Sitra tavoittelee avointa ja ketterää verkkoprojektia
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Verkkopalveluiden alustat Suomessa - markkina alkaa kypsyä.
Vieraskynä-artikkelin kirjoittaja Karoliina Luoto on Sitran verkkoprojektien koordinaattori.
Valmistelemme Sitrassa julkisen verkkopalvelun uudistusta. Ratkaistava ongelmayhdistelmä saattaa olla aika tyypillinen organisaatioille tällä hetkellä:
* Miten saadaan aikaan niin kirkaskonseptinen, visuaalinen ja käytettävä verkkopalvelu että se innostaisi omia ihmisiä tuottamaan sisältöä osana työn arkea ja muita osallistumaan tekemisiimme verkossa?
* Miten saataisiin näytettyä kuhunkin asiaan liittyvä perusinformaatio, ajankohtaissisällöt ja verkkoyhteisöissä tapahtuva keskustelu ja kehittely, niin että nämä eri sisältötyypit erottaisi helposti toisistaan?
* Miten tehdään kaikilta osin (ei vain toteuttavan tiimin erityisosaamisalueilta) laadukas verkkopalvelu?
Olemme miettineet, miten projektin voisi viedä läpi niin että Sitran kaltaisen yleishyödyllisen toimijan kokemukset voisivat hyödyttää muitakin samojen kysymysten kanssa painiskelevia.
— On tullut se kiva olo, että sparrailukulttuurille ja yhdessä tekemiselle on kysyntää.
Esiselvityksen pohjalta sisäiseen keskusteluun on lähdössä ehdotus avoimesta ja ketterästä kehitysprojektista. Projektissa yritettäisiin toteuttavan tiimin kanssa sisäistää ja jalostaa palvelun strategiset tavoitteet ja konseptivisio. Sen jälkeen opittaisiin yhdessä projektin aikana siitä, millaisilla käytännön toiminnallisuuksilla visio parhaiten toteutuu. Projektiin voitaisiin sekä palvelua tekevän tiimin että tilaajan aloitteesta kytkeä joustavasti täydentäviä osaamisia aina kun huomataan, että sellaisia tarvitaan. Samalla koottaisiin kaikkien kiinnostuneiden käyttöön paitsi lopputuloksia, myös vinkkilistaa työkaluista, joilla projektin arkipäiväisiä haasteita on taklattu.
Esiselvityksessä teimme palvelulle konseptivision* ja sen tarkennuksia sekä projektille selviytymissuunnitelman. Seuraavaksi avaamme esiselvityksen aikana nousseita kysymyksiä verkossa ja teemme sisäisen päätöksen projektin aloittamisesta. Tähän asti ovat mietityttäneet mm. seuraavat kysymykset:
* Miten päätöskriteerit saataisiin kilpailutuksessa viritettyä siten, että löydettäisiin testatusti hyvin yhteen toimiva henkilövetoinen tiimi, joka yhteensä hallitsisi tärkeimmät osaamisalueet? (esim. yhteiset + omat referenssit joista jälkimmäiset showcaseja eri osa-alueiden toteutuksesta)
* Millaisella roolituksella agilessa projektissa voitaisiin varmistua siitä, että käyttäjien tarpeet pysyvät tehtävissä ratkaisuissa mukana? (esim. konseptiorientoitunut projektinjohtaja joka ohjaa kevyen käytettävyystutkimuksen per sprintti)
* Miten on mahdollista tiivistää, kirkastaa ja visualisoida tietoa niin että perustieto jäsentyisi helposti mutta lisätieto ja pöhinä olisi saman tien käden ulottuvilla? (esim. panostetaan konseptointiin monialaisella porukalla)
* Miten peruskäyttäjälle ja -ylläpitäjälle saadaan aikaan ylläpito joka ”on yhtä helppo kuin Facebook”? (esim. etsitään lisäkomponentteja perustuotteiden päälle)
* Miten taustajärjestelmät (Sitran tapauksessa Microsoft-maailmaa) saadaan integroitua sujuvan arjen vaatimalla tavalla ilman että integraatiot syövät liian suuren osan projektin kapasiteetista? (esim. etsitään valmiita ratkaisuja mahdollisimman paljon)
Olemme käyneet esiselvityksen aikana mahtavan valaisevia keskusteluita eri verkkoalan osaajien kanssa, viimeksi Hub Helsingissä. (Kiitos mm. Avarkon Otto Katajan ja Arttu Katajan lisäksi Sitran Bryan Boyerille, vapaa toimija Jyri Engeströmille, Ideanin Jesse Maulalle ja Petri Heiskaselle, Sinisen Meteoriitin ja Vierityspalkinkin Perttu Tolvaselle, Zipipopin* Helene Auramolle ja Holler Industriesin* Michael Hollerille.) Suunnitelmat ovat jo näiden tuokioiden perusteella menneet hurjasti eteenpäin. Lisäksi käydyistä keskusteluista on tullut se kiva olo, että sparrailukulttuurille ja yhdessä tekemiselle on kysyntää.
Lisätietoja projektista ja esiselvitysmateriaalit löytyy Sitran verkkosivuilta*.
- Katso myös: Freejam TV: Sitran avoin verkkopalveluprojekti
________________________
Karoliina Luoto
Vieraskynä-palstallamme on silloin tällöin vierailevana bloggaajana joku Vierityspalkin toimituksen ulkopuolinen taho. Jos olet kiinnostunut vierailemaan Vieraskynä-palstallamme, ota yhteyttä toimitukseen.
(*Toim.huom. Linkkejä ja videoupotuksia poistettu artikkelista toimimattomina.)
9 kommenttia on “Sitra tavoittelee avointa ja ketterää verkkoprojektia”
Kommentointi on suljettu.
jeejee
Ihan näin tavallisena IT-henkisenä veronmaksajana itselle tuli tästä kirjoituksesta seuraava spontaani ajatus mieleen:
Julkishallinnon hienojen webbisivujen sijaan kaipaisin ennemminkin että julkishallinnon data juklkistettaisiin kunnolla. Rapakon takaa löytyy loistava malliesimerkki:
data.gov/
Sitra ei ole taho joka vastaavaa yleisluonteista dataa tuottaisi, mutta suhteellisen riippumattomana julkishallinnon toimijana Sitra voisi olla sopiva taho näyttämään esimerkkiä.
vaadittu
”käytettävä verkkopalvelu että se innostaisi omia ihmisiä tuottamaan sisältöä*”
Sopiva avoimen lähdekoodin CMS. Vastahan täälläkin oli niistä juttu.
”Miten on mahdollista tiivistää, kirkastaa ja visualisoida*”
”Miten peruskäyttäjälle ja -ylläpitäjälle saadaan aikaan ylläpito*”
Wiki.
”Miten taustajärjestelmät (Sitran tapauksessa Microsoft-maailmaa)*”
Ei mitenkään, vaihtakaa avoimeen ja vapaaseen maailmaan.
Sairasta maksaa turhasta monopolifirmalle joka haluaa vain lukita ja sitouttaa kaikki omaan huonoon, epäluotettavaan, raskaaseen ja epäturvalliseen systeemiinsä.
Perttu Tolvanen
Suomalainen data.gov on toki tärkeä samaan aiheenpiiriin liittyvä hanke ja kyllähän tässä Sitrankin hankkeessa on samaa henkeä, koska hankkeessa tuotettava oppi aiotaan jakaa muille käyttöön.
Erityisesti ketterästä kehittämisestä tarvitaan enemmän julkisia caseja. Monella taholla on jo hommasta kokemusta, mutta väittäisin että ehkä jopa yli 90% ns. ketteristä verkkopalveluprojekteista ovat olleet lähinnä kurittomia puuhasteluja joista asiakkaille on jäänyt paha maku suuhun.
Sitralla on hyvä tilaisuus tuoda lisää ymmärrystä ketterien kehittämismenetelmien soveltamisesta myös web-alalle. Menetelmät ovat hyviä, mutta vaativat paljon osaamista ja eivät ole hopealuoteja. Sitralla ehkä vielä se hyvä puoli, että ketterän kehittämisen menetelmiä aiotaan soveltaa projektiin joka ei ole täysin tuntematon tai täysin vailla esikuvia. Sitra.fi organisaatiosivusto kun on jo pariin kertaan tehty ja kyse on projektista jonka tekeminen onnistuisi varmasti tiukalla vesiputousmallillakin, koska riskit tunnetaan ja vaatimukset toteutusta kohtaan on mahdollista pitää hallinnassa matkan varrella. Toki ketterän kehittämisen menetelmillä on mahdollisuus saada lisää läpinäkyvyyttä, reagointikykyä ja sitä kautta paremmat todennäköisyydet myös osua juuri sellaiseen maaliin mikä tuntuu ja näyttää hyvältä.
Ainakaan ei ole mitenkään itsestäänselvää, että ketteriä kehittämismenetelmiä tulisi soveltaa aivan kaikkiin mahdollisiin projekteihin – ei ainakaan vielä tässä vaiheessa kun osaaminen on hyvin niukkaa. Ja pieniin ja selkeisiin projekteihin ketterät menetelmät nyt eivät muutenkaan ole ehkä se perusmalli vielä pitkään aikaan.
Eli vaikka itse kannatan ketterän kehittämisen osaamisen lisäämistä ja menetelmien soveltamisesta erittäin vahvasti, niin toivon myös että hankkeessa keskitytään yhtä lailla erilaisten parhaiten käytänteiden, vinkkilistojen ja vaikka hyvien käyttöliittymäpatternien jakamiseen. Verkkopalveluprojektit ovat kuitenkin oma erikoissektorinsa jossa tarvitaan erittäin paljon erityisosaamista ja ellei tätä erityisosaamista ole, niin mikään prosessimalli ei tähän asiaan auta. Tähän asiaan näen projektilla olevan erittäin paljon annettavaa.
Mitä tulee noihin järjestelmävalintoihin, niin varmasti avoimen koodin järjestelmiäkin tarkastellaan, mutta toivoisin myös, että projekti näyttäisi hyvää esimerkkiä siinä, että valintaa ei lähdetä tekemään liian vahvoilla ennakko-oletuksilla vaan valinnassa katsotaan yhtä lailla suljettuja, avoimia kuin palveluna ostettavia vaihtoehtoja.
ohis
Sinänsä hyvä ja kaunis tavoite ja idea, mutta Sitran tapauksessa taitaa näissä ketterissä projekteissa olla se haaste, että miten hanke kilpailutetaan. Sitra on velvollinen kilpailuttamaan ja yleensä jotta hanke voidaan kilpailuttaa, pitäisi siinä olla jokin määrämuotoinen kuvaus mitä on tavoite tehdä. Monet julkisen sektorin toimijat haluaisivat tehdä projekteja ketterästi, mutta kilpailulainsäädäntö pakottaa kilpailuttamaan, jolloin jo joitakin asioita tulisi olla täsmennetty. Pelkkä kiva idea ketterästä sparrailusta kun ei kovin monelle firmalle riitä hinnoitteluun eikä edes yhteistyöhön, jos ei tiedä mitä tehdään ja ketä pitäisi olla tiimissä mukana. En ole mikään byrokraatti mutta alaa katselleena kilpailulainsäädäntö vaatii osansa.
Kotisivubisnes
Mielipiteeni on, ettei porukka duunissa lähde vapaaehtoisesti tuottamaan sisältöä, koska verkkopalvelu on hyvännäköinen ja helppo käyttää. Ihmiset alkavat tuottamaan sisältöä verkkosivustolle silloin, kun (a) se helpottaa heidän työtään, eli säästää aikaa ja vaivaa tai (b) kaikki muutkin tekevät niin.
Oma suositukseni on miettiä, mikä on Sitran asiantuntijoiden ja managereiden mielestä todella epämiellyttävä ja pakollinen osa työtä. Sitten keksitään pahimmista pahimman työvaiheen ohittava ratkaisu, johon olennaisena osana kuuluu julkaistavan sisällön tuottaminen.
Karoliina Luoto (totoroki)
Hyvää keskustelua.
Kommentoin nopeasti kilpailutusasiaa: todellakin Sitraa sitoo velvollisuus kilpailuttaa isommat hankintansa, ja tämäntyyppisen hankkeen kilpailuttaminen on yksi iso haaste joka projektiin liittyy jos siihen lähdetään.
Referenssihankkeita onneksi alkaa olla, joten ihan puhtaalta pöydältä ei tarvitse lähteä. Itse blogauksessa jo mainitsinkin tämän sivuston jolla julkisen hallinnon toimijat ovat jo asiaa ansiokkaasti pohtineet: http://julkisetohjelmistohankinnat.wordpress.com/2009/10/16/open-spacen-muistiinpanot/.
Karoliina Luoto (totoroki)
Ja vielä toinen kommentti avointa dataa koskien: Suomessa on ilahduttavasti viime aikoina käynnistynyt avoimen datan hankkeita, Kola – Poikola – Hintikka -kolmikolta on lähiviikkoina ilmestymässä avoimen datan opas julkishallinnon toimijoille liikenne- ja viestintäministeriön tukemana, ja esim. Suomen Apps for democracy -kilpailu ja siihen liittyvä avoimen datan katalogi on jo hiukan saanut päätä auki asiasta. Avoin data tulee meidänkin hankkeessa olemaan yksi oleellinen näkökulma (jos hankkeeseen lähdetään), yritämme saada keskeisimmät meidän tuottamat tiedot tässä yhteydessä jakoon koneluettavassa muodossa. Toivottavasti onnistuu.
Tarja Ollas
Hienoa, Karo. Ilmoittaudun tulosten hyödyntäjäksi. Oma verkkopalvelu pitäisi uudistaa lähiaikoina samaan suuntaan, kuin teidän.
Markku Niemi
Hei. Suosittelen kilpailuttamisessa pääpainon panemista ohjelmistotoimittajaan/-toimittajiin enemmän kuin tekniikkaan, jotta saatte osaavan, joustavan ja ketterän toimittajan. Se ei ole itsestään selvyys, samankin firman sisällä on kyvykkeedeltään hyvin erilaisia porukoita! Väljyyttä toteuttamiseen antaa myös, jos tehdään puitesopimus pikemminkin kuin toimitussopimus. Verkkopalveluiden toteuttamisessa lienette sidottuja Hanselin valitsemiin puitesopimustoimittajiin? Onnea matkaan! Mielellään kuulisimme kokemuksistanne täällä Suomen Akatemiassa. Meidän verkkopalvelumme ovat vielä aika perinteiset, lukuunottamatta ltutkimusrahoitushakemusten laatimista ja vastaanottoa, vertaisarviointilausuntojen pyytämistä ja vastaanottoa, päätöksenteon valmistelua, toimeenpanoa, laskutusta ja seurantaa, jotka ovat erittäin pitkälle sähköistettyjä.