Blogi vai blogikirjoitus? – käsitteet ojennukseen
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 15 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Katleenan vinkit kuntavaaliehdokkaille.
Aamulehden toimittaja Tuomo Björksten nosti tuoreessa blogikirjoituksessaan esiin mielenkiintoisen ilmiön* joka on varmasti ärsyttänyt monia web-ammattilaisia: Sanalla blogi viitataan blogikirjoitukseen. Björksten havainnollistaa ongelmaa esimerkillä:
“Kuulostaa naurettavalta, kun uutisissa kerrotaan, että “asiasta ilmoitti NN eilisessä blogissaan”.”
Näinhän ei yksinkertaisesti voi tehdä. “Blogi” tarkoittaa kokonaista blogisivustoa. Esimerkiksi Vierityspalkki.fi –verkkosivusto on blogi, jossa on julkaistu tähän päivään mennessä 540 yksittäistä blogikirjoitusta. Yksittäiseen Vierityspalkin blogikirjoitukseen ei tulisi missään tilanteessa viitata pelkästään sanalla “blogi”. Yksittäiset blogikirjoitukset eivät ole “blogeja”.
Valitettavasti tämä tyylivirhe on jokseenkin yleinen niin suomessa kuin englannissa. Esimerkiksi Jari Lindholm kommentoi Björkstenin artikkeliin*:
“Valitettavasti sana “blogi” on yleistynyt niin suomessa kuin englannissakin tarkoittamaan blogimerkintää.”
Tyylivirhettä ei kuitenkaan pitäisi sallia vain sen takia, että virheeseen syyllistyvät jotkut perinteisen median toimittajat.
Vastaiskuksi ilmiöön bloggaajat voisivat tietysti ryhtyä soveltamaan samaa tyyliä muihin medioihin. Miltä kuulostaisivat seuraavat lauseet?
- “asiasta ilmoitti NN eilisessä sanomalehdessä julkaistussa lehdessä”
- tai “asiasta ilmoitti NN eilen televisiosta tulleessa televisiossa”.
Myös käytettävyysasiantuntija Marjut Mutanen kommentoi “Kirjoitanpa tässä uuden blogin” -blogikirjoituksessaan* kyseistä tyylivirhettä seuraavasti:
“Tuomo Björksten listaa kolme erittäin yleistä kielivirhettä* toimittajien keskuudessa, mutta kyllä minä sanoisin, että osaavat ne muutkin kuin toimittajat ihan samalla tavalla mokailla. Etenkin kakkoskohta saa verisuonen katkeamaan päästä aina tasaisin väliajoin, eikä vain siksi, että se kuulostaa naurettavalta.”
On tietysti totta, että blogikirjoitukseen voidaan viitata kovin monella tavalla. Esimerkiksi Vierityspalkissa viittaamme usein artikkeleihin tai blogiartikkeleihin. Näin haluamme omalta osaltamme vahvistaa sitä käsitystä, että blogi ei itsessään määrittele kovin tarkoin sitä millaisia blogin sisältämät kirjoitukset ovat. Blogissa voi julkaista niin artikkeleita, kannanottoja kuin uutisia.
Yleisesti käytettyjä tapoja viitata yksittäiseen blogikirjoitukseen ovat ainakin:
- blogikirjoitus
- lastu
- blogimerkintä
- entry
- blogipostaus
- blogiartikkeli
Esimerkiksi Katleena Kortesuo on käsitellyt näiden eri termien toimivuutta* ja päätynyt suosittelemaan joko blogikirjoitusta tai blogipostausta.
Ainakin “blogipostaus”, “blogimerkintä” ja “blogikirjoitus” ovat kaikki yleisesti käytettyjä termejä joita on turvallista käyttää myös virallisemmissa yhteyksissä. Blogipostauksen ja blogimerkinnän kohdalla lienee kuitenkin syytä varautua siihen, että kaikki eivät näitä termejä tunne. Täten yleisimmistä termeistä “blogikirjoitus” lienee kaikkein yksiselitteisin.
Vierityspalkki suosittelee käyttämään “blogikirjoitus” –termiä kirjallisessa viestinnässä viitattaessa yksittäisiin blogissa julkaistuihin kirjoituksiin. Pelkällä “blogi” –sanalla tulisi aina viitata kokonaiseen blogisivustoon jolloin viittaus kattaa kaikki kyseisessä blogissa julkaistut blogikirjoitukset.
(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
21 kommenttia on “Blogi vai blogikirjoitus? – käsitteet ojennukseen”
Kommentointi on suljettu.
Antti
Itsehän olen käyttänyt niinkin yksinkertaista sanaa kuin juttu
Liisa Kontio
Kyllä, tuttavallinen juttu on käytössä meilläkin. Ja jos pitää täsmentää, että kysessä on blogissa julkaistu juttu, niin se on sitten blogijuttu – erotuksena vaikka lehtijutusta.
Janne Toivoniemi
Jari Lindholmin huomioima ilmiö tuo hyvin esille ammattijournalistien ylimielisen asenteen kielen käytänteitä kohtaan. He katsovat valitettavan usein olevansa sen ainoan oikean totuuden haltijoita. Samaa kädenvääntöä käytiin aikoinaan sanojen “logiikka” ja “looginen” kanssa. Journalistit käyttivät ja käyttävät edelleen kyseisiä termejä täysin virheellisesti ja eivät osaa edes hävetä asiaa.
“Blogi” termin väärinkäyttö vain osoittaa kuinka laiskoja ja saamattomia useat toimittajat meillä ja muualla loppujen lopuksi ovat. Valitettavasti tämän enemmistön takia oikeasti ammattitaitoinen vähemmistö joutuu kärsimään.
Petteri Numminen
Blogikirjoitus on sanana kömpelö, pitkä ja fingelskahtava.
kirjoitusopas.blogspot.com/2005/03/yksi-kirjoitus-on-lastu-ja-vhn.html
Hanna
Oijoi, tämä on kismittänyt minuakin jo pidemmän aikaa. En pidä myöskään tavasta sanoa “olen kirjoittanut tästä blogilla.”
Minun suuhuni sopii yksittäisestä kirjoituksesta parhaiten sana postaus. Onhan se vähän finglishmiä, mutta en anna asian haitata.
Antti
Liisa; juu, ja kun ei kirjoita kuin blogijuttuja, niin sitä blogia on blogissa turha alleviivata :)
Oma suosikkini oli mm-kisojen aikaan Yle, joka uutisoi, että “Julkaisemme uuden blogin jokaisena kisapäivänä” ja linkki ohjasi jonkun vanhan äijän kolumniin.
Perttu Tolvanen
Kiitos loistavista kommenteista.
“Blogi”-etuliite on tosiaan helposti turhaa alleviivausta ja täten “kirjoitus” tai “juttu” tai “artikkeli” ovat varmasti parempia. Ihan kuten lehdissäkin on pääkirjoituksia, kolumneja, artikkeleita, uutisia ym. Turhaan sitä mediaa tosiaan alleviivaa siinä edessä sen enempää.
Pidän Petterin tavoin itsekin termistä “lastu” erittäin paljon. Tosin lastu viittaa minusta paljon enemmän hyvin tyypilliseen blogiartikkelityyliin – eli muita verkkotapahtumia kommentoiviin tiiviisiin ‘blogijuttuihin’. Täten ‘lastu’ on minusta enemmän sukulainen pääkirjoitukselle, kolumnille tai vaikka reportaasille. Yleisterminä en vain itse koe osaavani perustella sanaa ‘lastu’ jos vaikkapa koulutan verkkosisällöntuottajia blogimaailmaan.
Tuo ‘blogijuttu’ tai ‘juttu’ on kyllä hyvä lisäys listaan.
Katleena
Kiitos blogini maininnasta!
Kirjoitin viimeviikkoisen postaukseni siitä näkökulmasta, että yksittäiselle blogikirjoitukselle tarvitaan kätevämpi ja lyhyempi ilmaisu. Kun kirjoitan tai puhun “ummikolle”, käytän Vierityspalkin suosittelemaa blogikirjoitusta (tai vaihtoehtoisesti blogijuttua tai blogiartikkelia). Nämä ovat kuitenkin kaikki pitkiä yhdyssanoja, eikä niistä saa kätevää verbiä.
Sen vuoksi – jos kohderyhmä suinkin tuntee termistön – käytän substantiivia postaus ja verbiä postata.
Hanna harmitteli, että postaus on finglismiä. Ei syytä huoleen: samalla perusteella teippi on finglismiä, koska kantasanana on tape. Jos haluaisi olla suomalaisempi, pitäisi puhua vaikkapa liimanauhasta. :)
Joka tapauksessa olemme kaikki yhtä mieltä siitä, blogi ei missään nimessä tarkoita yhtä blogikirjoitusta. Nautin suunnattomasti Pertun kärjistyksistä:
“asiasta ilmoitti NN eilisessä sanomalehdessä julkaistussa lehdessä”
“asiasta ilmoitti NN eilen televisiosta tulleessa televisiossa”.
:D
Tuomas Tolppi
Pitipä itsekin tarkistaa, mitä termiä olen käyttänyt ja “blogikirjoitus” näyttää olevan ainakin omalla sivustolla.
Kyllähän tuo blogi-sanan käyttö blogikirjoitusta tarkoitettaessa särähtää usein korvaan. Antti jo mainitsi YLE:n ja saman asian olen monesti huomannut. Uusi blogi joka päivä, ei paha.
Journalisti
Olen sallainen perinteinen journalisti, joita täällä mollataan. Se on niin, että journalistit käyttävät yleensä niitä termejä, joita heidän lukijansakin. Siihen ei voida millään mahtikäskyllä vaikuttaa. Nyt on syntynyt myrskyä vesilasissa blogeista.
Tietotekniikassa on paljon terminologiaa ja ilmaisuja, muissakin kielissä, joiden tarkempi tarkastelu ei kestäisi valoa. Miten on esim. kun englannin kielessä on esim. forum sekä foorumi että aihe. Meillä on yritystä sentään muuttaa sisällön teemaa tarkoittava sana “aiheeksi”.
Tuntuukin siltä, että nörttiväelle olisi helpompaa – jos tämä bogittelutermi kovasti tuntuu vaivaavan – muuttaa blogia teknisesti tarkoittava sana toiseksi, vaikka bogisivustoksi. WordPress sivusto siis olisi ei blogi vaan blogisivusto.
Blogikirjoituksia on lisäksi kovin monenlaisia. Niiden kaikkien sisältöä on vaikea kuvailla vain sanalla blogikirjoitus. Jos kyseessä on esim kuva tai kuvan ja sanojen yhdistelmä, niin onko sekin bogikirjoitus.
Suosittelen hyvää oloa kaikille. Oma oloni on ihan mukiinmenevä terminologisissa asioissa, eivätkä ne aiheuta huonovointisuutta tai sydänkammiovärinää. Sellaiseen ei ole journalistelillä aikaakaan.
Tuomas Rinta
Mitäköhän blogeja “Journalisti” lukee? Olen nyt viimeiset viisi vuotta seurannut hyvin tiiviisti blogeja, ja on kyllä aika vähässä ne blogit jossa kirjoituksesta/merkinnästä käytetään termiä “blogi”. Lähinnä ne ovat olleet tuolla – *gasp* – medioiden omissa blogeissa.
Ei tässä mitään myrskyä ole, vaan ihan normaalia turhautumista siitä että arvotaan niitä termejä. Vaikka olisi paljonkin sekamelskaa, onko sitä pakko lisätä? Ja vaikka blogikirjoituksia on erilaisia, on ne kaikki silti blogikirjoituksia? Autotkin on autoja vaikka on Toyotaa, Mersua, Bemaria, yms. Jos kirjoitus terminä nyppii, olisiko edes “merkintä” parempi?
Kuhan ei se “kirjoitin blogiini blogin”.
Bro
“Pelkällä “blogi” –sanalla tulisi aina viitata kokonaiseen blogisivustoon”
Blogi-sanan merkitys eroaa merkittävästi blogisivustosta. Blogisivusto on esimerkiksi blogger.com, joka puolestaan sisältää useita blogeja, joten edellä esitetty ohjeistus aiheuttaa omia termistöongelmiaan.
Varsin toimiva nimitys blogimerkinnälle on myös “blogaus”.
Petteri Numminen
Sanassa “blogaus” on kaksi kiellettyä kirjainta :-)
Jos tarkoitus on saada jokin sana yleiskieleen, kannattaa käyttää kolmen k:n kysymystä: “Toimiiko tämä Kouvolassa, Kajaanissa ja Kemissä?”.
kirjoitusopas.blogspot.com/2005/03/kielletyt-kirjaimet-b-c-d-f-g-q-x-ja-z.html
Journalisti
13 Bro: Vaikka näin: Blogipalvelussa on blogisivusto, jossa julkaistaan asikkaiden blogeja. Miltähän sitten beet Kouvolassa jne maistuu, on eri juttu, mutta kyllä sielläkin pyritään olemaan niin nykyikaisia…
Kimmo
Pari asiaan liittyvää asiaa, jotka ärsyttävät minua:
1) Perinteisen median julkaisuilla on nykyään verkkosivut, joissa julkaistaan blogikirjoituksia. Todellisuudessahan nämä ovat kolumneja, mutta jostain syystä perinteinen media on ymmärtänyt asian niin, että verkkoon siirrettynä kolumni onkin blogi. Usein vielä kirjoittaja saa korvauksen, kirjoituksella on deadline, ja joku toimittaa jutun julkaisukuntoon – muistuttaako paljonkin blogia?
2) Englannin kielen sana blogger muuttuu usein suomen kielessä blogaajaksi. Mielestäni sen pitäisi olla perinteiseen tapaan bloggaaja. Okei, molempia muotoja käytetään, mutta perin ristiriitaisesti. Ei mun mielestä sanaa “blogaus” ole olemassa, se on tietenkin bloggaus (eng. blogging). Se, mikä toimii Kouvolassa tai Kajaanissa, on sitten jo kokonaan toinen juttu. (Mielummin plokkaus kuin plokaus. Tosin kori- ja lentopallossahan on puhuttu plokeista jo vuosikymmeniä, joten joku älähtää varmasti näistä pakkosuomennoksistakin.)
Journalisti
Kimmon kohta 1) “..joku toimittaa jutun julkaisukuntoon..” Tämä joku on yleensä perinteinen journalisti. Sen sijaan siitä eteenpäin jatkavat lähinnä nörttipiireihin laskettavat sähköisten medioiden asiantuntijat. Silloin heillä pitäisi olla parempi tietämys siitä, mitä termejä käytetään. Onko sitten välissä jokin infokatko, tai onko kolumni niin tuntematonm käsite nettiosaajille, että blogi on turvallisempi?
PA
Kimmo, G-kirjainten määrästä on kiistelty iät ja ajat. Aloin itsekin aikoinaan läpällä lietsoa yhden geen linjaa, mutta kaksigeinen on huomattavasti yleisempi ja suositellumpikin. Sikäli ei mitään hätää.
Minä myös golfaisin ja mokaisin yhdellä f:llä ja k:lla, jos sattuisin moisia harrastamaan. “Blogaan” ja “blogaaja” kuulostaa minun korvaani samaan tapaan koleammalta kuin “psyka” vs. “psykka”.
En ymmärrä Journalistin perustetta: miksi muuttaa looginen termirakennelma epäloogiseksi vain siks, että huolimattomat toimittajat ovat sattuneet kirjoittamaan väärin? Miksi olisi helpompaa tai intuitiivisempaa kutsua yhtä merkintää blogiksi ja blogia blogisivustoksi?
Blogi-sana on muotoutunut sanasta weblog, joka tarkoittaa verkkolokikirjaa. Lokissa on merkintöjä (tai vaihtoehtoisia sanoja, kuten yllä ja linkatuissa lähteissä on keskusteltu), turha tehdä tästä vaikeaa.
Typerimmältä minusta kuulostaa kuitenkin, kun käytetään adessiivia inessiivin sijaan (Kirjoitin blogille).
Journalisti
Journalisti ei ole muuttamassa mitään, ellei asia kovasti jotakin piiriä vaivaa. Totesin vain periaatteessa, että linee helpompaa muuttaa jotakin nettitermiä kuin sitä, mitä ihmiset Kouvolassa ja Kajanissa käyttävät. Eri mieltä olen monesta nettitermien “loogisesta termirakennelmasta”, ei niissä ole niin hurraamista. Kaikki mitä nettiväki on ajatellut sopivaksi ei välttämättä kestä kehityksen mukana.
PA
Journalisti, olen täysin samaa mieltä siitä, että on typerää hirttäytyä mukamas oikeisiin totuuksiin, jos todelliset käyttäjät käyttävät eri sanoja tai hahmottavat asiat laajemmin eri lailla (vrt. pankkiautomaattien debit ja credit -sekoilu). En ole sittenkään tässä tapauksessa mitenkään vakuuttunut, että juuri Kouvolan ja Kajaanin tyypit olisivat niitä, jotka haluavat sotkea termejä. Epäilen, että enemmistö blogeista puhuvista käyttää termejä oikein, vaikkeivät webnörttejä olisikaan.
Minusta näyttää, että epäloogiset termit omaksuneet ovat oppineet ne juuri huolimattomasti kirjoittaneilta toimittajilta.
Arttu
Hyvä analyysi ja kiinnostavaa keskustelua. Kärjistyksistä kuitenkin:
* “asiasta ilmoitti NN eilisessä sanomalehdessä julkaistussa lehdessä”
* tai “asiasta ilmoitti NN eilen televisiosta tulleessa televisiossa”.
Toisaalta jos sanottaisiin hieman vähemmän tarkasti:
* “asiasta ilmoitti NN eilisessä sanomalehdessä”
* tai “asiasta ilmoitti NN eilen televisiossa”.
nuo esimerkithän ovat oikein, koska silloin viitataan vain mediaan jossa ilmoittaminen tapahtui. Siksi pitäisi voida myös sanoa yleisellä tasolla “asiasta ilmoitti NN blogissaan”. Toki blogia ei kanneta uutena painoksena postiluukusta, joten “asiasta ilmoitti NN eilisessä blogissaan” on väärin, koska silloin viitataan tiettyyn blogikirjoitukseen, eikä analogia sanomalehden painokseen enää toimi. On blogi johon tulee ajan mittaan kirjoituksia, kun taas on sanomalehti josta tulee esim. päivittäinen painos, jossa on kerralla useita kirjoituksia. Tuossa mielessä nettilehdet taas muistuttavat julkaisumalliltaan enemmän blogia.
Blogi-termiä voidaan siis tietyissä tapauksissa käyttää mielestäni sellaisenaan. Se on silti omiaan lisäämään blogin ja blogikirjoituksen termisekaannusta, varsinkin jos termien käyttäjällä ei ole ymmärrystä blogin ja sanomalehden erilaisesta julkaisumallista.
Legs
Journalisti: mene pois minun netistäni.
Lastu oli minulle ennestään tuntematon termi. Pidän sentään itseäni seminörttinä. Kannatan blogikirjoitusta tai postausta.