Miten Pätkät.fi-verkkopalvelu rakennettiin?

Pätkät.fi on markkinapaikka projekteille ja erilaisille keikkahommille. Palvelun ideana on yhdistää ostajat ja freelancerit toisiinsa. Palvelussa voi selailla tekijöitä ja tarjouspyyntöjä. Palvelun takana on Somella Oy Oulusta. Vierityspalkki kyseli toimitusjohtaja Eero Rönköltä miten he saitin rakensivat – paljonko meni aikaa, paljonko rahaa ja mitä he oppivat projektista.

1) Milloin saitte idean, ja millaisen tiimin ja yhteistyötahot kasasitte?

”Idea palvelusta on syntynyt muutama vuosi sitten, mutta nykyisessä muodossaan siitä käytiin ensimmäiset keskustelut 2011 vuoden alussa. Ideaa hiottiin yhteistyössä usean paikallisen yritysneuvonnan kanssa ja samalla käytiin keskusteluita potentiaalisten tiimin jäsenien kanssa. Ensimmäisenä tiimiin liittyi kovan luokan ekonomi, jonka kanssa selvitimme palvelun toimintaan liittyviä haasteita. Myöhemmin, itse asiassa tasan vuosi sitten, tiimiimme kasvoi kahdella erittäin lahjakkaalla koodarilla, jotta voisimme toteuttaa palvelun kokonaan omin voimin. Allekirjoittanut täydentää ja johtaa tiimiä tietotekniikan, myynnin sekä markkinoinnin kokemuksella ja koulutuksella.”

2) Millä teknologioilla ja millaisin voimin saitin ensimmäisen versio nousi pystyyn?

”Palvelumme alustana toimii suorituskykyinen Yii Framework joka on kirjoitettu PHP5:llä ja tukee MVC-mallia. Tietokannaksi valitsimme PostgreSQL:n. Olemme pystyneet kehittämään palvelun alusta lähtien omin voimin koska tiimistämme löytyy vaadittava tietotaito ja omistautuminen projektiin.”

3) Kuinka paljon paloi ensimmäisen version tekemiseen aikaa ja rahaa?

”Aloitimme palvelun kehityksen keväällä 2011 ja alusta lähtien mottonamme on ollut ”Helposti & Nopeasti”. Liian usein tällaisissa projekteissa huomaa ajan kuluvan hukkaan sellaisiin yksityiskohtiin ja ominaisuuksiin, jotka eivät lopputuloksen kannalta ole välttämättömiä. Vaikka olemmekin pyrkineet etenemään nopeasti, silti tärkeimpiä kriteereitä alusta asti on ollut tietoturva ja hyvien koodauskäytänteiden noudattaminen.

Arviomme mukaan käytimme noin 500 tuntia palvelun ensimmäisen version julkaisuun. Tähän on laskettu koodaustöiden lisäksi kaikki tekemämme selvitystyöt ja suunnittelut. Keskiverto 50 – 60 euron tuntipalkalla palvelun ensimmäiselle versiolle tulisi siis hintaa noin 25 000 – 30 000 euroa, jos emme olisi tehneet sitä itse. Kaikkiin perustamistoimiin oma tietämyksemme ei kuitenkaan riittänyt tarvittavan hyvin, joten palkkasimme käyttöömme lakimiehen päiväksi. Hänen kanssaan selvitimme lakiasioita liittyen meidän rooliin ja vastuisiin tällaisen palvelun ylläpitäjinä. Tätä varten saimme haettua EU:n tukemaa rahoitusta, jolloin vain pieni osa lakimiehen 1500e päiväpalkasta jäi meille maksettavaksi.”

4) Kuinka paljon laitatte aikaa ja rahaa nykyisin palvelun kehitykseen, kuinka paljon markkinointiin?

”Nykyisin käytämme palvelun kehittämiseen viikoittain noin 20 työtuntia. Lisäksi markkinointiin kuluu viikoittain noin 30 tuntia. Toiminta-ajatuksenamme on panostaa markkinointiin enemmän omaa aikaa kuin rahaa. Tutkimme säännöllisesti uusia mahdollisuuksia markkinoida palveluamme netin ja sosiaalisen median kautta, lisäksi kokeilemme uusia ideoita ennakkoluulottomasti. Palvelun kehityksessä joudumme jatkuvasti priorisoimaan mihin käytämme tunteja. Kehityslista palveluun tulevista uusista hienoista ominaisuuksista on pitkä ja kasvaa koko ajan käyttäjiemme palautteen myötä.”

5) Meneekö vielä aikaa ja rahaa johonkin muuhunkin? 

”Keskustelemme aktiivisesti freelance-yhteisön kanssa ja pyrimme sitä kautta jatkuvasti kehittämään palveluamme. Toimialalla on paljon väärinkäsityksiä liittyen palveluiden hinnoitteluun, sekä tilaajien että freelancerien puolella. Koemme olevamme sellaisessa asemassa, että pystymme tekemään tähän muutoksen, joten tutkimme jatkuvasti mahdollisuuksiamme vaikuttaa. Tavoitteenamme on parantaa yksittäisen freelancerin etuja ja parhaiten se onnistuu kun freelancerit pystyvät yhdistämään voimansa.

Jatkuvasti juoksevia kuluja on oikeastaan tullut mukaan vasta toiminnan virallistumisen myötä eli perustettaessa yritys toiminnan taustalle. Tämä tuo aina jonkin verran pakollisia yrittäjän kuluja mukanaan. Omaa nettisivuprojektia hautoville voisi tämän osalta sanoa vinkiksi sen, että kannattaa miettiä rakentaako projektia harrastepohjalta tai oman työn ohella vai onko toiminnalla tarkoitus tulla taloudellisesti toimeen. Lisäksi on syytä miettiä miten paljon on valmis uhraamaan aikaa ja rahaa ennen kuin projekti alkaa tuottamaan. Hyvällä idealla ja omalla työpanoksella toiminnan ylläpitämisen kulut pystyy melko hyvin hoitamaan, mutta on eri asia tuleeko ideasta tuottava ja toimiva vai pelkästään toimiva.”

Kommentit (Perttu Tolvanen): Pätkät.fi on hyvä esimerkki kohtuullisen paljon toiminnallisuutta sisältävästä verkkopalvelusta, joka on kuitenkin kehitetty varsin maltillisella työpanoksella. Karkea 30 000 euron kustannusarvio on hyvä vertailukohta vastaavantyyppistä verkkopalvelua suunnitteleville. Tosin tässäkin tapauksessa isommat panostukset ja haastavuus liittyvät palvelun markkinointiin ja jatkokehitykseen. 

Eero Rönkkö nostaa esiin myös tärkeän asian joka liittyy moniin fiksuihin verkkopalveluihin: Toimivan ja fiksun palvelun voi toteuttaa melko helposti kun on osaamista ja vähän näkemystä. Siitä tasosta ponnistaminen myös taloudellisesti kannattavaksi projektiksi onkin sitten ihan toisenlaisen puristuksen takana. 

Lue lisää: Web-sovellukset – kaikki artikkelit Vierityspalkissa