Esittelyssä: Base C6 –julkaisujärjestelmä
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Valun Findkit-hakukone uskoo tuovansa lisää laskutusta digitoimistoille.
Vierityspalkin julkaisujärjestelmän valinta -artikkelisarjassa esitellään Suomessa markkinoilla olevia julkaisujärjestelmiä.
Sarjan toisessa osassa tutustumme Jyväskylästä lähtöisin olevan Media Cabinet Oy:n julkaisujärjestelmätuotteeseen nimeltä Base C6. Media Cabinetille esitettiin samat kysymykset kuin mihin Crasman vastasi sarjan ensimmäisessä osassa.
Millainen historia on Base C6-julkaisujärjestelmällä?
“Base C6 edustaa julkaisujärjestelmän kuudetta sukupolvea. Sen taustalla on noin 10 vuoden kehitystyö. Tuotteen elinkaari on saanut alkunsa vuonna 2000 julkaistusta ensimmäisestä iManager-nimisestä tuotteesta. Tuotetta kehitettiin tuolla nimellä aina vuoteen 2005, jolloin julkaistiin ensimmäiset Base-nimeä kantavat tuotteet. Base C6 julkaistiin vuonna 2009. Sitä on sen jälkeen kehitetty aktiivisesti ja tämänhetkinen versio on 6.2.”
Millainen taustaorganisaatio järjestelmällä on?
“Media Cabinet Oy on vuonna 1997 perustettu verkkoviestinnän asiantuntijayritys, jonka palveluksessa on 14 henkilöä. Päätoimipaikka on Jyväskylässä ja sen lisäksi on toimipiste Lahdessa. Budjetoitu liikevaihto kuluvalle tilikaudelle on 1,1 milj. euroa. Yrityksen pääomistajia ovat yrityksen johtotehtävissä toimivat henkilöt.”
Millä teknologioilla tuotteenne on toteutettu (esim. PHP, .Net, Java)?
“PHP 5, Apache, MySQL, Red Hat Linux.”
Kuuluuko tuotteeseenne jotain kolmansien osapuolien tuotteita/teknologioita tai liitännäisiä?
“Base C6 Julkaisujärjestelmään liittyviä kolmansien osapuolien teknologioita ovat TinyMCE-moottoriin pohjautuva, mutta ulkoasullisesti ja toiminnallisesti vahvasti muutettu editori, sekä Zend Framework ja useat Googlen komponenteista (esim. Maps, Analytics, Site Search ja Font).”
Mitkä julkaisujärjestelmät/teknologiat näette keskeisimpinä kilpailijoinanne tällä hetkellä? (mainitse vähintään kolme kilpailijaa/tuotetta)
“Keskeisimpiä kilpailijoitamme ovat Microsoft-teknologiaan perustuvat ratkaisut: SharePoint, EPiServer ja Prime. Muita kilpailevia julkaisujärjestelmiä ovat mm. Poutapilven, CH5:n ja Crasmanin tuotteet. Näiden lisäksi erilaiset avoimen lähdekoodin tuotteet ovat kilpailijoita etenkin pienemmissä verkkopalveluprojekteissa. Näemme, että suljettujen järjestelmien osalta kilpailu alalla kohdistuu yrityksiin ja niiden kokonaisosaaminen ratkaisee, ei pelkästään tuote. Avoimen lähdekoodin osalta tilanne voi olla päinvastainen. Kilpailuvalttimme on, että osaamisemme, palvelutarjontamme ja Base C6 -tuotteemme ovat laadukkaita.”
Miksi asiakkaanne ovat valinneet nimenomaan Base C6:n web-julkaisutarpeisiinsa? (mainitse korkeintaan kolme)
“Julkaisujärjestelmän valintaprosessi vaihtelee tapauksittain huomattavasti. Kolme keskeisintä valintaperustetta ovat olleet mielestämme seuraavat:
1) Tuotteen hyvä käytettävyys ja laajat ominaisuudet. Useat vertailuja tehneet tahot, sekä tilaajat että konsultit, ovat antaneet tuotteestamme hyvät arviot.
2) Vaativat integroinnit ja julkista verkkopalvelua laajemmat tarpeet, kuten esimerkiksi ekstranet, uutiskirje ja verkkolehti.
3) Tasainen vahvuus kaikilla vertailtavilla kriteereillä: kustannukset, referenssit, tuote, suunnitteluosaaminen ja lisäpalvelut.”
Mitkä ovat omasta mielestänne tuotteen kiinnostavimmat ominaisuudet tällä hetkellä? (mainitse korkeintaan kolme)
“Asiakkaitamme eniten kiinnostavat ominaisuudet tällä hetkellä ovat:
Uutiskirje. Base C6 Julkaisujärjestelmän yhteyteen saatava Base C6 Uutiskirje -tuote, jonka avulla voidaan koostaa uutiskirjeitä ja hallita vastaanottajia järjestelmään kuuluvan asiakasrekisterin kautta sekä uutiskirjeen yhdistäminen osaksi verkkopalvelua mm. uutiskirjeen tilaajien hankkimiseksi.
Facebook-ominaisuudet. Esimerkiksi tiedotteiden, tapahtumien, blogikirjoitusten ym. julkaisu Facebook-sivulla, sekä Facebook-applikaatiot, joiden hallinta tapahtuu julkaisujärjestelmällä.
Integroinnit. Integroinnit muihin tietojärjestelmiin ja niistä saatavan tiedon esittämiseen liittyvät räätälöidyt hallintatyökalut sekä mm. käyttäjähallinnan AD-integraatiot (myös SSO).”
Millaisessa hintaluokassa Base C6:lla tuotetut projektit tyypillisesti liikkuvat?
“Tyypilliset projektit ovat suuruusluokkaa 15-40 tuhatta euroa.”
Miten lisenssikustannuksenne muodostuu?
“Käytössämme on useita erilaisia hinnoittelumalleja.
Tyypillisesti Base C6 -lisenssikustannus muodostuu toimitetun järjestelmän ja verkkopalvelun järeydestä (toiminnot, sivustojen määrä ym.). Lisenssikustannukseen ei vaikuta ylläpitäjien määrä. Kuukausi-/vuosikustannukset koostuvat palvelupaketista, johon kuuluu hosting, tietoturva- ja korjauspäivitykset, käyttötuki ja nimellinen lisenssikustannus.
Koska emme myy pelkkää tuotetta vaan projektia ja tuotetta, niin kustannusten jakautuminen vaihtelee tapauskohtaisesti.
Ennemminkin puhuisimme palvelumaksusta kuin lisenssimaksusta, koska kustannukset eivät välttämättä poikkea monista avoimen lähdekoodin tuotetta tarjoavista. Vuosikustannukset ovat alkaen 1000 euroa.”
Mikä on järjestelmän vuosikustannus perustamisen jälkeen (lisenssit + hosting)?
“Tyypilliset vuosittaiset palvelukustannukset tuolle aiemmin viitatulle tyypilliselle projektiluokalle (15k-40k euroa) ovat 1500-4000 euroa (sisältäen siis hosting, “lisenssi”, käyttötuki, korjauspäivitykset). Jos asiakkaalla on oma dedikoitu palvelin niin kustannus on luonnollisesti hostingin osalta korkeampi.”
Millaisia verkkopalveluita Base C6:lla on eniten tuotettu? Mainitse 5-8 esimerkkisivustoa.
“Suomen Kansallisooppera. Media Cabinet valittiin oopperan verkkopalvelutoimittajaksi laajassa kilpailutuksessa. Julkaisujärjestelmävertailussa Base C6 sai täydet sata pistettä. Julkaisujärjestelmä on integroitu osaksi oopperan toiminnanohjausjärjestelmää, josta haetaan 80% sisällöistä. Basen avulla tieto jalostetaan loppukäyttäjiä palvelevaan muotoon. Järjestelmä mahdollistaa mm. kuvagallerioiden ja videoiden lisäämisen sivustolle. Basen avulla voidaan nopeasti ja tehokkaasti tiedottaa ajankohtaisista asioista sekä nostaa tuotannot näyttävästi esille. Katso sivusto: www.ooppera.fi.”
“UKK-instituutti. Verkkopalvelu sisältää mm. tutkimus- ja julkaisuhakemistot, verkkokaupan ja koulutuskalenterin, joka mahdollistaa myös koulutuksiin ilmoittautumisen. Sisältö on kuvattu tarkasti metatietojen avulla, joiden avulla TerveSuomi -portaali pystyy automaattisesti hakemaan halutut sisällöt osaksi omaa verkkopalveluaan. Verkkopalvelu on integroitu instituutin toiminnanohjausjärjestelmään, josta mm. tuotteet, koulutukset ja henkilöiden yhteystiedot haetaan. Katso sivusto: http://www.ukkinstituutti.fi.”
“Janakkala. Julkaisujärjestelmä vastaa kunnan ulkoisiin ja sisäisiin viestintätarpeisiin päivittäisessä tiedotuksessa ja kriisitilanteissa. Moderni kuntasivusto tarjoaa sivuston käyttäjille personointimahdollisuuden, tehokkaat hakemistot ja monipuoliset sähköisen asioinnin palvelut kuntalaisille. Ratkaisun avulla kunta pystyy aktiivisesti kehittämään verkkoviestintäänsä. Julkisen sivuston lisäksi toteutetun intranetin käyttäjähallinta on integroitu kunnan AD-järjestelmään. Katso sivusto: www.janakkala.fi.”
“NIB. Nordic Investment Bankin verkkopalvelu mahdollistaa sisältöjen automaattisen koostamisen metatietoja hyödyntämällä. Sivustolla on uutis-, tapahtuma-, case-, yhteystieto- ja lainahakemistot, joista on saatavilla monipuoliset RSS-syötteet. Suojattujen sivusto-osioiden avulla voidaan jakaa myös ei-julkisia aineistoja. Järjestelmä sisältää lisäksi uutiskirjeen. Katso sivusto: www.nib.int.”
“Kirkon Ulkomaanapu. Kirkon Ulkomaanavulle on toimitettu useita verkkopalveluita, joita hallintaan yhdellä julkaisujärjestelmällä. Järjestelmässä on työvälineet mm. flash-elementtien hallintaan, bannereiden hallintaan ja koostamiseen, tuotteiden hallintaan, tilausten ja lahjoitusten seurantaan. Lisäksi järjestelmästä löytyy monipuoliset raportointiominaisuudet. Järjestelmään on toteutettu integrointi mm. Microsoft Dynamics NAVin kanssa (asiakasrekisteri ja lahjoitusten seuranta) sekä postitusjärjestelmän kanssa. Katso sivusto: www.kua.fi.“
Yhteenveto: Vierityspalkin näkökulma (Perttu Tolvanen):
Media Cabinet on keskisarjan aktiivisimpia haastajia ollut viime vuosina. Menestystä on siivittänyt erityisesti vahva kokonaispaketti jossa helppokäyttöinen ja monipuolinen julkaisujärjestelmä on yhdistynyt erittäin kilpailukykyiseen hinnoitteluun. Tuotteen joustavuus verkkopalvelutoteutuksissa on osoittautunut varsin hyväksi ja myös kevyet integraatiot ja räätälöinnit kuuluvat usein Media Cabinetin referenssikuvauksiin. Media Cabinet edustaakin hyvin tyypillistä keskisarjan julkaisujärjestelmätaloa, joka panostaa asiakasystävällisyyteen ja kokonaispaketin osaamiseen. Nimenomaan verkkopalvelutoteutuksen kokonaispakettia haluavalle asiakkaalle valinta voikin olla parhaimmillaan erittäin onnistunut.
Tuotteen osalta Media Cabinetin oma kilpailija-analyysi on erittäin osuva ja heijastelee varmasti todellisuutta vuonna 2010. Tulevaisuuden osalta kovien haastajien joukkoon lienee nousemassa muutama avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä, mutta toistaiseksi harvalla avoimen koodin kilpailijalla on vielä ympärillä useampaa vahvaa kumppania. Näin Media Cabinetille voi ennustaa pärjäämistä myös tulevissa tarjouskilpailuissa.
Base C6 –tuotteen referenssit antavat myös hyvää kuvaa siitä mitä on todellisuus monien julkaisujärjestelmien kohdalla vuonna 2010. Hyvien julkaisutoimintojen lisäksi monet asiakkaat tarvitsevat pieniä tai keskisuuria räätälöintejä ja integrointeja. Tällöin on tärkeää valita toimittaja jolta ei mene sormi suuhun vaikka tiedot pitäisi jostain mystisestä xml-rajapinnasta käydäkin automaattisesti poimimassa ja palastella sitten käsiteltäväksi julkaisujärjestelmään. Hyvin paketoitu tuote ja laadukas verkkopalvelutoteutus alkaakin olla perusvaatimus, ja todellinen valintaperuste on mahdollisuus saada toteutettua integraatio omiin taustajärjestelmiin tai jokin erityinen räätälöity sovellus. Asiakkaan kannalta tällainen tilanne tuo mukanaan aina riskin päätyä lopputulokseen joka muistuttaa enemmän täysin räätälöityä järjestelmää kuin julkaisujärjestelmätuotetta. Base C6:n kohdalla tämän skenaarion riskit ovat aavistuksen muita pienemmät, koska lisenssikulut ovat alhaiset ja järjestelmä pohjautuu pitkälti avoimen lähdekoodin komponentteihin – vaikka tätä asiaa ei erikseen mainostetakaan.
Tosin ei Base C6 ole mikään räätälöintialusta, vaan ensisijaisesti kyse on hyvästä julkaisutyökalusta jonka saa tarvittaessa taivuteltua tekemään jotain vähän erikoisempaakin. Esimerkiksi referenssilistalla paljon mainostetut intranetit kertonevat käytännössä enemmän monien asiakkaiden erittäin perinteisistä, viestinnällisistä intraneteista kuin siitä että Base C6 olisi erityisen vahva intranet/ryhmätyötila-järjestelmä.
Base C6 kuuluu kotimaisiin julkaisujärjestelmätuotteisiin joita ei kannata ohittaa kun tarvetta on helppokäyttöiselle julkaisujärjestelmätuotteelle johon saa myös taivuteltua pieniä, itselle tärkeitä erityisominaisuuksia. Media Cabinet on myös kokoluokaltaan mikrosarjaa suurempi toimija, jonka referenssilistalla alkaa jo olemaan hyvä valikoima erilaisia toteutuksia.
Disclaimer: Kirjoittaja on töissä Sinisen Meteoriitin konsultointiyksikössä, joka on ollut mukana mm. Media Cabinetin referenssiprojektina mainitussa Suomen Kansallisoopperan verkkopalvelutoteutuksessa tukemassa asiakasta vaatimusmäärittelyssä, hankinnassa ja verkkopalvelusuunnittelussa.
PS. Aina ajan tasalla olevan katsauksen julkaisujärjestelmien ja muiden alustojen tilanteeseen Suomessa löydät North Patrolin ylläpitämästä hakemistosta: Julkaisujärjestelmät ja verkkokauppa-alustat -hakemisto.
4 kommenttia on “Esittelyssä: Base C6 –julkaisujärjestelmä”
Kommentointi on suljettu.
jeejee
Tämä oli myös mielenkiintoinen case, kiitoksia.
Itse olen Base C6:een Media Cabinettiin törmännyt niminä, mutta jostakin syystä en ole niitä koskaan yhdistänyt toisiinsa :-)
Ville Säävuori
Kysymys Media Cabinetille: mainitsitte julkaisujärjestelmäänne liittyvän TinyMCE-moottoriin perustuvan editorin. TinyMCE on lisensoitu avoimen lähdekoodin LGPL-lisenssillä. En löytänyt tähän viittausta sivuiltanne, ovatko muutokset julkaistu jossain?
Juha Suni
Ville: Itse asiassa LGPL/GPL-ohjelmiin tehtyjä muutoksia ei tarvitse antaa julkiseen levitykseen (http://www.gnu.org/licenses/gpl-faq.html#GPLRequireSourcePostedPublic). Kuitenkin luovuttaessamme ohjelman asiakkaalle meillä on velvollisuus luovuttaa myös TinyMCE-pohjaisen editorin lähdekoodi ohjelman käyttäjille. Editorin lähdekoodi (JavaScript) onkin vapaasti kenen tahansa järjestelmän käyttäjän ladattavissa, vaikka meitä ei SaaS-toimijana välttämättä edes sitoisi tämä ehto (googlaa “SaaS loophole”).
Ville Säävuori
Tiedän kyllä ko. lisenssin ehdot ja porsaanreiät, kysyinkin vaan että oletteko jakaneet muutoksia jossain.
Kysyin lähinnä siksi, että valitettavan harvat ohjelmistotalot jakavat avoimen lähdekoodin komponentteihin tekemiään muutoksia avoimuuden hengessä. TinyMCE:n FAQ mainitsee, että ohjelmaa voi tukea myös kaupallisen lisenssin muodossa (tätä en tiennyt).
IT-lisensointi on jännä kenttä :)