Naviatech hylkää oman järjestelmän ja valitsee eZ Publishin?
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 16 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Valun Findkit-hakukone uskoo tuovansa lisää laskutusta digitoimistoille.
Julkaisujärjestelmien markkinakatsauksessakin mainittu, suomalainen Naviatech*, on ilmestynyt kaikessa hiljaisuudessa norjalaisen eZ Publish -nimisen julkaisujärjestelmän edustajien listalle*. Mahtaako tämä enteillä Navia CMS:n* kehityksen lopettamista tai ainakin tuotekehityksen merkittävää hiipumista?
Navia CMS on Suomen julkaisujärjestelmämarkkinoilla ollut jokseenkin pitkään ja Navia CMS:n avulla julkaistaan mm. Taloussanomien* verkkopalveluita (Taloussanomat.fi:n lisäksi mm. Digitoday* ja ITviikko*), Radio Novan verkkopalveluita, MSN Autoa* ja monia muita merkittäviä palveluita*.
Avoimen koodin julkaisujärjestelmät kasvattaneet suosiotaan viime vuosina
Avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmät ovat olleet erityisen vahvassa noususuhdanteessa muutaman viime vuoden aikana ja moni pienempi ohjelmistofirma on hylännyt oman julkaisujärjestelmänsä kehityksen ja vaihtanut roolia jonkun suositun avoimen koodin julkaisujärjestelmän integraattoriksi. Erityisesti Joomla ja Drupal ovat olleet Suomessa suosittuja valintoja, mutta myös esimerkiksi DotNetNuke, Typo3, Midgard, Plone, LifeRay, Alfresco ja kumppanit ovat saaneet paljon lisää tukipalveluiden tarjoajia. Syyt avoimen lähdekoodin suosioon vaihtelevat, mutta julkaisujärjestelmien kohdalla kyse lienee ainakin kasvaneesta tarjonnasta. Toisaalta osalla asiakkaista on myös huonoja kokemuksia suljetuista järjestelmistä ja avoimen koodin kohdalla on ainakin periaatteessa paremmat mahdollisuudet vaihtaa toimittajaa jos yhteistyö ei suju.
eZ Publish on ollut markkinoilla jo pitkään
Naviatechin valitsema eZ Publish* on pitkän linjan kulkija ja myös jonkin sortin pioneeri avoimen lähdekoodin saralla, koska eZ Publish oli vapaasti ladattavissa jo silloin kun muut vasta ihmettelivät koko avoimen lähdekoodin ilmiötä. Vuosien aikana eZ Publish on kehittynyt tasaisesti ja hankkinut lisää asiakkaita ympäri pohjoismaita ja maailmaa. eZ Publishia ei tosin aivan puhdasveriseksi avoimen lähdekoodin tuotteeksi voi luokitella, koska kehityksestä vastaa Norjassa sijaitseva emoyhtiö jonka ympärille ekosysteemi on sitten rakentunut. Lisäksi eZ Publishilla on useita erilaisia lisensointimalleja*.
Tyypillisestihän avoimen lähdekoodin kehityksestä vastaa aktiivinen yhteisö ja järjestelmän alkuperäiset kehittäjät korkeintaan tarjoavat jonkin sortin “virallista” tukea. Kovin moni sisällönhallintajärjestelmä ei tosin tällaisella asteella vielä ole. Esimerkiksi Drupal vasta tavoittelee tällaista mallia*. eZ Publishin valitsemaa mallia voi pitää eräänlaisena voimakkaan kehittäjäkumppanin ja avoimen lähdekoodin yhteisön sekoituksena. Malli on ollut varsin pidetty, koska se tarjoaa paikallisille integraattoreille mahdollisuuden laadukkaaseen tekniseen tukeen ja järjestelmää voi siitä huolimatta markkinoida asiakkaille turvallisena, “avoimena” vaihtoehtona. Nämä lienevät asioita jotka ovat Naviatechiakin järjestelmässä kiinnostaneet.
Ominaisuudet ovat painottuneet web-sisällönhallintaan
eZ Publishin vahvuuksina on pidetty* mm. 1) vahvaa toimintojen moduulipohjaisuutta, 2) kehittynyttä sivupohjien hallintaa, 3) laadukkaita versionhallintaominaisuuksia, 4) kieliversioiden hallintaa ja 5) sisältöjen uudelleenkäyttömahdollisuuksia. PHP-pohjaisena järjestelmänä sen kehittäminen ja räätälöinti myös onnistuu laajalta joukolta sovelluskehittäjiä. Avoimen lähdekoodin järjestelmille tyypillisesti eZ Publishin oppimiskynnys on myös varsin korkea. Kokemus muista järjestelmistä varmasti auttaa, mutta paljon asioita on tehty “omalla tavalla” ja eri teknologioita yhdistellen.
Kohderyhmänä eZ Publishilla on ollut erityisesti media-alan yritykset, mutta paljon muitakin asiakaslistalta löytyy. Media-alan painotus näkyy lähinnä julkaisuominaisuuksien, blogien ja yhteisöllisten toimintojen vahvana painotuksena. Ainakin esittelyvideoista päätellen järjestelmän kehittäjät pyrkivät varsin viimeisteltyihin toiminnallisuuksiin, jolloin järjestelmä ei välttämättä edellytä räätälöintiä jokaiselle asiakkaalle. Järjestelmästä löytyy myös kehittyneempiä sisällönhallintaominaisuuksia, mutta ominaisuudet ovat vahvasti painottuneet web-julkaisuun tai laajemmin julkisten verkkopalveluiden hallintaan. Tiivistetysti voisi todeta, että eZ Publish vaikuttaa hyvin puhdasveriseltä web-sisällönhallintajärjestelmältä joka ei yritä olla mikään “enterprise-tason-macgyver-linkkuveitsi*“.
Naviatech ja eZ Publish soveltuvat kumppaneiksi varsin hyvin
Naviatech yhtiönä on tehnyt viime vuosina vajaan miljoonan euron liikevaihtoa ja palvelut ovat painottuneet yhä enemmän konsultointiin. Oman Navia CMS:n ohella yhtiö edustaa Suomessa IndexTools -nimistä mittausjärjestelmää*. Täten esimerkiksi web-analytiikan konsultointi kuuluu heidän palveluihinsa. Naviatechin historia juontaa WebZone-nimiseen uusmediayhtiöön jonka edesmennyt Zone CMS on itse asiassa pohjana Navia CMS julkaisujärjestelmällekin.
Naviatech kuuluu yhtiönä Suomessa digimedia-alan keskisarjalaisiin jolle oman järjestelmän kehittäminen lienee ollut haastavaa. Uskottavaa tuotekehitystä on vaikea ylläpitää ilman laajaa kumppaniverkostoa ja asiakkaatkin odottavat yhä enemmän niin tekniseltä alustaltaan kuin siihen liittyviltä palveluilta. Naviatechillä ei ole laajaa kumppaniverkostoa ja vaikka asiakkaina olisi vaativia mediataloja niin tuotekehityskin vaatii omat ponnistelunsa. Naviatech onkin siirtynyt hiljakseen yhä enemmän lisäpalveluiden tarjoajaksi (palvelulistalla on mm. internetmarkkinoinnin konsultointia*, hakukoneoptimointia*, hakukonemainontaa ja web-analytiikkaa). Tähän linjaan sopii hyvin siirtyminen avoimen lähdekoodin tuotteen integraattoriksi.
Itsenäisten julkaisujärjestelmätuotteiden markkinakenttä kapenee?
Samassa sarjassa touhuavia kilpailijoita joilla vielä on omat tuotteet vahvasti esillä ovat mm. Abako, Absolutions*, Ambientia, Ch5 Finland*, Crasman, e21, Poutapilvi, Verkkoasema, Wysiwyg. Varmasti näistä moni miettii omaa suhdettaan avoimen lähdekoodin tuotteisiin – vähintään vastatessaan asiakkaiden kysymyksiin. Tosin moni on jo vaivihkaa tehnyt muutoksia taustalla ja esimerkiksi Ch5 Finlandin Navigo CMS:n alla hurisee avoimen lähdekoodin LifeRay-portaali*. Moni merkittävä toimija puuttuu myös listalta, koska on jo siirtynyt tarjoamaan jotain avoimen lähdekoodin järjestelmää tai ryhtynyt edustamaan jonkun isomman firman tuotetta (kuten Microsoftin Sharepoint 2007*:aa).
Trendin voi olettaa vain vahvistuvan, koska niin vahvan haasteen avoimen lähdekoodin järjestelmät heittävät erityisesti keskisarjalaisten omille julkaisujärjestelmätuotteille.
Lue lisää: Löydä kokenut digitoimisto – Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä
(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
11 kommenttia on “Naviatech hylkää oman järjestelmän ja valitsee eZ Publishin?”
Kommentointi on suljettu.
Petri Mertanen
Mielenkiintoista spekulointia. Tällä hetkellä Naviatech on virallinen eZ Systemsin kumppani Suomessa ja puhtaan teknisen osaamisen lisäksi yhtiöllä on kokemusta asiakkaiden (verkko)liiketoiminnan kehittämisestä sekä erilaisten markkinointitoimenpiteiden mittaamisesta. Tiedotamme virallisesti isommista muutoksista mikäli sellaiseen on myöhemmin tarvetta.
Petri Mertanen
Toimitusjohtaja
Naviatech Solutions Oy
Petteri Numminen
Näin mediabisneksen näkökulmasta alkaa vähitellen tuntua siltä, että avoimen lähdekoodin järjestelmät ovat ainoa mahdollisuus saada tästä hommasta kunnolla kannattavaa bisnestä nähtävillä olevassa tulevaisuudessa.
Ongelmaksi vaan tulee, että silloin tekniikasta on vaikea repiä kilpailuetua.
Itse len kyllä ollut in-house ratkaisuiden kannattaja jo 12 vuotta, mutta mediataloille tämä on ollut yllättävän vaikea paikka. Jotenkin ei millään haluta ymmärtää, että koodaaja on netissä yhtä oleellinen osa sisällön tekemistä kuin valokuvaaja tai toimittaja.
PerttuT
Omat kokemukset verkkopalveluiden tekemisestä taas ovat, että avoimen lähdekoodin järjestelmien valinta aika harvoin tuo merkittävää kustannushyötyä.
Räätälöitäessäkin se avoimen lähdekoodin tarjoama “ekosysteemi” on yleensä paperilla paljon hienompi juttu kuin todellisuudessa, etenkin silloin kun uusilla jutuilla pitäisi saada aikaan jotain kilpailuetua. Yleensä silloin päädytään kuitenkin koodaamaan jotain omaa. Ja silloin taas on aika sama, että koodataanko omaa juttua suljetun vai avoimen järjestelmän päälle. Lopputuloksena on kuitenkin järjestelmä joka on räätälöity paketti johon ei mitään päivityksiä ajeta tai josta ei mitään “alustahyötyjä” hirveästi saada.
Itse siis uskon siihen, että mediatalot tekevät in-house-ratkaisuja loppujen lopuksi joka tapauksessa. Mediatalot voivat käyttää tilaaja-toimittaja-malleja, mutta täysin omia juttuja ne todennäköisesti tekevät joka tapauksessa suurimmalti osin. Täten olen kanssasi samoilla linjoilla.
Vaikea kuvitella, että mediatalot pystyisivät vakioimaan mitenkään teknologista kehitystään – päinvastoin – mediatalojen kilpailuetu tulee olemaan yhä enemmän teknologiakehityksessä jossa painottuu enemmän laadullinen ylivoima kuin kustannustehokkuus.
hgv
Olen Pertun kanssa paljolti samoilla linjoilla vaikkakaan en ole ihan varma olenko samasta syystä. :)
Olen ennen kaikkea skeptinen sen suhteen voiko puhdasverinen sisältö (article content) olla kovin monen bisnes tällaisella kielialueella kuin Suomi. Mediatalojen entinen kilpailuetuhan oli yleisön tavoittava sisältö-(jakelu)kanava -yhdistelmä. Nyt kanavalle pääsee kuka tahansa marginaalikustannuksin. Pelkän sisällön tuottamiseen riittää että on jostain asiasta innostunut ja keskinkertainen kirjoittaja. Samankaltaisen sisällön tehokkaita yhteenkokoajia (agregaattoreita) on sitäkin enemmän. Esimerkkinä bloggarit. Tässä maailmassa sisältö- tai kokoajapalkollisten pitäminen on haastavaa. Oma veikkaukseni on että esimerkiksi verkkoutunut Taloussanomat tekee turskaa vähintään yhtä kauan kuin paperiserkkunsa teki. Siis jos elää yhtä kauan.
Uskon että sovellukset (application) ovat tulevaisuuden “sisältö”. Ja uskon että jokaisen sovelluksen pitää pitkässä juoksussa kyetä tuottamaan jollain tavalla ainutlaatuista hyötyä käyttäjälle. Näin ollen en usko että sen enempää vakioidut kuin in-house “sisällönhallintajärjestelmät” ovat vastaus mediatalojen liiketoiminnan tuottamiselle. Ne voivat hyvin olla ratkaisu johonkin muuhun, esimerkiksi osana yritys- ja sidosryhmäinformaation jakeluinfrastruktuuria.
Petteri Numminen
Hgv, täysin samaa mieltä.
Uskon, että lehtien ja niiden saittien on otettava tulevaisuudessa välimatkaa toisiinsa – jos lehdet halutaan pitää hengissä.
Olen koettanut tiivistää asian näin: sisältö lehdessä, tekeminen netissä.
Totta kai kokonaisuudella on paljon yhteistäkin pintaa, mutta välineeseen keskittyminen palvelee viime kädessä yleisöä.
Pertun kanssa myös samaa mieltä, mutta en usko, että laadullinen ylivoima tulee vielä muutamaan vuoteen olemaan kovin vahva argumentti yhdessäkään mediatalossa. Valitettavasti.
Jos jotain johtopäätöstä pitäisi kasata näistä eväistä, niin YLE on lähivuosina vahvoilla…
Kennu
Koodaajan näkökulmasta suljetut systeemit ovat yleensä äärimmäisen ikäviä. Pahinta tämä on silloin, kun Google ei löydä mitään aiheeseen liittyvää apua, koska kehittäjäyhteisön foorumitkin on keskitetty yhteen paikkaan ja suljettu rekisteröitymisen taakse. Sitten ollaan täysin tuotteen kehittäjän dokumentaation ja tuen armoilla.
Avoimen koodin järjestelmät puolestaan – ne joilla on riittävästi massaa ollakseen käyttökelpoisia – generoivat keskustelua ja kontribuutiota ympäri nettiä. Useimmiten Google löytää heti vastaukset ongelmiin ja parhaimmillaan joku on saattanut kontribuoida esimerkiksi bugikorjauksen, koska lähdekoodikin on vapaasti saatavilla. Työteho on ihan eri luokkaa, kun ongelmat selviävät kymmenessä sekunnissa päivien odottelun ja selvittelyn sijaan.
Henkilökohtaisesti pyrin näistä syistä aina välttämään suljettuja järjestelmiä viimeiseen asti. Tuotteen hinta on tässä asiassa täysin toissijainen kriteeri.
PerttuT
Petteri: Aika hyvä kiteytys tuo “sisältö lehdessä, tekeminen netissä”. Konseptien eriyttäminen voi tosiaan olla järkevää, vaikkakin usein harmillista, koska lehteä ei kuitenkaan voi kommentoida eikä siihen voi linkittää.
Harmillista kyllä, mutta olen myös samaa mieltä myös tuon laatuasian tulevaisuuden suhteen. Ei ole näköpiirissä laatuun keskittymistä. Moni mediayhtiö mainostaa “panostuksia verkkoon”, mutta todellisuudessa moni näistä panostuksista taitaa olla juuri panostuksia sellaisiin tietojärjestelmiin ja systeemeihin joilla saadaan tuotettua mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti ja mahdollisimman paljon. Ja tietojärjestelmätkin pitää saada halvalla…
Kennun näkökulmaa ymmärrän myös hyvin. Tämä on todellisuus etenkin monien pienempien järjestelmien kohdalla. Maailma kuitenkin muuttuu tässä suhteessa mielestäni aika kovaa vauhtia eikä avoimen koodin järjestelmillä ole enää niin valtavaa etua. Esimerkiksi Microsoftin Sharepoint ja vaikkapa Google Analytics ovat esimerkkejä tuotteista jotka ovat suljettuja tuotteita, mutta joista löytyy verkosta jopa enemmän tietoa ja keskusteluja kuin monista avoimen lähdekoodin tuotteista. Monet firmat ymmärtävät tämän ja “yhteisön laajuus ja laatu” on monille suljetuillekin tuotteille tärkeä asia. SAPin tyylisiä suljettuja “clients-only” yhteisöjä tuskin enää nähdään jatkossa.
Uskon, että yhä useampi yritys menee kohti tällaista suljetun ja avoimen koodin yhdistelmää jossa joku taho vastaa “virallisesta tuesta” ja järjestelmän kovan ytimen kehityksestä ja siitä että järjestelmällä on edes joku luotettava roadmap tulevien ominaisuuksien suhteen. Sitten se kolikon toinen puoli on siinä “suuressa yhteisössä” vapaaehtoisia kehittäjiä ketkä tekevät uusia laajennuksia ja laajentavat järjestelmää sellaisiin suuntiin joihin ydintiimi ei ehdi tai ei halua mennä.
Esimerkiksi DotNetNuken ekosysteemi on hieno esimerkki erittäin aktiivisesta yhteisöstä jossa on todella paljon innovatiivisuutta ja josta voi poimia muutamalla dollarilla melkoisia helmiä itselleen. Järjestelmän perusydin on kuitenkin vapaaehtoisen kehitystyön armoilla ja tämä on aika iso riski asiakasorganisaation kannalta. Sama riski koskee monia muitakin trendijärjestelmiä, kuten Drupalia ja Joomlaa. Jos ydinkerho riitaantuu tai kyllästyy hommaan niin järjestelmän kehitys voi loppua siihen. Isokin yhteisö saattaa hyytyä nopeasti kun löytyy uusi, kiinnostavampi kohde.
Tässä mielessä eZ Publishin malli on mielenkiintoinen yhdistelmä ja voi mielestäni edustaa laajempaakin trendiä järjestelmäkehityksessä.
Ihanteenahan olisi järjestelmä jolla on 1) luotettava kehittäjäorganisaatio joka vastaa järjestelmän virallisesta kehityksestä, 2) paikallisia, luotettavia kumppaneita jotka vastaavat integroinnista ja ylläpidosta sekä 3) aktiivinen ja laaja yhteisö ympäri maailmaa joka kehittää uusia laajennuksia, korjaa bugeja ja keskustelee järjestelmän kehityksestä julkisessa webissä. En ole vakuuttunut, että esimerkiksi web-sisällönhallintajärjestelmissä olisi vielä tällaista tarjolla – ainakaan Suomessa toimivalle asiakkaalle.
DQ
Niin mitä pk-sektorin yritykset haluavat? Helppoa, halpaa, perusjulkaisujärjestelmää vai liiketoimintaa tukevia räätälöityjä palveluita/ohjelmistoja?
Perusjulkaisujärjestelmän saa nykyään helposti jolla pääsee päivittämään omat osoitetietonsa ja uutiset. Katteet ovat pieniä, jos asiakas haluaa yksinkertaisen järjestelmän – ilman räätälöintiä. Jos asiakkaan toiminnot ovat verkossa ja asiakkaalle halutaan toimittaa räätälöityjä palveluita niin paketissa tuleva järjestelmä omasta mielestäni aiheuttaa enemmän ongelmia kuin ratkoo niitä. Ulkoisen sisällön tuominen on yleensä iframe ratkaisu tai sitten ns. artikkelisivun kenttiä aletaan käyttämään tyyliin “1:tuote x:230 e:tieto y:…”, jolloin räätälöinnin hinta karkoittaa asiakkaan (ja ohjelmoijan). En ole vielä törmännyt avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmään, jolla rajapinnat olisivat kunnossa. Kun järjestelmä on avoin, sen rajapinnat ovat kaikkien tutkittavissa ja siten tarpeeksi avoimien rajapintojen kehittäminen on mahdotonta. Suljetuissa järjestelmissä voi olla tietoturvareikiä, jotka ovat rajatun joukon tiedossa, jolloin reiän löytäminen on vaikeata ellei mahdotonta järjestelmästä tietämättömille.
Valmiiden ratkaisuiden myynti ja konsultointi pienellä yrityksellä on ratkaisu, jolla voi saada hyvät katteet ja pienen riskin, mikäli myynti toimii. Pidempien projektien saaminen vaikeutuu, jolloin ollaan lyhyen ajan myynnistä erittäin riippuvaisia. Ohjelmointityön katteet voivat elättää pitkäänkin, jos asiakaspalvelu toimii ja tuntiarviot ja aikataulut ovat asiakkaan kannalta realistisia ja sitä kautta myönteisiä.
Ainakin CH5 on etsinyt ohjelmoijia (mielestäni) aktiivisesti ja panostanut siihen puoleen. Toisaalta suuria / pitkäkestoisia projekteja on varmaan vaikea saada ilman usean vuoden ohjelmistokehitystä ja suhteellisen isoja asiakkaita. Tuotekehitys on kallista ja aikaavievää puuhaa ja pk-yrityksen on vaikea saada osaavaa henkilöstöä ellei sillä ole jotain muuta tarjottavaa kuin pk-yrityksen palkka. Sijoittajien ottaminen pk-yritykseen on myös riski. Kun kehitetään jotain myymisen arvoista, sijoittaja voi haluta rahansa pois, jolloin sijoittajan ulosostaminen voi olla mahdotonta.
Suomalaisten julkaisujärjestelmien joukosta kyllä poistuu yksi parhaista, jos NaviaCMS haudataan.
Naviatech vaihtoi eZ Publish-sisällönhallintajärjestelmään « Vierityspalkki.fi
[…] joulukuu 2008 PerttuT Vierityspalkissa kirjoitettiin jo elokuussa, että Naviatech on päättänyt hylätä oman Navia CMS -julkaisujärjestelmänsä kehityksen ja […]
Julkaisujärjestelmät Suomessa, markkinakatsaus 2008 « Vierityspalkki.fi
[…] Naviatech hylkää oman järjestelmän ja valitsee eZ Publishin? (4.8.2008) […]
Tulossa: Exoven aamiaisseminaari avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmistä 16.6.2009 – Vierityspalkki.fi
[…] eZ Publish on myös kasvattanut tunnettuutaan viime aikoina kun esimerkiksi Naviatech vaihtoi omasta tuotteestaan eZ Publish –integraattoriksi. eZ Publishia markkinoidaan erityisen soveltuvaksi verkkopalveluille joilta vaaditaan paljon […]