Voiko Google-sijoituksia ostaa rahalla?
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 13 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Hankintavälkky-botti on harvinainen, hyödyllinen chatbotti.
Teknisesti oikea vastaus lienee EI. Käytännössä kysymys on vaikeampi. Tätä todistaa esimerkiksi Helsingin Sanomien maanantain numeron pääkirjoitus, jossa todetaan Googlen hakutulossivusta seuraavaa: “Linkkilistaa muokataan lähinnä kaupallisin perustein. Yritykset voivat ostaa niissä itselleen paremman sijoituksen ja yksityiset ihmiset kohentaa omien sivujensa näkyvyyttä hakukriteereillä.”
Ovatko HS:n pääkirjoitustoimittajat ymmärtäneet jotain syvällistä Googlen toiminnasta ja päätelleet, että asiat ovat siten kuin miltä ne näyttävät (suurin osa suomalaisista ei erota Googlen mainoksia aidoista hakutuloksista)?
Vai voisiko sanoa, että HS:n pääkirjoituksessa lietsotaan entisestään harhaluuloja siitä että Googlen tuloksia voisi muka manipuloida rahalla?
Mitä sanovat web-ammattilaiset?
Onko hakukoneoptimointi tulosten manipulointia rahalla?
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
22 kommenttia on “Voiko Google-sijoituksia ostaa rahalla?”
Kommentointi on suljettu.
Kaisa Kyläkoski
Tuttu herppasi tuosta kirjoituksesta ja luin sen eilen illalla. Vaikutti siltä, ettei kirjoittaja tajunnut elävästä elämästä paljoakaan vierittäessään Googlen vastuulle hakutuloksista löytyvän tiedon. Tämänpäiväisessä rekrytointijutussa sentään todettiin järkevämmin, että sivujen sisältö on tekijöiden vastuulla.
Hakutulosten ostaminenkin kuullosti kummalliselta, mutta kun en ole hakukonemarkkinointia koskaan tehnyt niin en tiedä asiasta peruskäyttäjää enempää. Olikohan mahdollisesti tarkoitettu maksettuja mainoksia, jotka säännöllisesti ovat hakutulosten päällä?
Olli Kopakkala
Artikkeli on siinä mielessä oikeassa että peruskäyttäjä harvoin osaa tehdä eroa Googlen mainosten ja orgaanisten hakutulosten välille. Tämä on myös Googlen vahvuus. Se tarjoaa ainoastaan mainoksia, jotka liittyvät valittuun hakusanaan.
Käytännössä asiakas voi ostaa mainoksia ainoastaan omaan alaansa liittyvillä hakusanoilla.
Hakukoneoptimointi taas on suurilta osin ainoastaan sivuston hakukoneluettavuuden parantamista. Teknisesti selkeä verkkosivusto nousee hakutuloksissa ainakin Suomessa ylös, jos sen sisältö on laadukasta. Jos sisältö on heikkoa ja käyttäjät poistuvat sivuilta heti, niin sivun nostaminen hakutulosten kärkeen on käytännössä mahdotonta.
Googlesta on tullut yllättävän fiksu kone.
Kimmo Puputti
Itse ihmettelin artikkelin väitteitä aikalailla.
Varmasti emme voi mitenkään tietää myykö Google rahalla sijoituksia hakutuloksissa, mutta sillä on ollut kuitenkin aina mielestäni selkeä kanta, ettei tuloslistauksiin voi vaikuttaa rahalla. En siis puhu mainosten ostamisesta tai hakukoneoptimoinnista, vaan suoraan Googlelle maksamisesta tietyn sivuston nostamiseksi hakutuloksissa.
Tämä vaikuttaa paljon myös Googlen maineeseen, ja kirjoittaja tuntui olevan melko pihalla heitellessään syytöksiä.
Anon
Jos ei huomioida rahalla ostettavia mainospaikkoja, jotka jo edellä huomioitiin, pitää väite paikkansa mutta _vain välillisesti_.
Otetaan mediatalon epäpätevä inhouse-tiimi, joka suunnittelee hankalan sivuston ja toteuttaa sen huonosti (kehno koodi yms.). Seurauksena heikot asemat hakutuloksissa. Sisään astuu käärmeöljykauppias, joka takaa hakukoneoptimoinnilla huikeita hakutuloksia, ja tekee palkattuna muutamia temppuja, joilla sijoituksia hakutuloksissa voi periaatteessa nostaa. Ergo sum: rahalla voi ostaa Google-sijoituksia (sic).
Olli Vesterinen
Tämänpäiväinen juttu Google-hauista rekrytoinnin yhteydessä (A5) on myös hankala juttu mutta edelleen toimittajien ymmärrys näihin asioihin teki käsittelystä suhteellisen puutteellista. Jo se kertoo jotain, että jutussa internet-haku on yhtä kuin google-haku – muita hakukoneita ei ilmeisesti ole enää olemassa…
Tommi Forsström
Tällä hetellä Internet-haku ON Google-haku. Muita hakukoneita on, mutta niiden käytömäärät tekevät niistä tilastoksellisesti merkityksettömiä.
Tämä Jeff Atwoodin artikkeli on toki pari vuotta vanha, mutta yhä jotakuinkin paikkansapitävä:
codinghorror.com/blog/2009/02/the-elephant-in-the-room-google-monoculture.html
Mitä tulee tuohon jutun aiheena olevaan artikkeliin, niin muiden kommentoijien tapaan olen häkeltynyt, miten HS päästää tuollaista roskaa sivuilleen. Jos jutussa tarkoitetaan mainoksia, niin se on täysin kaistapäinen, jos taasen hakukoneoptimointia, niin jutun voisi tiivistää “ammattilaisia käyttämällä saa parempia lopputuloksia”, joka on sinänsä nollainformaatiota.
Marko Hasa
En ole lukenut Hesarin juttua, mutta vastauksena artikkelin otsikkoon: kyllä voi. Noin sanottuna se vain kuulostaa hämärältä, jopa laittomalta, mitä se ei suinkaan ole.
Anon sen jo tiivisti, isotkin organisaatiot toteuttavat sivuprojektejaan muut asiat mielessä kuin sivuston hakukonenäkyvyys. Silloin ammattilainen kutsutaan paikalle ja hän hoitaa asian jollain hintalapulla. Rahalla siis voi ostaa Google-sijoituksia. Itse en tosin ostaisi sijoituksia vaan relevanttia trafiikkia, asiakkuuksia, kontakteja jne.
Petri Mertanen
Yhdyn pitkälle edellisiin kommetteihin. Sivuston tekeminen maksaa aina, enemmän tai vähemmän, maksat sitten työntekijälle palkkaa tai ostat veljenpojalle uuden tietokoneen. Näin ollen voisi ajatella, että hyvän tai huonon hakutuloksen saaminen on jo maksanut rahaa. Googlen hakukone ei voin indeksoida olematonta.
Mikäli luonnolliset hakutulokset eivät tyydytä, yritetään tehdä hakukoneoptimointia joko omin voimin tai palkkaamalla asiantuntija. Molemmat vaihtoehdot maksavat rahaa. Koska hakukoneoptimointia tehdään yleensä pidemmällä aikavälillä, voi olla hyvä taktiikka testata ensin hakusanamainonnalla oikeita tuloksia eli konversioita tuottavia hakusanoja. Ja taas maksettiin rahaa.
Google väittää, että hakusanamainonnalla ei ole tekemistä luonnollisten hakujen kanssa. Myös oma kokemukseni on samansuuntainen. Pointtini ehkä onkin, että teet tai ostat sitten mitä tahansa mikä lisää liikennettä tavalla tai toisella sivustolle, mittaa aina myös toteutuneet tavoitteet! Ja vertaile eri keinoja ja kustannuksia keskenään.
jeejee
Oma ilmiönsä ovat Google AdWords-palveluja myyvät yritykset, joiden myyntimiehet esittävät asiansa siten että ainakin ei-teknisille kuulujoille jää vaikutelma että juuri heidän kautta oatettu Adwords -mainos vaikuttaa merkittävästi myös hakunäkyvyyteen.
Eli totta tai ei, niin sen varjolla tehdään kuitenkin kauppaa.
Petri Mertanen
Kyllä vain jeejee. Ehkä Suomessakin asiakkaat alkavat olla jo onneksi valistuneempia ja kyselevät sekä katselevat Googlen sertifiointien perään. Vaikka sertifiointi ei takaa myyjän suoraselkäisyyttä, saattaa se kuitenkin hieman pienentää asiantuntijan valinnan riskiä.
Mikäli olet ostamassa hakusanamainonnan tai analytiikan palveluita niin katso myyjän sivut ja klikkaa sertifiointilogoa. Google vahvistaa tällä tavalla, että kysymyksessä on oikeasti sertifioitu yritys / henkilö.
Mikko Raespuro
Kyllä sijoituksia Googlesta voi ostaa rahalla, mutta silloin käytetään usein, jollei jopa aina ns. black hat -metodeja. Se tarkoittaa esimerkiksi korkeiden pagerank-sivustojen kommentti-osioiden vaikeasti havaittavaa spämmäämistä, jotta haluttu sivusto saa Googlen mukaan erittäin arvokasta takaisinlinkitystä, jonka seurauksena em. sivusto nousee Googlen hakutuloksissa korkeammalle.
Perttu Tolvanen
Hyvää keskustelua. Oma kantani on, että HS:n pääkirjoitukselta saa odottaa paremmin muotoiltua kantaa. Itse asiassa tiukasti tulkittuna väite on sitäluokkaa, että Googlen maajohtajalta odottaisi vähintään tiukkasanaista vastinetta jossa voisi jo puhua jopa liiketoiminnan tahallisesta haittaamisesta levittämällä vääriä tietoja.
Asian tekee arkaluonteiseksi vielä se, että kyllähän HS:llä on myös suora liiketoimintaintressi mustamaalata Googlea. Onhan Google toinen ruumiillistuma siitä möröstä joka perinteistä mediabisnestä uhkaa (Facebook olisi varmaan se toinen). Mistään tietoisesta mustamaalauksesta ei varmasti ole kyse, mutta onhan tuossa kunnon vastakkainasettelun makua. Perinteinen journalismi syyttää algoritmia lahjotuksi.
En ainakaan itse katselisi kovin rauhallisesti noin ylimalkaisesti heitettyjä väitteitä omasta toiminnastani. Tietysti HS:n omasta toiminnasta esitetään vastaavia väitteitä jatkuvasti – mutta kylläpä he sitten siihen väitteeseen osaavat puolustautuakin – ja luulisi sitäkautta heidän myös ymmärtävän, että luotettavuuteen nojaava bisnes saattaa hyvinkin suuttua jos sitä luotettavuutta vastaan esitetään kyseenalaistavia väitteitä.
Asiasta voisi nostaa myös sellaisen keskustelun, että onko Googlen tekemä erottelu mainosten ja oikeiden tulosten välillä liian heikko – mitä se esimerkiksi allekirjoittaneen mielestä on. Mutta valitettavasti tämä ei ollut se pointti jota HS:n pääkirjoitus haki tuossa kyseisessä kirjoituksessa. Näkisin mielelläni ns. “uuden draftin” tuosta pääkirjoituksesta tulevissa painoksissa. Googlen sekoitus puolueettomuutta ja bisnestä on menossa mielenkiintoiseen suuntaan ja se on asia jonka pitäisi kiinnostaa pääkirjoitustasolla.
Kyberkeikka
Ei ole olemassa hakukoneoptimointia, on vain huonosti tehtyjä nettisivuja.
Lari Eteläniemi
Yllättävän suuri osa ihmisistä hahmottaa, mikä on mainos ja mikä on luonnollinen hakutulos. Väitän, että lukema on yli 80%, ehkä jopa yli 90%. Tämä on helppo itsekin testata, pistä mainoksia näkymään sellaisilla hakutermeillä, joilla ihmiset hakevat tietoa (esim. verovähennykset) ja sitten taas sellaisilla termeillä, joilla he hakevat jotain ostettavaa (esim. äkkilähdöt) ja tsekkaa, että kumpia mainoksia klikataan enemmän.
Se, että Hesarin päätoimitus kirjoittaa vääristelevän artikkelin vahvistaa näkemystäni siitä, että kaikissa lehdissä kirjoitetuista artikkeleista, joista tiedän enemmän kuin kirjoittaja, on huomattava määrä epätarkkuuksia, virheellisyyksiä ja usein selvää jopa tahallista väärän mielikuvan levittämistä. Välillähän toimittaja saattaa olla pelkästään ymmärtämätön (eli hölmö) eikä viitseliäisyyttään ota asiasta selvää tai sitten kirjoittaa tahallaan vääriin (eli on ilkeä). Tässä tapauksessa en suoraan voi sulkea kumpaakaan mahdollisuutta pois ottaen huomioon toimittajakentän inhon internettiä kohtaan.
Kuten kommenteissa käy ilmi, on maininta rahalla ostettavasta näkyvyydestä hakutuloksissa määrittelykysymys. Joskaan HS ei sitä edes yritä määrittää jutussaan vaan haluaa levittää vääriä mielikuvia.
Juha Söderholm
Muistakaapa pojat yksi asia: Kaikkea voi ostaa rahalla.
Ei varmasti suoranaisesti Googlelta, mutta rahalla voi ostaa laadukkaita linkkejä, sillä voi ostaa brändiä, sillä voi ostaa laadukkaita alan palveluita ja strategiaa, näillä taas voidaan nostaa mikä vain sivusto ykköseksi Google-hauksi, jos aikaa (ja rahaa) on käytössä tarpeeksi.
Kannattaa muistaa, että brändi vaikuttaa hakutuloksiin paljon, koska brändisaitit yleensä keräävät luonnollista backlinkitystä enemmän / viittauksia on helpompi saada ns. laatumedioihin, tämä taas vaikuttaa sivun auktoriteettiin. Näin ollen Pärnäsen Korjaamon täytyy tehdä enemmän töitä saavutakseen ykkössijan kun esimerkiksi Koneen hissikorjauksen.
Mutta jos rahaa ja aikaa on käytössä tarpeeksi niin kyllä minkä vaan sivuston saa ykköseksi millä vaan hakutermillä, se mikä se hakutermi sitten on onkin suurempi mysteeri yleensä yrittäjille kun varsinaisesti sivuston nostaminen sillä kärkeen.
Jii
Heittäisin tässä pallon takaisin Hesarille:
Voiko uutisointiin vaikuttaa rahalla? Samalla analogialla jos huomioidaan lehden toimintavaa rahoittava mainonta, niin selkeästi voidaan. Ja jos tähän lasketaan myös PR-ammattilaisten työ, eli tuotteiden / tapahtumien / henkilöiden / jne. julkisuuskuvan edistämistyö, niin vastaus on yhtä lailla kyllä.
Seppo Roponen
Median ja mainonnan tai vielä suoremmin median ja rahan välillä on ihan varmasti riippuvuutta – niin kuin alan ammattilaisina hyvin tiedämme. Siitä tuskin koskaan päästään eroon, eikä siitä varmaan kannatakaan haluta eroon. Täysin rahoittajista riippumaton media lienee likimain sama kuin julkinen palvelu ja Suomessa tuo rooli lankeaa YLElle.
Yksi lisäpointti tähän keskusteluun on hyvä journalistinen tapa, jonka kautta pyritään huolehtimaan siitä että taloudelliset kytkökset tulevat esiin toimituksellisessa sisällössä. Toimittajan tai viime kädessä päätoimittajan tulee huolehtia siitä, että kustantajan mahdollinen oma intressi tulee esille sisällössä. Tällaista velvoitetta ei ole päätoimittajavastuun ulkopuolisessa verkkopalvelussa, esimerkiksi hakukoneen tuloslistauksessa. Mielenkiintoista nähdä ulotetaanko tämäntapaisia velvotteita jatkossa enemmän myös muille verkkopalveluille. Erilaisen rahoituksen julkisuuspaineet ovat ainakin Suomessa koventuneet viime vuosina rajusti, kiitos vaalirahakohun.
Anon
Komppaan Kyberkeikkaa. Nasevasti laitettu.
Jeejeen esille nostamasta ajatuksesta konkreettinen esimerkki: pienyrittäjälle soitetaan jostain, mistä ei saa selvää muuten kuin, että ihan niinkun Googlelta soitettaisiin, ja annetaan ymmärtää, että jos nyt heti ei tässä tilata tätä pakettia, ei pienyrittäjän sivua löydy koko Googlesta.
Mikko Rindell
Uskomatonta. Luin juuri kyseisen pääkirjoituksen luettuani ensin tämän ketjun. Kirjoituksessa ei juuri ollut päätä eikä häntää.
Otsikon kysymykseen sijoitusten ostettavuudesta täällä tuli jo liuta asiantuntevia vastauksia. Valitettava tosiasia on, että internet ja hakukoneet ovat vieläkin valitettavan väärinymmärrettyjä valtaväestön keskuudessa. Surullista on, että tätä pönkitetään HS:n pääkirjoituksessa. No työsarkaa siten ainakin riittää.
PS. Jos nuo kirjoituksen italialaispojat olisivat työntäneet ko. videon luokkahuoneensa dvd-soittimeen välitunnin päätteeksi, olisikohan opettaja saanut pahoinpitelytuomion?
parviz
Ei sijoituksia voi ostaa mutta niitä voi parantaa ;)
Tommi Mäkelä
Hesarin artikkeli heijastelee tosiaan koko kansakunnan yleistietoisuutta hakukonemarkkinoinnista. Mielestäni aika paljon hallaa tälle alalle ovat tehneet ns. klikkipakettien myyjät, jotka spämmäävät perusyrittäjiä houkuttelevalta kuulostavilla tarjouksilla. Hetken kuluttua ovat sitten Suomi24:n keskustelupalstat ja muut täynnä pettyneitä kommentoijia.
Kaksi asiaa pitäisi ainakin olla perusvaatimuksena: asiakas omistaa AdWords-tilin ja toimittajan työn osuus erotetaan Google-budjetista. Toisaalta kun asiakas ei tiedä, mitä on ostamassa, lankeaa hän helpolta kuulostavaan tarjoukseen. Osallistuin hakukonemarkkinoijille tarkoitettuun Google Engage-seminaariin vähän aikaa sitten. Siellä paneelikeskusteluun osallistunut klikkipaketti-yrittäjä myönsi, että perälauta vuotaa koko ajan ja uusia asiakkaita pitää saada puhelinmyynnillä entistä kovemmalla yrityksellä. Eikä mikään ihme!
Mikko Rindell
Yhdyn Tommin perusvaatimuksiin. Kolmen toimintavuotemme aikana olemme miettineet muutamaan otteeseen, että pitäisikö lähteä muiden perään klikkipaketti markkinoille. Emme tätä kuitenkaan ole tehneet. Olemme kieltämättä lyhyellä tähtäimellä menettäneet kauppoja, koska asiakas on varmasti välillä päätynyt kilpailijan tarjoamaan klikkipakettiin (tosiasia on, että monelle yrittäjälle ne ovat selkeämpiä ostaa). No eipä olla jääty tätä harmittelemaan.
Adwordsia varten luomme asikkaalle uuden Google-tilin Adwords-tilin luomista varten, jotta nämä on tarvittaessa helppo luovuttaa eteenpäin. Tällöin asiakas tai uusi mainoskumppani saa hyödyllisen Adwords-historiadatan käyttöönsä. Emme mielestämme häviä tässä mitään. Ja toisaalta, ei noita tilejä ole tarvinnut kilpailijoille luovutella :) Tottakai muutamia tilejä on paussilla ja muutama asiakas hoitaa Adwordsia nykyään osin omatoimisesti, jolloin meidän työaikaamme on “vapautunut” esimerkiksi sivustokehitykseen.