Drupal porskuttaa Suomessa – etenkin isoissa oppilaitoksissa

Drupal on löytänyt viime vuosina paikkansa isojen ja monialaisten organisaatioiden web-julkaisualustana. Suomessa erityisesti isot oppilaitokset ovat siirtyneet Drupalin käyttäjiksi viime vuosina varsin huomattavalla osuudella.

Viimeisin ilmoitus aiheesta tulee Omnialta, joka on valinnut Wunder Finlandin uusien verkkopalveluidensa toteuttajaksi. Omnian nykyisetkin verkkopalvelut ovat tosin Drupalin päällä, mutta toteuttajana on ollut aiemmin Exove. Uuden verkkopalvelukokonaisuuden hankinta-arvoksi on jälki-ilmoituksessa annettu 389 400 euroa. Tämä ilmoitettu summa kattaa tyypillisesti projektin ja ylläpidon (yleensä 48kk ajaksi).

Drupal-budjetit ovat myös viime vuosina kasvaneet merkittävästi, kuten tässäkin blogissa on aiemmin havainnoitu. Tyypilliset budjetit ovat käytännössä aina useampia satoja tuhansia euroja, ja miljoonabudjettejakin löytyy tästä maasta lukuisia. Esimerkiksi Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto kuuluvat näihin useiden miljoonien eurojen Drupal-ostajiin. Myös Tampereen uusi yliopistoyhteisö on ostanut Drupal-toteutusta yli miljoonalla eurolla.

Täysin varmoja tietoja käytetyistä budjeteista ei oppilaitoskentästä ole tosin mahdollista saada, mutta yleensä useiden miljoonien eurojen hankintasopimukset johtavat myös samansuuruisiin toteutuneisiin urakoihin.

Muita tunnettuja isoja oppilaitoksia, jotka käyttävät Drupalia ovat muun muassa Turun yliopisto, Oulun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Listaa voisi jatkaa myös monilla isoilla ammattikorkeakouluilla ja oppilaitoksilla.

Aivan Drupalin hallintaa ei oppilaitoskenttä tosin ole, kuten esimerkiksi North Patrolin selvityksistä voi todeta. WordPress hallitsee pienten ja keskisuurten oppilaitosten markkinaa, ja teknologiakirjoa muutenkin löytyy kyllä varsin paljon. Erityisesti isoimpien ja laaja-alaisimpien oppilaitosten saralla Drupalin asema on kuitenkin todella vahva.

Vahvuutena kyvykkyydet isojen sivustojen hallintaan ja avoin koodi

Isojen oppilaitosten Drupal-valintoja ei myöskään voi selittää millään yhteishankintakuviolla tai kuntapuolen kaltaisella yhteiskehittämisajatuksella. Oppilaitokset toimivat varsin itsenäisesti, ja vaikka seuraavatkin tarkoin kilpailijoitaan, tekevät päätöksensä varsin itsenäisesti.

Mitään merkittävää koodin jakamistakaan ei ole ainakaan allekirjoittaneen tiedossa. Päinvastoin, eri oppilaitokset kehittävät omia Drupal-kokonaisuuksiaan varsin itsenäisesti ja omien tarpeidensa mukaisesti. Teknologiavalintojen yhtenäistymisen takana voi toki olla ajatuksia mahdollisesta kooditasoisesta yhteistyöstä jatkossa.

Isoimmat syyt Drupalin vahvuuteen tällä alueella lienevät sen toiminnallisuuksien sopivuudessa isojen, laaja-alaisten organisaatioiden verkkojulkaisujen tarpeisiin. Laaja-alainen yhteisö ja avoin koodi ovat myös varmasti asioita, joita monet päättäjät ja asiantuntijat arvostavat etenkin yliopistomaailmassa. Myös toimittajakirjo on kohtuullinen, kilpailutuksiin osallistuu hyvä joukko kokeneita firmoja. Alussa viitattuun Omnian kilpailutukseen ei tosin ollut osallistunut kuin kolme yritystä.

Oppilaitosten projektit ovat myös jakautuneet melko tasaisesti noin kouralliselle Drupal-toimittajia, joten yhden toimittajan ylivaltaa ei ole päässyt syntymään.

Drupal soveltuisi hyvin myös valtionhallintoon

Onkin itse asiassa jopa yllättävää, että Drupal ei ole saavuttaneet vastaavaa asemaa esimerkiksi valtionhallinnossa, jossa arvomaailma ja vaatimukset ovat jossain määrin samankaltaisia kuin isoissa oppilaitoksissa. Valtionhallinnossa Liferay ja WordPress voittavat Drupalin selvästi, kuten North Patrolin tuoreimmasta selvityksestä käy ilmi.

Tätä tosin selittää eniten hyvin keskittyneesti toimiva YJA-alusta, jota Valtori tarjoaa, ja johon valtion yksiköitä vahvasti ohjataan. YJA perustuu Liferay-alustaan, ja Valtorin puolesta työt tekee käytännössä yksi Liferay-kumppani.

Drupalin tulevaisuus Suomessa vaikuttaa hyvältä

Drupalin tulevaisuus näyttääkin Suomessa varsin vahvalta, vaikka se on alustana siirtynyt viime vuosina todella vahvasti ylöspäin, kohti isompia palvelukokonaisuuksia ja isompia kehitysbudjetteja. Episerver on kova kilpailija yritysmaailmassa, mutta Episerverinkin hinnat ovat nousseet voimakkaasti viime vuosina. Samoin Liferayn käyttö on ehkä kohdannut jonkinlaisen lakipisteen julkishallinnossa, kun käytännössä sen käyttö on painottunut kaupallisen version puolelle. Julkishallinnon näkökulmasta on merkittävästi vaikeampaa perustella kaupallisen järjestelmän valinta, jos tarjolla on Drupalin kaltainen avoimen koodin vaihtoehto.

Julkishallintoa kokonaisuutena tarkasteltaessa onkin kohtuullisen helppo ennustaa kasvusuuntausta sekä Drupalille että WordPressille tulevina vuosina. Drupalilla on selvästi enemmän haastajia, kuten Liferay, Episerver ja räätälöidyt toteutusmallit, mutta WordPress on myös osoittanut venyvänsä tietyissä tilanteissa isompiin kokonaisuuksiin. Täten WordPress on myös yhä useammin Drupalin suora kilpailija.

Etenkin pieniä ja keskisuuria Drupal-kokonaisuuksia varmasti korvataan lähivuosina WordPress-toteutuksilla, mutta samanaikaisesti on oletettavaa että moni iso toimija vaihtaa kalliin kaupallisen järjestelmänsä Drupaliin.

—

PS. Jos kaipaat riippumatonta asiantuntijan näkemystä Drupal-verkkopalvelun jatkokehitykseen, uudistukseen tai teknologian vaihtamiseen, kannattaa tutustua North Patrolin konsultointipalveluihin. North Patrol tuntee Drupalin sekä monet muut teknologiat ja auttaa lukuisia asiakkaitaan uudistuksissa ja verkkopalveluiden jatkokehityksen suunnittelussa.