Protocol raportoi evästetaisteluiden alkulähteiltä

Perttu Tolvanen

Verkon yksityisyyttä säätelevien asetuksien taustalla on usein W3C, ja viime aikoina sen rooli on vain korostunut, kun siitä on tullut isojen teknologiayhtiöiden yhteinen keskusteluareena. Tästä erikoisesta yhteisöstä ja siellä käytävästä keskustelusta raportoi erinomaisesti tuore Protocolin artikkeli. Jos evästesodan perusasetelmat kiinnostavat, kannattaa pitkä artikkeli lukea.

>> Lue artikkeli: Concern trolls and power grabs: Inside Big Tech’s angry, geeky, often petty war for your privacy (13.7.2021) / Protocol

Kyseessähän on pääosin kahden rintaman taistelu. Hyökkäävänä osapuolena ovat internet-selaimia kehittävät yhtiöt (kuten Google, Apple, Microsoft, Mozilla, Brave), jotka pyrkivät luomaan uusia standardeja mainoksien esittämiseen, mainosten kohdentamiseen ja käyttäjien seurantaan. Puolustavana osapuolena ovat taas ne yhtiöt, jotka nojaavat kolmansien osapuolen evästeisiin mainosverkostojensa ja analytiikkaratkaisujensa perustana. Eniten puolustettavaa on Facebookilla, jolla ei ole omaa selainta, joten Facebookin mainosverkosto nojaa kolmannen osapuolen evästeisiin samalla tavalla kuin pienemmätkin mainosverkostot ja mediatalot.

“On one side are engineers who build browsers at Apple, Google, Mozilla, Brave and Microsoft. These companies are frequent competitors that have come to embrace web privacy on drastically different timelines. But they’ve all heard the call of both global regulators and their own users, and are turning to the W3C to develop new privacy-protective standards to replace the tracking techniques businesses have long relied on.

On the other side are companies that use cross-site tracking for things like website optimization and advertising, and are fighting for their industry’s very survival.”

Yhteistä osapuolille on lähinnä se, että kaikki puhuvat yksityisyydestä ja käyttäjien suojelemisesta – vaikka käytännössä osapuolet ajattelevat asioiden toteutuksesta hyvin eri tavoin.

Isot teknologiayhtiöt puhuvat käyttäjien suojelemisesta ja esittävät ratkaisuksi erittäin keskitettyjä ratkaisuja, joissa näistä yhtiöistä tulisi erittäin merkittäviä portinvartijoita. Esimerkiksi Googlen ehdottama Floc-ratkaisu tekisi Googlesta vieläkin merkittävämmän pelurin verkon mainosmarkkinoilla kuin mitä se on nykyisin. Applen ajama malli on myös erittäin sitä itseään suosiva, ja mahdollistaisi Applen laajentumisen kohdennetun mainonnan myyjäksi. Kaikille maailman mainosverkostoille, mukaan lukien Facebookin mainosverkosto, tämä kehitys olisi katastrofaalinen.

Mainosverkostojen edustajat taas mielellään puhuvat “avoimen webin” puolesta ja ehdottavat malleja, joissa itsenäiset verkostot pystyisivät edelleen toimimaan ja käyttäjille jätettäisiin enemmän valintavaihtoehtoja. Kovin selvää kuvaa ei näistä vaihtoehtoisista malleista ole tosin vielä muodostunut, ja artikkelissakin viitataan siihen, että osa tästä lobbauksesta kenties pyrkii vain hidastamaan uusien mallien tuloa. Isoin kärsijä, Facebook, ei myöskään ole ollut kovin aktiivinen vaihtoehtoisten mallien esittämisessä, koska Facebookin liiketoiminnan kannalta evästeisiin perustuvan kohdentamisen loppuminen ei ole kovin valtava menetys. Facebook saa kerättyä omista palveluistaan aivan riittävästi dataa, jotta Facebookin tarjoama mainonnan kohdentaminen toimii jatkossakin.

Taistelu ei ole kuitenkaan ohitse, koska vaikka mainosverkostot eivät ole esittäneet mitään kovin konkreettista, on isojen teknologiajättiläisten kuriin laittaminen juuri nyt hyvin suosittu agenda.

Artikkeli avaakin juuri päätöksenteon vaikeuksia, kun asiassa on useita eri näkökulmia.

Näin kotimaisesta näkökulmasta asiaa katsoen, jotain muutosta toivoisi tapahtuvan. Nykyistä systeemiä on vaikea pitää kovin toimivana. Käyttäjät klikkailevat sokeasti “Hyväksyn kaikki” -nappeja vain päästäkseen pop-upeista eroon, ja tämän jälkeen käyttäjien selaimeen voidaan asentaa vaikka 150 erilaista jäljitintä – ja asennetaankin. Tällaista nykytilaa tuntuu aika vaikealta kutsua “avoimeksi webiksi”, enemmänkin kyse on viidakosta, jossa mitkään lait eivät tunnu pätevän.

Googlen Floc ei ehkä ole täydellinen, ja sen myötä valtaa varmasti keskittyy yhä enemmän isoille teknologiayhtiöille. Floc on kuitenkin konkreettinen, mietitty ehdotus, joka veisi tätä nykyistä viidakkoa asiallisempaan suuntaan – ainakin yksityisyyden näkökulmasta. Vapaan kilpailun ja vaikkapa kotimaisten mediatalojen näkökulmasta, se ei vie asioita hyvään suuntaan.

Se kaikkein huonoin vaihtoehto, jota viitatussa artikkelissakin pelätään, on silti se tulevaisuus, jossa mikään ei oikeastaan muutu, vaan kaikki esitykset vesittyvät tavalla tai toisella, ja sama villi meno vain jatkuu.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 800 tilaajaa).

Lisää artikkeleita digitaalisesta markkinoinnista:

Jätä kommentti