Esimerkki digitaalisesta kuilusta
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 15 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Facebook blokkasi uutiset Kanadassa ja pienet mediat kokivat kovimman iskun.
Todennäköisesti aika monelta internet-ammattilaiselta meni eilen aamukahvi väärään kurkkuun lukiessaan Kauppalehden kolumnia. Kolumnisti Kimmo Lundén tyrmää kolumnissa yhteisöpalvelut ja ennustaa aikaa ilman tällaisia turhia yhteisöpalveluita, kuten Facebookia. Kolumnista on myös kirjoitettu muutamia blogiartikkeleita. Esimerkiksi Timo Paloheimon “Facebook-Suomi”* –artikkeli ja Marko Teräksen “Newspaper: Social Media at Its Peak and Breaking Apart”.*
Otsikkona on “Facebook – hetken huumaa” ja avauslause kiteyttää hyvin sanoman:
“Heikot signaalit ovat vahvistuneet. Seuraavaksi romahtavat yhteisöpalvelut kuten Facebookit ja Twitterit.”
Timo Paloheimon artikkelissa* esitetään vastakkainen näkemys ja todetaan Facebookin itse asiassa mullistaneen internet-käytön Suomessa:
Yhdessä mielessä Facebook on jopa Googleakin tärkeämpi. Se on muuttanut suomalaisten internetkäyttäytymistä enemmän kuin mikään sivusto ennen sitä. Facebookin myötä tuli täysin normaaliksi toiminnaksi esiintyä internetissä omalla nimellään. Suomalaiset internetissä 2009 eivät käyttäydy samalla tavoin kuin vuonna 2006.
Kauppalehden kolumnisti ei taas näe yhteisöpalveluissa selvästikään mitään hyvää. Hän ennustaa ansaintalogiikan romahdusta kaikille yhteisöpalveluille.
On rohkeata olla mediassa vastarannan kiiski ja väittää yhteisöpalveluiden kuolevan ja ihmisten “palaavan normaaliin elämään”.
Toisaalta voisi myös väittää kolumnin olevan vain hyvä esimerkki digitaalisesta kuilusta joka on syntynyt niiden kansalaisten välille jotka näkevät verkon osana normaalia elämää ja niiden jotka eivät ole mukana menossa lainkaan. Kolumnin perusteella tuntuu siltä, että kuilu vain levenee tällä hetkellä.
(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
6 kommenttia on “Esimerkki digitaalisesta kuilusta”
Kommentointi on suljettu.
Marko Teräs
Kiitos maininnasta omassa asiallisessa blogissanne!
Kieltämättä meni itselläkin aamulla pasmat hieman sekaisin, kun luin, yhdestä niistä harvoista paperilehdistä joita vielä luen ja jonka informaationvälitystä edelleen arvostan, kuinka näin on kuulemma käymässä.
Olen samaa mieltä siitä, että vastarannan kiiski saa olla, mutta tämäntyyppinen kommentti laittaa koko lehden kolumnityyppisen uutisoinnin uskottavuuden kyseenalaiseksi. Varsinkin, kun maailmalta kuuluu aivan toisenlaisia tuntemuksia mm. ansaintalogiikoista ja siitä miten koko bisneksenteon logiikka on webissä mullistusvaiheessa. Pitäisi ymmärtää se, että kaikki vanha ei tuhoudu, vaan rinnalle on syntynyt toinen ulottuvuus jonka imu on niin kova, että sillä on vaikutusta kaikkeen.
On vaikea kuvitella millainen vaikutus tällaisella uutisoinnilla voi olla joihinkin digitaalisista medioista epätietoisiin henkilöihin, kuten esimerkiksi potentiaalisiin rahoittajiin, jotka lukevat tätä lehteä olettaen saavansa ajantasaista tietoa myös maailmalla tapahtuvista businesstrendeistä.
Toivottavasti vaikutus ei tule olemaan kovin suuri, koska jos omistaa parin korvia ja silmiä, hieman avointa mieltä ja katsantokantaa aitoihin heikkoihin signaaleihin, on pakko nähdä se, että ajat eivät enää ole muuttumassa; ne ovat jo muuttuneet.
Petri Mertanen
Taisi olla Sami Salmenkivi, joka esityksissään jakoi Internetin käyttäjät “asukkeihin” ja “turisteihin”. Kyllähän se on monesti omakohtasesti todistettu, ettei turistit voi alkuasukkaita oikein ymmärtää… Valitettavasti tuntuu siltä, että osa journalisteista elää vielä viime vuosituhannella. Onneksi meillä on tämä “oma kanava”…
Aki Björklund
Marko, uutisoinnilla ja kolumneilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Kannattaa lukaista vaikka Wikipedian määritelmä kolumnista.
Marko Teräs
Näinhän se jako taisi mennä. Tosin uskon, että tämä muuttuu mitä pidemmälle asioissa mennään ja mitä arkipäiväiseksi nykywebin palvelut tulevat.
Ainahan on ollut niin, että jotkut ihmiset ovat olleet toisia edellä tuottamassa uutta: visionääreinä, kehittäjinä ja innokkaina kokeilijoina. Tämä on menossa webissä edelleen, mutta aletaan puhua jo joistain sen sfäärin asioista, että jos edelleen jotkut täällä keskustelevat Facebookin mielekkyydestä [paljonko Facebookissa on käyttäjiä ja tarkoittaako se, että he ovat kaikki väärässä siinä, että siellä on mielekästä olla] tai tarpeellisuudesta (onko televisio ‘tarpeellinen’ kenellekään?), niin historiassa sykleissä kulkeva toisto vain jatkuu samanlaisena: uudet asiat kohtaavat aina ennakkoluuloja ja jopa pelkoa. Videopelit olivat sitä, nyt niiden kohdalla on ehkä hieman rahoituttu.
Aina löytyy joku, joka luulee omistavansa tiedon ihmisyyden perimmäisistä tarpeista, eikä ymmärrä sitä, että sosiaalisuus on usein yksi suurimmista tarpeista mikä meillä on. Ja mikä on parasta sosiaalisessa mediassa? Se, että ihmiset jotka ovat esimerkiksi ujoja ja eivät niin helposti tutustu toisiin ihmisiin, voivat sitä kautta saada vastineen sosiaalisille tarpeilleen, ja se voi jopa edistää fyysisen maailman kontaktien luomista. Jokainen voi löytää juuri niin tarkoin määritellyn ryhmän itselleen kuin mahdollista, eikä kukaan jää ulos.
Näistä on mitä varmimmin jo tutkimuksia vireillä. Jos ei ole, niin pistäkää nyt joku ihmeessä täälläkin, etteivät amerikkalaiset omi koko tätä aihetta. :)
PerttuT
Kolumnisti tosiaan saa esittää kaikenlaisia väitteitä – ja monesti provosointi on ihan tarkoituksellista – ja hyväkin käytäntö!
Tuossa kolumnissa vain ärsytti se, että siinä todettiin tämä yhteisöpalveluiden suosion romahtamisen jonkinlaisena faktana. Väite on kuitenkin samaa luokkaa kuin että minä väittäisin iltalehtien ostamisen loppuvan ensi viikolla, koska kuu on silloin tietyssä asennossa. Kolumnistin perustelu romahdukselle oli, että “ihmisillä ei ole aikaa” ja “yhteisöpalveluilla ei ole ansaintalogiikkaa”. Kummallisen paljon ne ihmiset sinne Facebookiin sisäänkirjautuvat pitkin päivää vaikka “heillä ei pitäisi olla aikaa tähän”.
Turistit ovat ihan hyvä nimitys kuvaamaan tätä porukkaa jota kolumnisti selkeästi edustaa. Turistit “menevät tietokoneelle” ja “käyvät netissä hoitamassa asioita”. Alkuasukkaat “maksavat laskut”, “sopivat tapaamisen kaverin kanssa” ja “juttelevat siskon kanssa”. Turistit luulevat, että jotenkin netin käytön kasvattaminen on pois muista tekemisistä tai että “netin käyttämiseen” pitäisi varata jotenkin erikseen aikaa. Ihan kuin se olisi jokin harrastus siis. Sellainen ajattelu tuolla kolumnistillakin tuntui olevan.
Suomalaisiltakin lehdiltä toivoisi enemmän tämän kuilun käsittelyä. Hiljattain esim. International Herald Tribunessa oli aivan loistava reportaasi jenkkiläisestä “perhe virtasesta” jossa kaikki tsekkasivat Facebookinsa aamulla ja pitkin päivää perhe piti yhteyttä webin yli ja järjesteli asioitaan. Artikkeli keskittyi kuvaamaan sitä miten monien perheiden arkipäivää on jo se, että iso osa kommunikoinnista ja asioiden järjestelystä tapahtuu erilaisten sosiaalisten internet-palveluiden kautta. Tuossa perheessä vanhemmat seurasivat aktiivisesti sitä miten lapset kommunikoivat kavereidensa kanssa ja lähtivät siihen mukaan. Toki rajoituksiakin oli, esim. aamupalapöydässä oli facebook kielletty, mutta perhe kommunikoi siten kuten oli koko perheelle helpointa.
Nyt eletään monella tapaa omituista murrosvaihetta, koska murros ei ole näkyvä. Se ei näy tuolla kaduilla eikä siitä kirjoiteta sanomalehdissä koko aikaa kuten talouskriisistä – mutta silti se tapahtuu hiljakseen ja isolla voimalla. Vaikuttaa siltä että monet journalistit, kuten vaikka mainittu Kimmo Lundén, tulevat lukemaan tästä murroksesta jälkikäteen historiankirjoituksen muodossa.
Marko
Vielä pilkunviilausselvennös käyttämästäni termistä ‘kolumnityyppinen uutisointi’. Tarkoitin sillä samaa asiaa josta Perttu tuossa yläpuolella totesi, että yhteisöpalveluiden suosion romahtaminen välittyi kolumnista kuni jonkinlaisena faktana.
Toivoakseni edelleen silti ymmärrän termien ‘kolumni’ ja ‘uutinen’ välisen eron, mutta eihän sitä koskaan tiedä. :)