Videosisällöistä on tullut osa verkon perussisältöjä

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Miltä mediatalojen evästelappujen pitäisi oikeasti näyttää?.

Viime vuosina on puhuttu paljon NettiTV-buumista ja live-streamauksen mahdollisuuksista. Nyt nämä puheet alkavat olla konkretiaa kun kotimaisten tv-kanavien NettiTV-katsojamäärät kasvavat tasaisesti ja myös printtimedian puolella käytetään videoita yhä useammin.

image

Videosisältöjä ei voi myöskään luokitella vain lyhyisiin videoklippeihin enää. NettiTV:t ovat täynnä täyspitkiä sarjoja ja yhä useammin näiden rinnalla on suoria lähetyksiä erilaisista tilaisuuksista. YLE Areena yksinään kerää 380 000 eri kävijää viikossa joten kyse on merkittävistä käyttäjämääristä*.

Mielenkiintoisena esimerkkinä YLE lähetti viikonloppuna suoraa videokuvaa murtumaisillaan olevasta sillasta*. Tätä kohtuullisen rauhallista kohdetta päätti verkossa katsoa jo ensimmäisen kahden tunnin aikana 15 000 ihmistä. Moni mediatalo onkin huomannut, että netissä erilaisten videosisältöjen suosiota on joskus hankala ennustaa.

Videosisältöjen osalta kehitys lienee nyt samantyyppisessä pisteessä kuin blogit olivat vuosituhannen alkupuolella. Seuraavaksi lienee odotettavissa buumi erilaisia videoiden aggregaatiopalveluita jotka pyrkivät listaamaan ja luokittelemaan kotimaiset videosisällöt. Todennäköisesti myös aktiiviset kansalaiset löytävät videosisältöjen tuotannon parempien kännykkäkameroiden myötä jo lähivuosina.

Videoiden käytön kasvua on myös edistänyt yhden suuren palvelun suosio. YouTube on vahvasti ottanut paikkansa videosisältöjen mekkana ja näin helpottanut monia videoihin liittyviä teknisiä haasteita. Suomessakin YouTube on Facebookin ja Googlen jälkeen suosituin verkkopalvelu*.

Tosin videoita voi edelleen pitää esimerkiksi blogeihin verrattuna varsin teknisesti keskeneräisenä kenttänä. Käytännössä kestäneekin vielä useita vuosia ennen kuin videot ovat yhtä peruskauraa kuin blogit tänään.

Blogeihin verrattuna poikkeavaa kehityksessä on myös se, että mediatalot ovat varsin hyvin mukana menossa tällä kertaa.

Lisää aiheesta:

  • Journalismin uudet muodot: Yllin kyllin videota (Tuija Aalto YLE Blogit)

[*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.]

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

5 kommenttia on “Videosisällöistä on tullut osa verkon perussisältöjä”

  1. Tarmo Toikkanen

    Käytännössä videoista tulee peruskauraa, kun YouTuben perässä muutkin videopalvelut siirtyvät flash-pluginin käytöstä HTML5:een, jossa video on ihan html-tason elementti. Tämä mahdollistaa mm. että voidaan tehdä linkkejä videon tiettyyn kohtaan tai tiettyyn aikaväliin, jolloin voidaan paljon paremmin tuoda videoita ja niiden osia keskustelun osaksi. Samoin videoiden sisältö voi muuttua vuorovaikutteisemmaksi, eli reagoida käyttäjän tekemisiin tai verkossa tapahtuviin asioihin. Ja nämä muutokset voivat myös tallentua ja näkyä myöhemminkin muille, kun kaikki tapahtumat ja data liikkuvat AJAX-menetelmällä selaimen ja palvelinten väliä, eikä videota ole teljetty flash-ruudun sisään.

  2. Flash on tosiaan ollut merkittävä tekijä videoiden leviämisessä. Muistan vielä ajan ennen Youtubea viisi vuotta sitten, jolloin nettivideoiden katsominen vaati kamalaa codeccien metsästämistä ja sähläämistä – ainakin ei-Windows-käyttäjälle.

    Flash-videon myötä videot alkoivat yhtäkkiä toimia ilman ongelmia (paitsi MTV3:lla…). Hieno, jos html5:n myötä päästään eroon Flashistäkin. Nykyisellään olen vaihtanut Youtubessa takaisin Flash-videoon, sillä h.264-video ei vielä tue koko ruudun videota, ja videot lähtevät toistumaan itsekseen, kun ne avaa taustalla välilehtiin.

  3. Jukka Niittymaa

    ”Käytännössä kestäneekin vielä useita vuosia ennen kuin videot ovat yhtä peruskauraa kuin blogit tänään.”
    – Ihan ensimmäisenä pitäisi ratkaista videotuotantojen rahoituskuvio – ellei nettiä tarkastele vain televisiotuotantojen yhtenä jakelukanavana.

    Materiaalia pitäisi käytännössä syntyä murto-osalla kustannuksista vaikka tekokustannukset ovat samat kuin muussa AV-tuotannossa: ammatilaiselle medialla ei ole väliä. Toki kännykällä/kuluttajakameralla kuvattuja hassutteluja/skuuppeja on helppo tuottaa halvalla, mutta toisaalta, niitä ladataan Youtubeen jo nyt 20 tuntia minuutissa.

    ”…ja videot lähtevät toistumaan itsekseen, kun ne avaa taustalla välilehtiin.”
    On muuten harvinaisen ärsyttävä ominaisuus.

  4. Petri Mertanen

    ”…ja myös printtimedian puolella käytetään videoita yhä useammin.”

    Mitähän tämä mahtoi tarkoittaa? Mun lehdet ei vieläkään osaa toistaa videoita… : )

  5. Videot rikastuttavat netin sisältökenttää ja ne tarjoavat surffailijalle selvästi jotain lisää. Toisaalta tekstiin ja still-kuviin pohjautuvia uutisia on nopeampi selata ja valita ne itseä kiinnostavat. Puhtaat videoblogit sopivat siten, ehkä paremmin tiettyihin rajattuihin aihealueisiin. Tärisevin käsin kuvattua suttusta kännykkävideota on kyllä ikävä katsoa – etenkin koko ruudulta.
    Toteutusten tekniikkapuolen ontumisesta MTV3 on tyypillinen esimerkki.

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki.fi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset. Uutiskirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.


Tilaa uutiskirje.

  • 40-50 asiantuntija-artikkelia vuosittain.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja. Julkaistuja artikkeleita jo yli 1000 kappaletta.


    Kaikki artikkelit

  • 150-200 julkaistua referenssicasea joka vuosi.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.


    Selaa toimistojen julkaisuja

  • 300-400 työpaikkailmoitusta vuosittain.

    Vuodesta 2007 toiminut ilmoituspalsta on edelleen sivuston suosituin osio. Moni asiantuntija on löytänyt useammankin työpaikan palstan kautta vuosien varrella.


    Selaa avoimia työpaikkoja

  • 31 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.


    Selaa Toimistot-listaa

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen – ihan oikeasti.

Siirry takaisin sivun alkuun