Verkkopalveluiden kehityksen tilanne Suomessa vuonna 2013
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 11 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Verkkokaupat panostavat elämyksellisyyteen.
Vuonna 2012 kotimaiset web-alan ammattilaiset puhuivat määrällisesti eniten kahdesta aiheesta: Facebookista ja mobiililaitteiden fiksusta huomioinnista. Ylivoimaisesti eniten web-alan keskustelua hallitsi sosiaalinen media, joka käytännössä useimmiten tarkoitti Facebookia.
Mobiilikeskustelussa huomion keskipisteeksi nousi etenkin responsiivisten verkkosivustojen toteutus. Erillisten mobiilisivustojen turhuudesta ala alkoi olla loppuvuodesta jo varsin samanmielinen.
Näiden kahden keskusteltua hallinneen teeman (Facebook ja mobiili) lisäksi alalla käytiin keskusteluja monesta eri aiheesta. Seuraavaksi on listattu viisi (5) keskeistä teemaa, jotka leimasivat web-alan keskustelua vuonna 2012. Teemat on valittu omavaltaisesti ja edustavat näin yksittäisen henkilön näkökulmaa alaa kohtaan. Kommenteissa sopii arvioida ja täydentää esitettyjä väitteitä.
Teema #1: Sosiaalisen median hyödyntämisessä siirryttiin kampanjoista hyödyllisiin käytännön sovellutuksiin
Eri aloille alkoi hahmottumaan erilaisia sovellusalueita, ja moni asiakasorganisaatio vakiinnutti jo toimintaa eri palveluissa – jopa palkaten yhteisömanagereita ja sosiaalisen median koordinaattoreita. Erikoista kehityksessä on tosin se, että rohkeimpia toimijoita ovat olleet sellaiset organisaatiot kuin Kela, Kirkko ja Poliisi. “Seksikkäistä” mediataloista ei ole sosiaalisen median suunnannäyttäjiksi, koska mediatalot joutuvat suojaamaan liikaa nykyistä liiketoimintaansa.
Vuonna 2012 alettiin myös ymmärtää mihin sosiaalinen media ei välttämättä sovellu. Esimerkiksi B2B-organisaatiot suuntautuivat panostamaan esimerkiksi LinkedIniin ja SlideShareen Facebookin sijasta. Kuvapalveluissa Pinterest ja Flickr myös nostivat päätään hyödyllisinä tallennuspalveluina samankaltaisesti kuin YouTube videoiden puolella.
Facebookin osalta suuria konseptillisia läpimurtoja ei nähty, mutta palvelun merkitys etenkin kuluttajamarkkinoinnin saralla jatkoi kasvuaan – näin korostaen Facebookin erityisasemaa suhteessa muihin suosittuihin sosiaalisen median palveluihin.
Asiantuntijoiden saralla nähtiin viime vuonna myös lisääntyvää Twitterin käyttöä etenkin web-alalla. LinkedInin nousuhan on ollut tasaista Suomessakin jo useamman vuoden, joten sitä ei ehkä erityistrendinä enää voi pitää. Tosin vuonna 2013 voisi jo melkein sanoa, että web-ammattilainen joka ei ole LinkedInissä tai Twitterissä alkaa olemaan jopa suorastaan epäilyttävä alan ammattilainen.
Ylipäätään sosiaalisen median saralla keskustelussa päästiin “strategisia hyötyjä kuvaavista powerpointeista” kohti käytännön sovellusalueita ja puhumaan eri palveluiden soveltuvuudesta eri tilanteisiin. Ehkä ensi vuonna huomio jopa kääntyy laajamittaisesti siihen mistä niitä sisältöjä sinne sosiaaliseen mediaan oikein taiotaan.
Teema #2: Hakukoneoptimointi ja mittaus tuli osaksi web-tiimien perustekemistä
Hakukoneoptimointi ja web-analytiikka eivät olleet vuonna 2012 hypetyksen kohteena juuri lainkaan, mutta tämä ei tarkoittanut sitä etteikö näihin asioihin olisi panostettu. Monen web-tiimin toiminnasta on tullut viime vuosina olennaisesti tavoitteellisempaa, ja hakukoneoptimoinnista on tullut osa normaalia sisällöntuotantoa ja pienkehitystä. Täten erityistarvetta hypetykseen ei tällä saralla ole enää myöskään ollut.
Projektivetoisesti tehtävissä sivustouudistuksissa optimoinnin ja mittauksen käyttö on lisääntynyt myös, mutta edelleenkin isojen uudistuksien tavoitteet ovat herkästi kovin maailmoja syleileviä. Paljon olisi vielä tehtävää uudistusprojektien viemisessä datavetoisemmiksi hankkeiksi, joissa todella tavoiteltaisiin parannuksia pysyviin hakukonesijoituksiin – eikä vain keskityttäisi pintakiillotukseen ja parempien etusivun karusellien toteutukseen.
Teema #3: Sisällöntuotannon merkitys ymmärrettiin asiakkaiden puolella
Sosiaalisen median ja hakukoneoptimoinnin menestyksekkään ja kestävän toteutuksen taustalla on lähes poikkeuksetta huomattava panostus sisällöntuotantoon. Organisaatiot jotka eivät luontaisesti ole mediataloja, tai omista edes omaa viestintätiimiä, ovat joutuneet ankarasti miettimään mistä saavat julkaistavia sisältöjä sivustolleen ja sosiaaliseen mediaan.
Avuksi on usein otettu mm. asiakaslehtien sisältöjä tai markkinointikampanjoiden resursseja, mutta nämäkin ovat herkästi vain tilapäisiä laastareita. Todellinen haaste organisaatioissa on pystyä tuottamaan sisältöjä tavoitteellisesti johonkin teemaan tai hakusanaan liittyen.
Esimerkiksi Valion verkkoläsnäolo on paljon enemmän reseptejä ja ruoanlaittoon liittyviä opastavia sisältöjä kuin tuotetietoja. Yhä useampi organisaatio on vuonna 2012 joutunut miettimään mitkä ovat niitä oman oman organisaation reseptejä – eli sisältöjä jotka kiinnostaisivat asiakkaita omassa verkkopalvelussa.
Viestintätoimistot ja monenlaiset sisältötoimistot kärkkyvät tällä hetkellä vesi kielellä tätä bisnesmahdollisuutta, mutta harvalle asiakasorganisaatiolla ratkaisu on radikaali sisältöjen ulkoa ostamisen lisääminen – ainakaan ilman merkittäviä markkinointi- ja viestintäpanostuksien uudelleenkohdentamista. Siispä fiksuja tapoja hyödyntää oman organisaation nykyisiä resursseja tarvitaan palavasti jotta verkon sisällöntuotantokilpailussa voi pärjätä!
Näistä ideoista myös kannattaa vuonna 2013 maksaa jos niitä joku taho pystyy tarjoamaan.
Teema #4: Asiointikanavien ja verkkokauppojen hidas kasvu jatkui edelleen
Verkkokauppojen suuresta kultaryntäyksestä vouhotetaan lähes vuosittain, mutta todellisuus vaikuttaa olevan lähinnä tasaista ja maltillista kasvua. Sama pätee erilaisiin asiointipalveluihin (extranetit ym.) joita askartelevat verkkosivustojensa kylkeen niin kuluttajabisneksen toimijat kuin B2B-yritykset.
Näitä kahta aluetta yhdistävät myös muut asiat. Kummankin kautta on hyvin vaikea tehdä nopeita voittoja, ja perusinvestointi palvelun pystyttämiseksi on yleensä merkittävä. Siksi verkkokaupat ja asiointikanavat tuskin yhtäkkiä ponnahtavat trendilistan kärkeen vaikka niiden saralla paljon työtä tehdäänkin.
Teknisen haastavuuden lisäksi etenkin verkkokaupat vaativat myös huomattavan pitkäjänteistä ja osaavaa markkinointia tuekseen. Moni organisaatio taas vasta opettelee verkkomarkkinoinnin perusteita, kuten aiemmin todettiin. Siksi verkkokauppojen ja erilaisten asiointipalveluiden kasvu lienee tiukasti sidoksissa siihen miten nopeasti tämän maan verkkomarkkinointiosaaminen kehittyy.
Verkkokaupan ja asiointipalveluiden saralla mikään ei kuitenkaan pakota yrityksiä seuraamaan markkinan yleistä kehitystä. Jos oma liiketoiminta on valmis kiihdytettäväksi verkkokaupan tai asiointipalveluiden avulla, niin osaavalla toimeenpanolla on yhtä paljon voitettavaa tänään kuin kahden vuoden päästä. Siksi tämä sektori on kenties kiinnostavin seurattava juuri nyt, koska sen alueella jotkut pystyvät tekemään huomattavia kilpailuetupyrähdyksiä.
Teema #5: Digitoimistokentän uusjako käynnistyi Nokian rahavirtojen tyrehtyessä
Kotimaisen digitoimistokentän riippuvaisuus Nokian projekteista ei ole ollut koskaan mikään salaisuus. Nokia on ollut muhkea tili monelle toimistolle, ja monen toimiston viime aikojen työntekijämäärien nopea lasku lienee hyvin suoraa seurausta tästä muutoksesta (esim. Luxus, Wunderman, White Sheep). Osa kotimaisista digitoimistoista on hakenutkin asiakkaitaan viime vuosina jo aktiivisesti muualta (esim. Frantic, ActiveArk).
Nokialle on tehty etenkin paljon resurssivuokrausta ja eksoottisia projekteja. Näin muut asiakkaat ovat saattaneet näyttää jopa köyhiltä ja tylsiltä. Nyt näistä “normaaleista asiakkaista” pitäisi alkaa innostumaan. Haastetta vaikeuttaa, että se asenne ja osaaminen joka vakuutti Nokian, ei todennäköisesti säväytä keskisuomalaista talonrakennuskonsernia samalla tavalla.
Täten odotettavissa on digitoimistokentän uusjakoa. Parhaat kehittävät palveluitaan ja pärjäävät, osa epäilemättä kutistuu ja tyytyy mainostoimistohenkiseen purnaukseen siitä miten kotimainen digisektori on menossa surkeampaan suuntaan.
Digitoimistokentällä on käyty läpi myös viime vuosina muita muutoksia. Aiemminkin mainittu sisältökilpailun ja hakukoneoptimoinnin kasvu on siirtänyt monen asiakkaan painopistettä jatkuvaan kehittämiseen yksittäisten projektien sijasta. Tämä muutos ei ole helpottanut etenkään koodaukseen painottuneiden digitoimistojen muuntumista palvelemaan Nokian lisäksi myös muita asiakkaita.
Yhteenveto: Projektibisneksestä verkkokehittämisen konsultoinnin suuntaan
Etenkin alan toimistojen näkökulmasta muutos projektibisneksestä konsultoinnin suuntaan on ollut viime vuosina huomattava. Asiakkaat eivät enää unohda verkkopalveluaan uudistusprojektin jälkeen vaan miettivät sisältöstrategioita, hakukoneoptimointia ja mittausta ihan toisella tapaa kuin muutama vuosi aiemmin. Se, että onko alan toimistoilla tähän tarjottavaa, tai onko tässä kehityksessä edes heille bisnestä tehtäväksi, on vielä hieman kysymysmerkki.
Tyypillisessä verkkopalveluprojektissa ei enää ole pääasiana mielettömän sivustopläjäyksen täräyttäminen maailmaan, vaan sivusto pitää saada pystyyn nopeasti ja tehokkaasti jotta voidaan keskittyä sisällöntuotantoon, optimointiin, mittaukseen ja markkinointiin.
Tämä paine osuu myös vahvasti alan digitoimistoihin, jotka ovat kuitenkin tottuneet tekemään ison osan liikevaihdostaan koodailemalla asiakkaille eksoottisia verkkosivustoja.
Nyt pitäisi siirtyä aikakauteen, jossa haetaan kustannustehokkuutta perustekemiseen ja laatua jatkuvaan kehitykseen. Tässä on haastetta kerrakseen alalle.
—
Perttu Tolvanen
Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
14 kommenttia on “Verkkopalveluiden kehityksen tilanne Suomessa vuonna 2013”
Kommentointi on suljettu.
Kari Maikkola
Kiitos Perttu tarttumisesta ajankohtaiseen asiaan. Vaikka usein varoitellaan peruutuspeiliin katsomista, tässä tapauksessa lähihistorian analyysi on paikallaan, jotta voisi yrittää arvioida tulevaisuuden trendiä.
Itsekin olen todennut ja nähnyt, että esim. teknisen toteuttajan roolille tulee laajennuspainetta juuri asiakkaalta itseltään. Ja mielestäni täysin oikea huomio on tuo konsultoivan roolin kasvu.
Aiemmin jako luovaan ja tekniseen toteutukseen on ollut paljon selkeämpi. Eli konkreettisesti mainostoimisto on tuonut suunnitelman valmiina, jonka tekninen toteuttaja on sitten tehnyt. Nyt näyttäisi siltä, että mainostoimiston rooli ehkä jossain mielessä on jopa kaventunut, mutta tarvittava kokonaistyö kasvanut. Tälle epäjatkuvuuskohdalle kaivataan siis vastuunkantajia.
Mielummin haetaan ja tuleekin hakea toteutuksen perusteita entistä selkeämmin hakemalla vastausta kysymykseen “miksi?” kuin “miten?”. Luotettavan ja kattavan vastauksen saaminen ei välttämättä enää löydy pelkästään yhdeltäkään “entiseen malliin toimivalta” yritykseltä.
Harri Kilpiö
Kiitoksia Perttu artikkelista!
@Tommi: Käsitykseni mukaan Future CMO http://futurecmo.org hanke pyrkii juuri tuota asiaa evankelisoimaan ja mitä muutoksia alalla tulisi tehdä jotta asia on mahdollista toteuttaa.
Toni Keskinen(http://linkedin.com/in/tonikeskinen) ja Jarmo Lipiäinen(http://linkedin.com/pub/jarmo-lipiäinen/2/a90/244) ovat ainakin henkilöitä tuon hankkeen takana ja heiltä pitäisi myöhemmin tänä vuonna aiheesta ilmestyä suomenkielinen kirja.
Tommi Pelkonen
Kiitos Perttu, että kokosit näitä tähän artikkeliisi.
Mietin, että tossa olisi vielä kiinnostava lisäys listaasi, se että kuinka tärkeään rooliin jatkossa markkinointiviestinnän suunnittelussa ja toteuttamisssa onkaan teknologialla. Ovathan jo jotkut visionäärit heittäneet, että 2016 markkinointi- ja myyntijohtajat (CMOt) ostaisivat enemmän IT-ratkaisuja kuin teknologiajohtajat (CTO/CIO:t).
Jos näin, niin mitenköhän luodaan toimivaksi erilaiset yhteistyömallit esim. linjalle IT-toimittaja ja markkinointiviestinnän uudet osaajat. Ikuisuuskysymys ollut digialalla – mutta jatkossa vieläkin kuumempi juttu. Ja millä lupauksilla näitä jatkossa myydään ja ostetaankaan?
Ala muuttuu jälleen ja rajusti tässäkin suhteessa – netti on yhä kapinoiva teini, mutta silti aikamoisen aikuistumisen kynnyksellä.
Kristian Polso
Web-analytiikka on mielestäni sellainen osa-alue jota ei vielä ole osattu hyödyntää tarpeeksi. Parempaan suuntaan ollaan tietty menossa, mutta varsinkin verkkokaupan saralla on vielä paljon asioita joihin kannattaisi kiinnittää huomiota. Tavoitteellisuus tulee varmasti olemaan tänä vuonna yksi pääpiirre verkkopalvelujen toteutuksessa.
Daniel Schildt
Sekin mietityttää osaavatko useimmat pienet yritykset (joita määrällisesti on suurin osa suomalaisista yrityksistä) tarkkailla ja reagoida tilastojen yms. asioiden perusteella markkinointinsa kehittämistä. Useinkaan pienillä ei ole paljoa “ylimääräistä” verkkopalveluiden ja viestinnän jatkuvaan kehittämiseen, vaikka juuri rajallisilla resursseilla toimivan todennäköisesti kannattaisi tehdä jotain asialle.
Torsti Tenhunen
Perttu & Tommi, hieno artikkeli ja hyviä kommentteja. Markkinoinnista: markkinointijohto ei osta tulevaisuudessakaan IT-ratkaisuja vaan markkinointiratkaisuja jotka olisivat ennen olleet IT:n tontilla. IT- ja digipuolella olemme siirtymässä työkalubisneksestä aikaansaantibisnekseen ja se ottaa varmasti koville.
Ville Availa
Hyvin havainnoitu alan kehitystä. Tuntuu, että omasta organisaatiosta katsottuna tuntuu tylsältä toimittaa standardeja, testattuja, turvallisia ja pitkän roadmapin omaavia kokonaisuuksia näyttävien viihdepläjäyksien sijaan, joille sitten jaetaan hienoja palkintoja gaaloissa. Tämä tietoisuus kuitenkin piristi mieltä, että muillakin on näkemys asiakkaiden siirtymisestä pitkäjännitteisempään toimimiseen – vaikkakin sitten osin talouden ohjaamana.
Tommi Pelkonen
@harri – hieno aloite todellakin, just tällaista tarvitaan. On aika miettiä markkinointi jälleen kerran uusiksi :), ks. projectrebrief.com
@torsti – hyvä tarkennus, ehkä toi tarkoitaakin just sitä, että IT:n määritelmä pitää kyseenalaistaa, on kyse tuloksista, eikä teknologiasta, kuten sanoitkin.
@ville – voi kun niitä “viihdepläjäyksiäkin” tehtäisiin roadmap:illa, silloin puhuttaisiin viestinnän ja markkinoinnin jatkumosta, ei one shot:eista. Esim. vuoden 2009-2010 SoMe-humppa oli takavuosina yhtä laikkien keruuta ilman pitkän tähtäimen ajattelua. Nyt sitten laikkaajia on, ainakin joillain, mutta entä sitten…
Miika Niemelä
Kiitoksia hyvästä yhteenvedosta. Nouseekohan päätelaiteriippumaton käyttäjäkokemus tämän vuoden teemoihin? Varsinkin verkkokauppojen puolella olisi vielä paljon tehtävää, jotta ostokokemuksesta saataisiin miellyttävä myös mobiililaitteilla.
Tuukka Ylälahti
Olipa erinomaisen selvästi jäsennelty summary nykytilasta ja lähimenneisyydestä. Ilo lukea perjantai-iltana viinilasin ääressä. Kiitos!
Perttu Tolvanen
Loistavia kommentteja. Tuo markkinointijohdon kasvava rooli on kyllä yksi trendi minustakin. IT-osastot tuntuvat olevan ihan puolustusasemissa mitä tulee webbiratkaisuihin. Ymmärrän tosin IT:täkin, koska netti kehittyy edelleen niin kovaa vauhtia, että jatkuvasti lisääntyvien uusien palveluiden tukeminen tulee helposti kalliiksi.
IT:n perinteiset, isot kumppanit (Oracle, IBM, Microsoft) taas eivät ole tällä hetkellä kovin kiinnostuneita verkkomarkkinointipuolesta jos katsoo heidän tuotekehityspanoksia laajemmin. Organisaatioiden sisäisissä ratkaisuissa on paljon enemmän voitettavaa ja siellä myös pilviratkaisut muuttavat peliä paljon enemmän. Siksi sisäisten ja operatiivisten järjestelmien saralla käydään paljon verisempiä taisteluita mammuttien toimesta.
Webin puolella kehitys tulee yhä enemmän pieniltä ja keskisuurilta firmoilta. Näitä taas tulee ja menee siihen tahtiin, että IT-osastot eivät pysy perässä. Eikä niiden nyt välttämättä tarvitsisikaan. Markkinointiyksiköiden pitäisi ottaa näitä kanavia ja työkaluja haltuun omin voimin enemmän.
Kasvava sisällöntuotantotarve on toinen asia joka lisää sisäisten markkinointiresurssien tarvetta tällä hetkellä.
Markkinointijohtajat ovat vain valitettavasti tottuneet lähinnä tilailemaan palveluita mainostoimistoilta eivätkä perustelemaan johdolle rekrytointeja. Tämän pitäisi muuttua.
Digitoimistoille tämä ei välttämättä lupaa hyvää tietysti elleivät toimistot pysty jotenkin kehittymään markkinointiosastojen tukiyksiköiksi tässä työkaluviidakossa. Osa on minusta ihan hyvin menossa tähän suuntaan. Osa vielä haaveilee muhkeista koodausprojekteista ja yrittää myydä asiakkaille omia yhteisöpalveluita ja muita mehukkaita koodausprojekteja.
Ja ymmärtäähän sitä. Sisällöntuotannossa avustaminen ja työkaluviidakon hyödyntämisessä konsultointi on paljon pienempien eurojen bisnestä kuin kunnon koodausprojektit.
Lasse Larvanko
Hyvä juttu Perttu,
pari juttua karahti kuitenkin viimeisessä kommentissa korvaan:
Isot pojat ovat jokainen panostaneet viime aikoina miljardeja erilaisiin analytiikka, BI, markkinoinnin automaatio etc softataloihin. Jopa niin paljon että heikompia hirvittää. Eli kyllä kaikki siihen uskovat, peli vaan ei vielä ole selvä, koska softat eivät ole vielä riittävän kehittyneitä.
Koko it/markkinointi kahtiajakohan on keinotekoista ja siten pitäisin eriskummallisena jos se ei pikkuhiljaa loppuisi. Jotkin suomalaiset osaavat jo toimia ilman siiloja ja he ovat huomanneet oppimisen ja toteutuksen kehittyvän huimasti nopeammin yhteispelillä.
Mikko Marsio
Moi,
Näiden palveluiden ostajana luin mielenkiinnolla kommentteja ja itse artikkelia. Itselleni digitaalisuus on liiketoiminnan kehittämistä ja toteuttamista, osan siitä voi jakaa käsitteen markkinointi ja osan IT alle.
Kuten jo kommenteista näkee, niin tällä ajattelulla on hieman vaikea ostaa palveluita Suomessa. Toiset yritykset ovat mielestään niin IT -ratkaisujen toteuttajia (itselleni IT on mahdollistaja) ja toiset taas eivät pääse kampanja- ja mainoshenkisestä toteuttamistavastaan ja ajattelumalleistaan eroon. Vierityspalkki on itselleni aika IT-henkinen… enemmän näkee php:ta kuin liiketoimintatarinoita digitaalisuudesta.
Alan kehittymistä Suomessa hidastaa osaltaan se, että valtaosa osaamista sijaitsee palveluntarjoajilla, ei ostajilla. Toteutukset ovat useasti niin hyviä kuin ostajalla riittää näkemystä. Markkinointijohto ei voi ja tule ottaa isompaa roolia digitaalisuuden kehittämisessä elleivät he pääse eroon viestinnällisestä näkökulmastaan – IT:stä viestintään on aika lailla ojasta allikkoon. Asiakas/käyttäjä säilyy viestinnän kohteena, ei kanssatekijänä.
Itselleni responsiivisuus on/oli itsestäänselvyys kuten myös verkkopalvelun näkeminen liiketoiminta-alustana joka edellyttää pitkäjänteistä kehittämistä, datan/analytiikan hyödyntäminen tottakai (esim. netti- ja CRM datan integrointi) yms. some eli interaktiivinen palvelu ja integroituminen osaksi muita palveluita tottakai.
Some on kyllä aikalailla alan vitsaus. Jo 10+ vuotta sitten nähtiin (MIT:n internet strategiakurssi v. 2000) että digitaaliset palvelut tulevat olemaan interaktiisia (eli some) ja näin on tapahtunut. Pahimmillaan voi lukea tai kuulla jonkun suuren gurun suusta että internet ei ole enää mitään somen rinnalla… Onneksi tämä on vaikenemaan päin.
Asiakkaiden eli meidän keskuudessa olisi laajasti päästävä eroon sana -hypetyksestä ja kyettävä omaamaan miten digitaalisuus muokkaa ja uudistaa liiketoimintaa. somet, ketteryydet, mobiilit, responsiivisuudet, yms. konseptit ovat vain keinoja, eivät itseisarvoja. Tämän toteutuminen taas edellyttää että toimittajat olivat he sitten mainos- tai IT-taustaisia eivät viljele näitä asioita uusina totuuksina joka uusi hype kerrallaan muuttaa maailmaa. Muka.
Perttu Tolvanen
Kiitos taas hyvistä kommenteista, etenkin Mikko. Olen samaa mieltä siitä, että hypetyksessä ja erilaisten kirjainyhdistelmien toistelussa on vaaransa, ja sitä tehdään alalla paljon enemmän kuin tarvitsisi. Sitä en kuitenkaan ihan allekirjoita, että viittaamistasi “keinoista” puhumista pitäisi juuri nyt pyrkiä vähentämään.
Alan isoin haaste on minusta siinä, että a) tehtäisiin järkeviä palveluita/projekteja ja b) tehtäisiin valittuja palveluita/projekteja järkevästi.
Valitettavasti koko ajan investoidaan turhuuksiin (esim. erilliset mobiilisaitit) ja sitten vielä tehdään ne puoliturhuudet huonosti ja kalliisti (esim. ne mobiilisaitit). Tästä hommasta pitää päästä eroon ensin, sitten voidaan lopettaa näistä responsiivisuuksista ym. “keinoista” puhuminen.
Ja siihen voi pitkälti kiteyttää sen miksi esim. minä tätä blogia kirjoitan – ja toivon, että moni muukin allekirjoittaa tämän tavoitteen. Netti kehittyy nimittäin niin lujaa, ja netin tekijätkään eivät ole valitettavasti mitään kouluja päässeet aiheeseen käymään, niin näiden kahden asian seurauksena tällä alalla on poikkeuksellisen iso riski tehdä huonoja investointeja ja tehdä ne investoinnit vielä huonosti.
Sitten kun tässä maassa osataan tehdä järkeviä asioita ja edes jollain järkevällä laatutasolla, niin voidaan minusta lopettaa puhuminen responsiivisuuksista ja ketteristä kehitysmalleista ja ties mistä – ja voidaan puhua vain ideoista, bisneksestä, uusista toimintamalleista ym – mutta sitä päivää odotellessa tämä blogi keskittyy pääosin siihen miten tehdään hommia järkevästi :)
Olen siis ihan samaa mieltä, että liiketoiminnan tukemisesta, kehittämisestä, uudistamisesta (jne.) on todella kyse – näen vain siihen keskittymisen esteenä olevan vielä pari isoa mäkeä. :)
Siinä olet kyllä hyvin oikeassa, että yleisesti ottaen paras osaaminen on palveluntarjoajien puolella – ja se on välillä kovin harmillista, koska ostajapuolen osaaminen määrittää lopputuloksen kokonaislaadun kuitenkin. Toisaalta olet myös täysin oikeassa siinä, että vaikka se paras osaaminen on palveluntarjoajilla, niin silti nämä palveluntarjoajat ovat pahimpia hypettäjiä/vouhottajia/hämmentäjiä jotka juoksentelevat trendien perässä ja samalla vaikeuttavat myös omaa liiketoimintaansa luomalla ylisuuria odotuksia asiakaspuolelle. Tässä on ehdottomasti yksi kummallisimmista ristiriitaisuuksista tällä alalla, mielestäni.