Miten se kielivalinta siellä käyttöliittymässä pitää esittää?

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 7 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Synkät suunnittelumallit verkkokaupoissa.

Kielivalinnan esittäminen verkkosivuston käyttöliittymässä oli kuuma puheenaihe 2000-luvun alkupuolella. Asiaan saatiin silloin selvyyttä, ainakin web-ammattilaisten keskuudessa. Nyt tuntuu kuitenkin, että hyvät opit ovat hieman unohtuneet. Julkaisut-palstallakin virtaa sivustoja, joiden kielivalintaratkaisut ovat todella eksoottisia.

Kerrataanpa siis hieman.

  1. Älä käytä maiden lippuja. Koskaan.
  2. Vakiintunut, ja käyttäjälähtöisin, tapa on tämä: “Suomeksi, På svenska, In English, По-русски, Eesti keel, Auf Deutsch, En français.” Jne.
  3. Älä keksi uusia tapoja esittää kielivalintaa käyttöliittymässä.

Lippuja voi käyttää visualisoimaan vain ja ainoastaan maaversiota, ja silloinkin pitää tietää tarkkaan mitä on tekemässä – ja silloinkin lipun tulisi olla lähinnä visuaalinen koriste maan nimen kertovan tekstielementin vieressä. Maaversion alleviivaaminen on myös aika harvoin tarpeellista. Lähinnä tämä tulee kysymykseen isojen kansainvälisten verkkokauppojen kohdalla, joilla esimerkiksi valikoima vaihtelee nimenomaan maittain.

Tämän jutun inspiraationa on ollut kollegani Virpi Blomin kirjoitus aiheesta. Jos aihe koskettaa sinua, suosittelen lukemaan Virpin jutun kokonaisuudessaan. Myös Virpin viittaama Thulen sivusto on esimerkki, johon kannattaa tutustua, jos suunnittelee isojen kansainvälisten yritysten sivustoja.

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka auttaa asiakkaita suunnittelemaan digitaalisia palveluita, valitsemaan sopivimmat teknologiat, kilpailuttamaan osaavimmat kumppanit ja varmistamaan budjetin ennustettavuuden. Ota yhteyttä!

3 kommenttia on “Miten se kielivalinta siellä käyttöliittymässä pitää esittää?”

  1. Tähän joutuu edelleen ottamaan kantaa lähes jokaisessa projektissa.

    Sivuhuomautuksena mainittakoon että Itävallan junayhtiö ÖBB käyttää infonäytöissään lippuja, mutta saksankielisen version indikaattorina onkin Itävallan lippu.

  2. Hyvä artikkeli, allekirjoitan 100%! Lipuilla ei ole mitään järkeä osoittaa kieltä, koska kyseessä on kansallisuus eikä kieli. Esim. kumpaa lippua käytät USA:n ja Iso-Britannian tapauksessa? Mitä jos USA:ssa joku haluaa käyttää sivustoa espanjaksi?

    Sellainen tekninen näkökulma vielä tähän että selaimet lähettävät yleensä Accept-Language headerin, joka kertoo mitä kieltä käyttäjä haluaa käyttää, tätä kannattaa hyödyntää ja tarjota käyttäjälle sen perusteella heti haluamaansa kieltä. Lisätietoa: https://developer.mozilla.org/en-US/docs/Web/HTTP/Content_negotiation#The_Accept-Language_header

  3. Brittienglanti on jonkin verran erilainen kuin Kanadan englanti jo valuutankin osalta, jolloin lippukin voisi toimia selittäjänä. Mutta tietysti se kielen nimi on paras vaihtoehto, koska tuskin kaikille eri englanneille omia versioita tehdään.

    Miten nuo kieliplugarit eri alustoilla osaa esittää kielen juurikin noin? Polylang muistaakseni käyttää lippuja, mutta olettaisin että myös tekstiversio on mahdollinen.

    /jarno

Kommentointi on suljettu.


Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1150+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ julkaistua referenssiä Julkaisut-palstalla.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 900+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 30+ kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 900 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun