Frantic näyttää mallia ylihintaisen käyntikortin tekemisessä
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 13 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Miltä mediatalojen evästelappujen pitäisi oikeasti näyttää?.
Vierityspalkin artikkelisarjassa on aiheena verkkosivujen konseptisuunnittelu ja siihen liittyvät vaiheet, menetelmät, käsitteet ja dokumentit.
Franticin uudistuneesta verkkosivustosta kirjoitettiin taannoin Vierityspalkissa ja keskustelu sivuston ansioista kävi tällöin kiivaana. Aiheeseen päätettiin siksi palata hieman toisenlaisella näkökulmalla. Nyt katsauksessa ovat teknisten ansioiden sijaan sisällöllinen ja toiminnallinen puoli verkkosivustosta.
Kokonaisuutena uudistunut verkkosivusto on monella tapaa sukulaissielu Nordkappin sivustouudistukselle jota Vierityspalkissa käsiteltiin myös hiljattain. Nordkappin kohdalla isoimmaksi puutteeksi todettiin omien palveluiden esittelyn lähes täydellinen puuttuminen. Frantic.com on tässä suhteessa vieläkin tyylipuhtaampi esimerkki. Franticin sivuilla ei edes mainita sitä, että mitä toimistosta voi ostaa. Otsalaudassa lukee ”A digital agency based in Helsinki” ja firman esittelysivulla on paljon naamakuvia henkilökunnasta – mutta missään ei mainita sitä mitä toimisto tekee.
Tehtyjä projekteja sivustolla esitellään isosti ja asiallisesti. Franticin tapa esitellä projektit on jopa Nordkappin mallia fiksumpi, koska Franticin saitilla projekteista saa yleiskuvan varsin nopeasti. Nordkappin vaihe-vaiheelta etenevä tapa on ehkä jokseenkin elämyksellisempi, mutta vaikeuttaa varsin paljon yleiskuvan saamista siitä millainen projekti on ollut kokonaisuutena. Franticin mallissa yksittäiseltä sivulta saa nopeasti käsityksen mitä digitoimisto on projektissa tehnyt.
Frantic on suunnitellut vakioidun mallin projektien esittelyyn ja noudattaa sitä systemaattisesti. Jokaiseen projektiesittelyyn on myös jaksettu kirjoittaa ytimekästä tekstiä jossa myös kerrotaan aidosti projektin avainkohdista eikä vain jaaritella yleisiä markkinointilauseita. Pisteitä tästä.
Jos siis jaksaa käyttää 20 minuuttia projektien kahlaamiseen, niin voi saada jonkinlaisen ymmärryksen siitä, että Frantic ehkä tekee jotain web-sivustoihin liittyviä juttuja. Kovin paljon pidemmälle ei projektienkaan avulla tosin pääse, koska projektit vaihtelevat käyttöliittymäsuunnittelusta sosiaalisen median konsultointiin ja jopa erilaisten tapahtumamarkkinointitoimenpiteiden suunnitteluun. Franticcia tuntevat henkilöt voinevat tosin todeta tässä kohtaa, että muodostuva käsitys on ihan oikeansuuntainen. Ihmettelyn aihe onkin lähinnä se, että miksi tämän asian ymmärtäminen vaatii potentiaaliselta asiakkaalta 20 minuuttia?
Tämän artikkelin kirjoittajakin on ollut vuosien varrella Franticin asiakkaana ja yhteistyökumppanina joten voisi olettaa, että lyhyt vierailu toimiston sivuilla riittäisi päivittämään tiedot toimiston nykytoiminnasta ajantasalle. Valitettavasti edes välttävän yleiskäsityksen saaminen toimiston palveluista ja liiketoiminnasta vaatii sen 20 minuuttia aikaa ja kymmenittäin klikkailua projekteissa ja henkilökunnan esittelyissä. Täten on vaikea kuvitella, että tämän sivuston avulla Frantic hankkisi kovin paljon ainakaan uusia asiakkaita.
On tosin mahdollista, että sivuston tarkoitus ei olekaan ensisijaisesti vakuuttaa uusia asiakkaita. Esimerkiksi rekrytoinnin kannalta sivusto on hyvin vakuuttava. Päänavigaatioonkin nostettu ”Careers” viittaa siihen, että rekrytoinnin tukeminen nähdään yhtenä sivuston tärkeimpinä tehtävinä.
Etenkin etusivu tuntuu vahvasti kohdennetulta juuri potentiaalisille työntekijöille, koska firman tekemisiin ja tapahtumiin voi tutustua monipuolisesti. Myös Franticin vahva läsnäolo Flickrissä ja Twitterissä on omiaan lisäämään potentiaalisten työntekijöiden mahdollisuuksia seurata toimistoa ja tutustua sen tekemisiin. Aiemmin Vierityspalkissakin uutisoitu siirtyminen HTML5 ja CSS3 -standardeihin on myös hyvin linjassa houkuttelevan rekrytointi-imagon tavoittelun kanssa. Etusivun sosiaalisen median nostoissa myös oletetaan, että käyttäjä tietää mikä on ”Flickr” ja miksi ”Bookmarks” -nosto saa ison roolin etusivulla. Olisihan nämä elementit voinut otsikoida esimerkiksi ”Kuvia toimistolta” ja ”Linkkivinkkejä” -henkisesti. Kenties tämä ei olisi kuitenkaan ollut yhtä katu-uskottavaa.
Sisällöllisestä suppeudestaan huolimatta sivusto on tosin jopa huippuesimerkki monella alueella. Esimerkiksi informaatiodesign on sivustolla huippuluokkaa selkeydessään ja yksinkertaisuudessaan. Sivusto on todella riisuttu ytimeensä. Päänavigaatio on erottuva, selkeä, ja silti tyylikäs.
Sivuasettelut noudattavat samoja yleisperiaatteita läpi sivuston ja esimerkiksi alapalkki (engl. footer) kannustaa yhteydenottoon ja kiteyttää olennaiset tavat seurata toimiston tapahtumia.
Etenkin ihmisten esittelysivu on kaikissa yksityiskohdissaan erittäin vaikuttava. Kääntyvät kortit jäävät tyylikkäästi paikoilleen ja mahdollistavat helpon tutustumisen toimistosta löytyviin kompetensseihin. Käyttöliittymän yksityiskohdat on myös hiottu erittäin tyylikkäästi kohdalleen viimeistä pikseliä myöten.
Kauneusvirheenä sivuston riisumisessa voi pitää vain ”Etusivu”-nappulan pudottamista kokonaan päänavigaatiosta. Tämä kun voi olla kokeneellekin surffailijalle hämmennyksen paikka. Muutenkaan mitään ylimääräisia navigaatioapuja ei sivustolla ole, mutta kuten Nordkappin arvionkin kohdalla todettiin, niin suunnittelutoimiston kohdalla sallitaan monia yksinkertaistuksia joita ei ehkä monipuolisemmilla kuluttajasivustoilla voisi sallia.
Puutteistaan huolimatta Frantic.com edustaa kotimaisten suunnittelutoimistojen omien sivustojen tähtikaartia. Projektit on esitelty hyvin ja osaava asiakas pystyy sivuston kautta saamaan hyvin laajan käsityksen Franticin henkilökunnan osaamisesta ja toimiston tekemisen tasosta. Kääntöpuolena kaikelle tälle on kuitenkin se, että alan sisäpiiriin kuulumattomalle asiakkaalle Frantic.com jää kovin etäiseksi, hämmentäväksi ja pahimmillaan jopa ylimieliseksi kokemukseksi.
—
Lue lisää aiheista:
3 kommenttia on “Frantic näyttää mallia ylihintaisen käyntikortin tekemisessä”
Kommentointi on suljettu.
Sami Relander
Hei,
Ja kiitos meitä ja meidän verkkosivustoa koskevasta kirjoituksesta!
Frantic julkaisi syyskuussa 2010 uuden visuaalisen identiteetin, jonka yhteydessä päivitimme myös oman sivustomme. Sivusto on tietoisesti yksinkertainen ja pelkistetty, ”less is more” -periaatteen mukaisesti. Esittelemme osaamisemme ja palvelumme sekä töidemme että henkilökuntamme kautta – tehdyt työt ja aikaansaadut tulokset puhuvat puolestaan. Uskomme myös että digitoimialan olessa jo noin 15 vuoden ikäinen, on alalle muodostunut jo suhteellisen vakiintunut käsitys siitä mitä palveluja meidän kokoluokassa oleva digitoimisto tarjoaa.
Verkkosivustomme elää ja kehittyy jatkuvasti, uudistuen kokonaan kerran, kaksi vuodessa. Huomioimme kommentit ja palautteen tulevaa uutta verkkosivustoamme suunniteltaessa.
Ystävällisin terveisin
Sami Relander
CEO / Frantic
Perttu Tolvanen
Kiitos Sami kommentista. Huomattavasti parempi reagointi kuin Suomen Parhaat Verkkosivustot -kilpailua järjestävältä taholta (tutkintapyyntö Poliisille) ;)
Provosoivasta otsikosta on tullut pari kommenttia joten ehkä voisin hieman perustella sitä. Saitti on mielestäni konseptillisesti vain jättimäinen käyntikortti. Saitilta kun ei selviä, että mitä firma myy, niin se ei täten pääse edes myyntiesite-tasolle. Täten mielestäni kyse on tuollaisesta kultapinnoitetusta ja magneettikiinnityksellä varustetusta käyntikortista. Eli ihan makea juttu monella tapaa, mutta yhteystietoja lukuunottamatta ei muuta todellista liiketoimintahyötyä.
Mitä tulee ylihintaisuuteen, niin jos todella ollaan Samin linjaamalla ”less is more” -linjalla ja aidosti uskotaan siihen, että saitin merkitys myyntiprosessissa on hyvin minimaalinen (lähinnä vakuuttaminen), niin mielestäni saittiin investoitu aika ja raha on varsin massiivinen (projektiesittelyt, sos. med. integraatiot ja sisällöistä huolehtiminen, henkilökunnan valokuvaukset, viimeistelty infodesign).
En siis itse pystyisi ainakaan yhdellekään asiakkaalleni perustelemaan että laitetaan useampi kymppitonni tuollaisen saitin tekemiseen ihan vaan sen takia, että ”joku voi käydä tsekkaa yhteystiedot ja vakuuttua siitä että ollaan tehty makeita projekteja”. Tämä on toki kärjistys, mutta on sekin aika kova väite, että joku ”digitoimistot-toimiala” on niin vakiintunut, että firmojen sivustolla ei tarvitse enää kertoa, että mitä firmasta voi ostaa…
Suosituimmat artikkelit Vierityspalkissa vuonna 2011 « Vierityspalkki.fi
[…] olivat esimerkiksi “Onko julkaisujärjestelmien aika ohitse? Vastaus: Ei.“, “Frantic näyttää mallia ylihintaisen käyntikortin tekemisessä“, “Sataman hengessä: Futurice haluaa tehdä kokonaisempia projekteja“, Janne […]