan. Verkkovoiman syntymässä olleet kuluttajapalvelut pistettiin jäihin.

    Tästähän sitten alkoikin jo Pertun historiikki.

  18. […] Typo3, TextPattern ja DotNetNuke. Osaa näistä käytetään laajastikin Suomessa. Esimerkiksi 2ndheadin NFO2-järjestelmä perustui DotNetNukeen. Nykyisin DotNetNukea tarjoaa Logican lisäksi esimerkiksi […]

  19. […] Aalto) rinnalle. Kai Taka-ahon tausta on SanomaWSOY:ssa eri tehtävissä, erityisesti SWelcomin 2ndheadissa, jonka uuden liiketoiminnan kehityksestä hän aikaisemmin vastasi. SWelcom omistaa Nelonen Median […]

  20. […] Verkkosivustolla mainittuja toimistoja ovat ainoastaan ulkoasu- ja konseptisuunnittelussa tukenut 2ndhead ja teknisen alustan toimittanut IBM. Projektipäällikkö Kari Miskala kommentoi vuosien työtä: […]

  21. Hauskaa on lukea vanhoja muistelmia. Huomaan, että asiat on kirjoitettu jo helmikuussa, mutta laitan minäkin nyt korteni kekoon: Työskentelin projektipäällikkönä Verkkovoimassa ja muistiini ovat jääneet hyvin aamupalatarjoilu joka keskiviikko, josta sittemmin Ludvikinkadulla luovuttiin. Tarjolla oli lähes joka perjantai myös biletysviinaa yrityksen piikkiin: )

  22. Rotkon letkautuksia jatkoi isoherra Sarasvuo, joka uhosi tullessaan ensi kerran pelastamaan Satamaa 2006 (jonka itse omin sanoin myöhemmin lahtasi), että Satama tulee olemaan suuruusluokaltaltaan jotain Google ja Microsoftin välissä. Joo joo.

  23. […] Sanoma-konsernin osalta väitöskirja käy seikkaperäisesti läpi kaikki hankkeet aina Lumeveräjästä 2ndhead.com-mobiiliportaaliin. Väitöskirjassa mainitaan niin Verkkovoima-yksikön kuin SWelcomin (nykyisin Sanoma […]

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1140+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 29 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun