Googlen hakutulosten tekoälyvastaukset ovat lupaavia – mutta usein aika huonoja
Google on alkanut näyttää AI Overview -vastauksia yhä useammin myös Suomessa. Konsepti on hyvä, koska hakija saa tekoälyn tuottaman tiivistelmän sekä perinteiset hakutulokset. Joskus tiivistelmä on paras vastaus, joskus sitä ei halua ollenkaan. Tulevaisuudessa tekoälyn tiivistelmä tulee varmasti lähes joka kerta, mutta nyt on käynnissä kiinnostava vaihe, jossa käyttäjät totuttelevat siihen. Jos käyttäjät pitävät tiivistelmistä, niiden merkitys varmasti kasvaa.
Googlen AI Overview -toiminto on varsin musta boksi, jonka toimintalogiikkaa ei juuri tunneta. Nyt sitä voi sentään testata laajemmin myös kotimaisilla hakusanoilla. Monilla esimerkiksi Vierityspalkin hakusanoilla ei vielä tekoälyvastauksia tule, mutta joillakin kyllä, etenkin jos hakee tietoa jostain hieman laajemmasta asiasta.
Vastaukset ovat pintapuolisesti aina hyvin jämäköitä, eli tekoäly ei turhaan arkaile esittää tietojaan kovina faktoina. Sille ei myöskään ole ongelma käyttää lähteenään esimerkiksi seitsemän (7) vuotta vanhaa artikkelia, vaikka Googlen indeksissä olisi kuinka paljon uudempaa tietoa samasta asiasta. Suomeksi haettaessa tuntuu, että tekoäly ei myöskään osaa käyttää kovin hyvin useita lähteitä. Vastaukset nojaavat usein vain yhteen tai kahteen artikkeliin, vaikka tarjolla olisi paljon tietoa aiheesta.
Ehkä eniten ihmetyttää toistaiseksi se, miten sattumanvaraisia ovat ne artikkelit, jotka päätyvät Googlen tekoälyn tärkeimmiksi lähdeartikkeleiksi. Google on kuitenkin hionut omaa algoritmiään varsin paljon, eikä se algoritmi ole nähnyt mitään valtavia muutoksia ainakaan kymmeneen vuoteen enää. Nyt tuntuu siltä että Googlen oma tekoälymoottori ei kovin paljon hyödynnä sitä hakukoneen keräämää tietoa vuosien varrelta.
Toki esimerkiksi Vierityspalkki on sille vahvoilla termeillä edelleen tekoälyvastauksissa usein lähteenä, mutta silti vaihtelu on todella merkittävää. Ajoittain lähteeksi kelpaa joku Googlen omille hakutuloksillekin lähes tuntematon lähde.
Googlen suhde lähteisiin on myös erikoinen. Esimerkiksi yllä olevassa esimerkissä lähteeksi annetaan aivan tuntematon pikkusivusto, joka ei artikkelissa puhu lainkaan alan toimistoista. Lista parhaista toimistoista on siis täysin keksitty jostain muualta, vaikka lähteeksi viitataan tuo kyseinen artikkeli. Alaa tuntevat myös huomaavat nopeasti, että käytännössä listan ensimmäistä kohtaa lukuun ottamatta kaikki muut kohdat ovat enemmän tai vähemmän väärin. Jämäkkä vastaus siis, harmi että 90 % puhdasta fiktiota. Listalla olevia digitoimistoja ei kaikkia edes ole olemassa, eli tekoäly on täysin keksinyt uusia digitoimistoja listaukseensa.
Jollekin toiselle taholle tämänkaltaisen keksimisen voisi melkein antaa anteeksi, koska tekoälymallien haasteet tiedetään. Ihmiset ovat kuitenkin tottuneet luottamaan Googleen, koska se on palvellut vuosikymmeniä jo meitä. Ei se aina ole täydellinen, mutta usein kärkitulokset ovat syystäkin kärkituloksia. Nyt tässä on pelissä myös Googlen maine. Jos myös Googlen vastaukset ovat usein keksittyjä, voiko hakutuloksiinkaan enää luottaa? Miten Googlen tekoäly voi antaa näin keksittyjä vastauksia, vaikka sillä on käytössään maailman paras tietokanta internetistä?
Teknisiä selityksiä aiheeseen löytyy toki, ja tilanne myös selittää sitä, miksi Google on viivytellyt tämän ominaisuuden julkaisemisen kanssa. Nyt kilpailijoiden paine on ajanut siihen, että toiminnon saatavuutta on laajennettu rajusti.
ChatGPT haastaa Googlea, mutta kärsii samoista ongelmista
Tosin ei ChatGPT:nkään suoritus samassa asiassa ole kovin vakuuttava. Sen antama vastaus on toki paljon pidempi, perustellumpi ja viittauksia lähteisiin on enemmän. Erilaisia näkökulmia onkin todella paljon vastauksessa, mutta tekoäly ei ole pystynyt kovin hyvin erottelemaan eri lähteiden uskottavuutta tai osuvuutta.
Tässä ChatGPT:n vastauksessa esimerkiksi korostuvat toimistojen sijoittumiset parhaiden työpaikkojen kilpailuissa. Tämä ilmiö perustunee siihen, että työntekijöiden kokemuksista on paljon sisältöä tarjolla internetissä, koska erilaisia paras työpaikka -kisoja on nykyisin paljon. Annettu syöte on toki hyvin suppea, joten tekoäly ei ole tosiaan tiennyt, mistä näkökulmasta ”parhautta” haetaan. Silti, se ei ole estänyt sitä antamasta jämäkkää vastausta, jossa menevät puurot ja vellit iloisesti sekaisin.
Tulosten jäsennys on toki visuaalisesti erinomaista ja ChatGPT tuntuu ymmärtävän Googlea paremmin, että haettu aihepiiri on hyvin laaja ja monimuotoinen. Esimerkiksi Digitoimisto Rajun kohdalla se sentään sanoo itsekin, että ansiot nojaavat siihen, että toimisto on pärjännyt jossain Vuoden paras työpaikka pienyrityksille -kilpailussa.
Ehkä ChatGPT:n ansioksi voi sanoa myös, että se sentään opastaa aika hyvin eteenpäin. Googlehan ei tässä ole erityisen hyvä, mikä on ehkä hieman ironista, mutta voi toisaalta myös kertoa siitä, että Googlelle mainoslinkkien myyminen on sen tärkein liiketoiminta. Googlen intressi tekoälyn kehityksessä ei ole puhtaasti parhaan vastauksen tarjoamisessa. ChatGPT:n ei tarvitse keksiä tapaa pyytää rahaa lähteiltään, siksi se ehkä voi rohkeammin opastaa eteenpäin hyvien lähteiden äärelle.
On siis selvää, että Google kohtaa tällä hetkellä kovaa kilpailua, ja monella tapaa esimerkiksi ChatGPT on selvästi Googlea edellä erilaisten lähteiden ja näkökulmien huomioimisessa – ainakin tässä esimerkkitapauksessa.
Kovin älykäs ei ole toki ChatGPT:n vastauskaan. Käytännössä alaa tuntematon, mutta noheva tutkimusassistentti, tekisi todella paljon paremman katsauksen jo parin tunnin työllä. ChatGPT:ltä vastaus toki tulee nopeasti ja varmasti kysymystä parantamalla voisi vielä päästä parempaan. Tässä ehkä onkin se Googlen isoin haaste juuri nyt. ChatGPT:n kanssa ihmiset yleensä juuri keskustelevat tällaisissa tilanteissa. Opimmeko keskustelemaan Googlen kanssa? Voiko sen kanssa edes keskustella?
Google ei ole samalla tavalla keskusteleva käyttöliittymä. Googlen pitäisi siis päästä suoraan jo parempaan lopputulokseen. Nyt näyttää siltä, että Google tosiaan on takamatkalla kilpailijoihinsa nähden.
ChatGPT:n antama vastaus parhaista WordPress-toimistoista on esimerkiksi aivan toisella tasolla kuin Googlen versio.
Tässä toki lähteenä on osittain vahvasti juuri Vierityspalkki, joten vastaus ei ole yhtä tuulesta temmattu kuin Googlen versio. ChatGPT:nkin vastauksessa tosin otetaan paljon vapauksia. Mukana on monia toimistoja, joita ei ole enää olemassa tai jotka ovat toimineet jo vuosia eri nimellä. Lisäksi mukaan on tullut toimistoja, joilla ei ole koskaan edes ollut toimintaa tällä alueella. Lähdekritiikki on siis täysin tuntematon käsite tekoälymoottorille tämänkin vastauksen kohdalla. Tässäkin eilen työnsä aloittanut markkinointiassistentti pääsisi parempaan tulokseen muutamassa tunnissa – tai ainakin ne toimistot olisivat olemassa, jotka markkinointiassistentti listaisi pomolleen.
Tulosten laatu ja luotettavuus on hyvin vaihteleva, vaikka tulokset esitetään kovina faktoina
Ehkä oudointa Googlen ja ChatGPT:n kohdalla onkin juuri se, miten vähän hakukoneiden algoritmien päättämien hakutulosten järjestys tuntuu korreloivan tekoälyn käyttämien lähteiden kanssa. Tämä on erityisen kummallista juuri Googlen kohdalla. Googlen vahvuushan pitäisi juuri olla siinä, että se tuntee internetin parhaat lähteet ja pystyy hyödyntämään sitä tietoa tekoälyn apuna – tai näin ainakin Googlen käyttäjät olettavat, kun Google tarjoilee tekoälyvastauksia hakutulosten kärjessä. Se, että todellisuudessa tekoälymallit koulutetaan erikseen valittavilla koulutusaineistoilla, ei varmasti ole useimpien tavallisten käyttäjien tiedossa – eikä sillä oikeastaan pitäisi olla mitään merkitystäkään. Googlen tehtävä on toimia hakukoneena ja vastauskoneena, ja joko se onnistuu siinä tai ei onnistu.
Tässä ehkä onkin se kiinnostavin kysymys juuri nyt Googlen kannalta. Jos Googlen hakutulokset ja tekoäly ovat täysin kaksi eri asiaa, ja tekoäly antaa usein vastaukseksi vääriä tai vähintäänkin outoja vastauksia, niin mitä käy Googlen uskottavuudelle?
Optimointi tekoälylle on todellakin eri peli – mutta millainen peli se on?
Tilanne on juuri nyt kiinnostava myös brändien ja hakukoneoptimoinnin näkökulmasta. Miten voidaan optimoida moottoreille, joiden toiminta vaikuttaa aivan satunnaiselta ja jotka eivät selvästi pysty vielä arvottamaan eri lähteiden luotettavuutta tai edes ajantasaisuutta?
Selvää on ehkä vain, että enää ei riitä, että oma sivusto on hyvin optimoitu. Jos haluaa päästä tekoälymoottoreiden vastauksiin mukaan, on oma tuote tai yritys oltava monen eri lähteen mainitsema ja arvostama. Täten voi ennustaa, että erilaisten auktoriteettilähteiden ja vaikuttajien sisällöt ovat jatkossa entistäkin merkittävämpi asia monelle brändille ja yritykselle. Mitä ne auktoriteetit ovat, se saattaa olla hyvin erilaista eri toimialoilla, tai sitten löytyy jotain yleisperiaatteita – kuka tietää. Tästä asiasta ei taideta yksinkertaisesti tietää vielä juuri mitään.
Kaikesta tästä epäselvyydestä huolimatta, tekoälyllä generoidut vastaukset ovat hakukoneiden uusi aikakausi. Tulevaisuus on siis täällä, mutta vielä ei ole ihan selvää, minne se on laskeutunut ja minne se on vasta matkalla.
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
