Digitoimisto Sivututka laittoi pillit pussiin – miksi?

Reilun vuoden ajan Vierityspalkin Toimistot-hakemistossa ollut Sivututka päätti yhtäkkiä lopettaa toimintansa. Kiitos ja kumarrus -blogiartikkeli heidän omalla sivustollaan avaa päätöksen taustoja hieman. Myös aiemmin Aucorin pomona tunnettu Janne Jääskeläinen haastatteli Sivututkan yrittäjiä tästä päätöksestä. Nyt Vierityspalkki kysyi myös muutaman jatkokysymyksen siitä, miten tällaiseen päätökseen päädyttiin, vaikka ala kasvaa ja kaikesta tuntuu olevan pulaa.

Kysymys tuntuu olevan aika klassisesta yrittäjyyden dilemmasta: tavoitellako kasvua vai kannattavuutta?

Digitoimistojen kenttähän on erittäin kilpailtu, erityisesti WordPress-markkinan matala pää, jossa projekteja tehdään korkeintaan muutamalla kymppitonnilla. Vierityspalkin Toimistot-hakemistossakin on pidetty linjana, että hakemistoon pääsevät vain astetta isommat toimistot, koska muutaman tonnin saittien tekeminen on varsin villi kenttä, jossa tekijät tulevat ja menevät. Sivututka pääsi rimasta yli vuosi sitten juuri ja juuri.

Referenssit ovat toki olleet toimistolla koko ajan hyvällä mallilla, mutta muutaman hengen toimiston pyörittäminen on usein taloudellisesti haastava kokoluokka. Esimerkiksi Janne Jääskeläinen on kirjoittanut tästä ilmiöstä monta kertaa, uuden yrityksen kasvutaipaleella voi alkuvaihe olla taloudellisesti ja henkilökohtaisen kuormituksen näkökulmasta hyvin haastava.

Paljon on kiinni rekrytointien onnistumisesta, ja vaikka niissä onnistuisikin, voivat pienetkin muutokset heilauttaa venettä paljon. Siksi moni pyrkii kasvamaan astetta isompaan luokkaan, ainakin 10-20 henkeen, jotta kaikki asiat eivät olisi niin henkilöriippuvaisia.

Muutos isompaan sarjaan toki tarkoittaa monesti aivan toisenlaisiin asiakkaisiin siirtymistä, ja toisenlaiseen projektikokoluokkaan, usein myös siirtymää korkeampaan hintatasoon.

Freelancer tai kahden hengen firmahan voi olla erittäin kustannustehokas yksikkö, niin asiakkaille kuin tekijöille. Monelle kokeneelle tekijälle on sooloura hyvin kannattava uravalinta, kun yhtään ylimääräistä aikaa ei kulu koordinointiin, ja kulutasokin pysyy yleensä pienenä.

Heti kun firma kasvaa muutamaan henkeen, räjähtää koordinaatiotarve, räjähtävät oheiskulut ja kaikki tukitoiminnot. Kustannusrakenne muuttuu olennaisesti vaikeammaksi, mutta muuttunutta kulurakennetta voi olla vaikea siirtää hintoihin. Muutaman hengen digitoimisto ei vielä ole myöskään asiakkaiden silmissä iso ja luotettava kumppani, jolle voidaan maksaa enemmän.

Tätähän on monesti etenkin kokemattomien asiakkaiden hankala ymmärtää. Moni asiakas haaveilee jostain ”vähän isommasta kuin yksi freelancer”, mutta freelancerin hintataso ja laatu haluttaisiin silti säilyttää. Tämä on kuitenkin käytännössä lähes mahdoton yhtälö, joka toteutuu lähinnä hetkellisesti, jos kaikki menee hyvin. Yleensä se muutaman hengen toimisto on joko matkalla isommaksi, tai matkalla ongelmiin.

Useinhan vasta kun toimisto on 10-20 hengen tunnettu ja kokenut konkaritoimisto, alkavat asiakkaatkin hyväksyä selvästi isommat projektibudjetit ja tuntihinnat. Tällaisen toimiston asiakkaat ymmärtävät, että tasalaatuinen toimittaminen maksaa, enää ei tingitä jokaisesta tonnista.

Ehkä juuri tästä syystä monien digitoimistojen kuolemanlaakso on juurikin siinä 3-9 hengen välissä, kun ei vielä olla isommassa sarjassa, mutta kulurakenne on jo isomman toimiston luokassa. Tällöin moni esimerkiksi päätyy yrityskauppaan, jotta saa itsensä nostettua isompaan sarjaan, ja ehkä saa reitin kohti kestävämpää kannattavuutta.

Jos se yrityskauppa ei kuitenkaan tunnu järkevältä vaihtoehdolta, voi se toinen vaihtoehto olla laittaa pillit pussiin, ja tavallaan ”kasvaa pieneksi”, kuten Sivututka päätti tehdä.

Yrityksen työntekijöille tällainen päätös on tietysti tylsä, mutta jos ajatellaan juurisyyn tilanteeseen olevan haastava rekrytointimarkkina, niin uusia mahdollisuuksia luulisi olevan tarjolla. Ehkä työntekijöidenkin kannalta on myös parempi, että yritys ajetaan hallitusti alas, kuin sinnitellään heikolla taloudella tai henkilökohtaisen jaksamisen hinnalla.

Vierityspalkin kysymyksiin vastasi Antti Rauhala:

1) Lopetuspäätös tuli monelle yllätyksenä – missä vaiheessa yrittäjinä aloitte miettimään, että jotain muutoksia pitäisi tehdä?

”Muutama vuosi sitten päätimme yrittäjä-duona lähteä kasvattamaan firmaa. Onnistuimme monessa asiassa, mutta kilpaillussa markkinassa kannattavasti kasvaminen osoittautui odotuksia työläämmäksi.

Isoimmaksi kasvun esteeksi meille muodostui jo kliseinen ohjelmistoalan osaajapula. Toki pitää katsoa myös peiliin. Emme onnistuneet rekrytoinnissa siten, että työtehtäviä olisi voitu jakaa kestävästi. Tämä tarkoitti meille yrittäjille kasvavaa työkuormaa.

Pitkiä päiviä osasimme kyllä odottaa. Noin vuosi sitten 2021 syksyllä intensiiviset työpäivät alkoivat kuitenkin rokottaa meidän molempien terveyttä ja henkistä jaksamista. Digitoimiston kasvattaminen ja pyörittäminen on hienoa hommaa, mutta jotkut asiat menevät edelle prioriteeteissa.

Lopulta päätimme 2021 lopussa lähteä kartoittamaan vaihtoehtoja muutokselle. Vaakakupissa painoi kasvun pullonkaulan lisäksi paljon pienempiä seikkoja, inspiroivemmista työtehtävistä perheen lisääntyneeseen päälukuun.”

2) Onko taustalla jokin riitaantuminen tai muu yllättävä muutos?

”Vaikka draamasta saisi revittyä kiinnostavampaa tarinaa, niin päätöksessä painoivat tylsästi vain pragmaattiset syyt.

Meillä yrittäjillä on yhteisymmärrys muutoksesta. Välimme ovat hyvät, kuten viimeiset parikymmentä vuotta lukion penkeiltä asti. Tulemme jatkossakin tekemään yhteisiä projekteja, käymään kalareissuilla ja istumaan iltaa samassa porukassa.

Muutakaan yllättävää muutosta ei taustalla kummittele.”

3) Millaisia vaihtoehtoja kartoititte ennenkuin päätitte lopettaa yrityksen?

”Meillä oli jatkon kannalta selkeästi kolme vaihtoehtoa: 1) Jatkaa yrityksen kasvattamista maltillisesti, 2) Tehdä yrityskaupat tai 3) Jatkaa toimintaa erikseen yksinyrittäjinä.

Kasvun jatkamisen rajasimme jo alkuvaiheessa pois. Yrityskauppojen suhteen kävimme keskustelua muutaman ehdokkaan kanssa. Ottajia olisi ollut, mutta ei lopulta sellaisilla ehdoilla, jotka voittaisivat jatkamisen yksinyrittäjinä.”

4) Mitä tapahtuu teidän työntekijöille?

”Kolme työntekijäämme siirtyvät lopputilin ja bonuksen jälkeen uusiin kuvioihin. Järjestimme kaikille mahdollisuudet työhaastatteluihin. Osaavina ammattilaisina en epäile heidän nopeaa uutta työllistymistään.”

5) Mitä tapahtuu teidän asiakkaille?

”Jatkamme Jussin kanssa asiakkuuksia entiseen malliin, mutta yksinyrittäjinä uusilla yrityksillä. Asiakkuudet jakautuivat puoliksi omien vastuuasiakkuuksien perusteella.

Sivututka sulkee ovensa vuoden vaihteessa, jolloin toiminta siirtyy uusiin firmoihin. Uudet yritykset ovat Arcode Oy (3321852-4) ja All Out Agency Oy (3323434-8).

Asiakkaamme saavat siis palvelua kuten tähänkin asti ilman, että käytännön asiat juurikaan muuttuvat.”

6) Miksi yritys piti lopettaa? Eikö toimintaa olisi voinut jatkaa vain pienemmässä muodossa?

”Olimme ennen työtekijöiden palkkaamista tehneet jo vuosia töitä pienenä yrittäjä-duona. Tässä kohtaa paluu menneisyyteen ei tuntunut luontevalta.

Pienen 3-5 tekijän boutique-tiimin pyörittäminen taas todettiin turhan uuvuttavaksi palkintoon nähden. Ainakin mielestäni korkeilla laatustandardeillamme.

Toinen meistä olisi voinut toki jatkaa Sivututkan nimellä yksin, mutta koimme selkeämmäksi askeleeksi siirtää Sivututka menneeseen.”

7) Miksi jatkossa on kaksi erillistä yhtiötä? Toimitteko edelleen yhteistyössä keskenänne?

”Omat yhtiöt sallivat enemmän vapautta. On aika uudelle siten, että työn sisällön ja määrän saa itse määrittää.

Tulemme tekemään Jussin kanssa edelleen yhteistyötä. Yhteisiä asiakasprojekteja on jo sovittuna keväälle, joissa vastuut jakautuvat luonnollisesti suunnitteluun ja toteutukseen.”

Lue lisää: Löydä kokenut digitoimisto – Oulu, Jyväskylä, Tampere. Turku, jne.