Facebook-huuma tasaantuu Suomessa?
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 16 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Paltan uusi sivusto tekee numeron yksityisyyttä kunnioittavasta selaamisesta.
Vierityspalkki on viimeisen puolen vuoden aikana seurannut Facebook-huumaa hieman puolivahingossa, koska marraskuussa kirjoitettu kooste Facebook-artikkeleista on ollut Googlessa ykkössivulla haettaessa “facebook” -hakusanalla.
Googlen kautta on parhaimmillaan tultu artikkeliin useita satoja kertoja päivässä ja tätä tahtia jatkui koko talvikauden. Nyt kevään korvilla liikenne alkoi tasaantumaan ja viime viikkoina ei artikkeli ole ollut enää Googlen mielestä etusivun arvoinen.
Kuva 1: Marraskuussa 2007 julkaistu artikkeli lähti Googlessa lentoon joulukuussa ja on kokonaisuutena kerännyt 13661 näyttöä julkaisun jälkeen.
Etusivun paikka talvikauden kuumimmalla hakutermillä on ollut melkoinen liikennegeneraattori, mutta ei ehkä kuitenkaan aivan niin suuri hitti kuin olisi voinut kuvitella. Useita satoja kävijöitä toki päivässä, mutta ei mitään tuhansien kävijöiden ryntäystä per päivä. Tuhansia kävijöitä toki viikkotasolla.
Kuva 2: viimeisen kolmen kuukauden aikana “facebook” hakusanalla tuli blogiin 6287 käyntiä.
Kuva 3: kokonaisuutena viimeisen vuoden aikana “facebook” hakusanalla tuli blogiin 11409 käyntiä.
Toisaalta liikenne on ollut tasaista ja kokonaispotti on muhkea. Yli 13 000 katsontakertaa yksittäiselle blogiartikkelille on hurja luku. Kyseessä lienee oppikirjaesimerkki pitkän hännän tuomasta liikenteestä.
Liikennemassasta voi päätellä ainakin mielestäni sen, että kyseessä on ollut hyvin vahva ilmiö joka ei ole paljoakaan heilahdellut talvikauden aikana. Täten mistään kovin ailahtelevasta trendi-ilmiöstä ei ole kyse. Uusien kävijöiden virta on ehkä tämän tiedon perusteella laantunut sitten talven piikkikausien, mutta mistään merkittävästä romahduksesta tuskin on kyse.
Huuma on siis “tasaantunut” vain koska suurta muutosta Facebook-kiinnostuksessa ei ole tapahtunut (ei ylös eikä alaspäin). Facebook on siis ainakin toistaiseksi erittäin vahvassa asemassa myös Suomessa, vaikka media ei siitä enää järin kiinnostunut olekaan.
Vai oletteko eri mieltä? Mitä muita havaintoja voisi tehdä?
[Update 26.4.2006:]
Eeron* osoittama Google Trends -käyrä osoittaa hyvin samanlaisen kehityskaaren Suomen osalta:
Kuva 4: Google Trends -tilastot Suomen osalta.
[* Linkkejä poistettu toimimattomina tai vanhentuneina.]
7 kommenttia on “Facebook-huuma tasaantuu Suomessa?”
Kommentointi on suljettu.
Eero
En ehkä tuolta pohjalta alkaisi tehdä mitään muita painavia päätelmiä kuin tosiaan sen, että isoin hype on facen kohdalta Suomessa lopullisesti ohitse ja meno on alkanut tasaantua. Paremman mittarin tosin saanee vierityspalkin ko. lastun kävijämäärien (joka riippuu osin lastun sijoituksessa googlessa) tuijottamisen sijaan katsomalla vaikka google trendistä piikitystä:
[* Linkkejä poistettu toimimattomina tai vanhentuneina.]
Kuviossa näkyy reipas kiinnostuksen nousu, ja sen jälkeinen lasku ja tasaantuminen. Tosin huomionarvoista on, että kiinnostus jäi huomattavasti korkeammalle tasolle.
Mutta yleisesti voisin esittää tulkinnan oman lähipiirin käyttäytymisestä fb:n kanssa; osa ei ikinä kuullut/kiinnostunut/anti-kiinnostui, osa käytti hetken koska “kaikki” käyttivät, mutta jättivät sittemmin ja lopuille se muodostui tavaksi pitää yhteyttä lähipiiriin eli se osa joka jäi.
Ihmisethän ihmiset tämäntyyppisissä palveluissa pitävät ja erityisesti ns. lähipiiri – ja jos sitä luontevaa piiriä ei muodosto palveluun, niin ei se ole myöskään pitemmän päälle tarttuva. Tutut ja kaimat ovat hauskoja hetken, mutta eivät useimmiten pelkällään riittäviä pitemmän päälle.
PerttuT
Kiitos tarkennuksesta. Pelkän yhden tietolähteen mukaanhan havainto onkin aika epäluotettava, joten tuo Google Trendsin käyrä tuo hyvää vahvistusta tilanteeseen.
Ja aivan kuten totesitkin, niin sen suurempia johtopäätöksiä ei varmasti kannata vetää kuin että ilmiö ei ollut ohimenevä vaan jäi varsin korkealle tasolle hurjan hypepiikin jälkeenkin.
Fast & Loud
Mikä Facebook on? En ole aiemmin sellaisesta kuullut, joten googletin sen.
Näin varmasti ajatteli suuri osa ihmisistä, kun Facebook-hehkutus oli kiivaimmillaan. Sitä myötä kuitenkin kun asiaa käsiteltiin mediassa ja ihmiset rekisteröityivät, hakujen määrä varmasti tasaantui. Sen sijaan, että Facebookista puhuttaisiin, sitä siirryttiin käyttämään. Rekisteröitynyt kävijä ei varmasti googleta sivua, vaan siirtyy sinne suoraan kirjoittamalla osoitteen.
Kuvaavampi luku olisi siis Facebookin rekisteröinnit ja sivukäynnit. Esimerkiksi Alexan tracking-tietojen mukaan Facebook.com on suomalaisten 10. vierailluin sivusto
Linkki:
[* Linkkejä poistettu toimimattomina tai vanhentuneina.]
Alexan tilastot ovat tietysti vain viitteellisiä, sillä yritys seuraa vain Alexa Toolbarin asentaneiden käyttäjien vierailuja. TNS Metrixin tietojen mukaan Suomen vierailluimmat nettisivut ovat Ilta-Sanomat, Iltalehti ja MTV3. Kun taas suunnataan katse takaisin Alexan tilastoihin, huomataan, että näistä sivuista vain Iltalehti on ennen Facebookia. Maikkari ja Ilta-Sanomat ovat Alexan sijoilla 12 ja 13.
Linkki:
[* Linkkejä poistettu toimimattomina tai vanhentuneina.]
TNS:än mukaan kolmen suuren verkkosivun sivulataukset ovat viikossa n. 700 000 per sivusto. Mikäli Alexan rankingiin on luottamista, voisi siis olettaa, että myös Facebookissa käydään 700 000 kertaa viikossa. Joten huuma ei ole ehkä laantunut, vaan enemmänkin siirtynyt Facebookin sisälle.
Aki Björklund
Nimimerkki sotki viimeisessa kappaleessa ainakin nollien määrät, sivulataukset ja käynnit. Mielenkiintoinen termi on myös kolmannen kappaleen “sivukäynnit”. Varsinkin näin tilastoasioista puhuttaessa terminologian tarkkuus on oleellista.
Alexan traffic rank on “a combined measure of page views and users”. Visiitteihin sitä ei siis voi verrata. Alexan täytyy painottaa sivulatauksia paljonkin, koska muuten IRC-gallerian korkea sijoitus ei olisi mahdollinen.
Lisäksi: yllättävän moni käyttää Googlea tutuillekin sivuille siirtymiseen.
PerttuT
Alexan lista on kuitenkin ihan hyvä vertailutieto sen suhteen, että mitä Suomessa oikeasti käytetään. Se täydentää hyvin TNS Metrixiä ja pistää vähän mittasuhteeseen suomalaisten kärkisaittien lukuja. Fast&Loudilla käsitteet ehkä vähän ristissä, mutta pointti on hyvä, eli Facebook kuuluu Suomen top-10 saitteihin varsin suurella todennäköisyydellä.
Alexan perusteella saa ainakin jonkinlaisen näkemyksen siitä, että mitä Suomi verkossa tekee…. Eli niiden iltapäivälehtien ja maikkarin lisäksi Suomi lataa aika samalla tavalla myös YouTubea, Googlea, Facebookkia, Wikipediaa, Irc-galleriaa. Noiden jälkeen tilastot vähän pirstaloituvat pienempiin saitteihin joissa on uutisia, ajanvietettä, urheilua ja aikuisviihdettä (erityisesti videoita ainakin tuon Alexan perusteella).
Fast & Loud
Kahvitauolla kun kirjoittaa, niin ei kauheasti ehdi tekstiä lukea läpi :)
Alexan ja TNS:än luvut eivät missään nimessä ole suoraan verrannollisia, vaan pointtina oli enemmäkin osoittaa, että vierailuja ja sivulatauksia tehdään Facebookiin Suomesta käsin todella paljon. Ehkä jopa samassa määrin kuin kolmen suurimman kotimaisen nettisivun osalta.
Tässä muuten mielenkiintoinen graafi Suomessa tehdystiä Google-hauista sanoilla”iltasanomat”, “iltalehti”, “mtv3” ja “facebook”:
http://www.google.fi/trends?q=iltasanomat%2C+iltalehti%2C+mtv3%2C+facebook&ctab=0&geo=FI&geor=all&date=all&sort=0
Loppukesästä 2007 “facebook” on ohittanut “mtv3”:n hakutrendeissä. Ilta-Sanomien ja Ilta-lehden hakukehitys on ollut selkeästi noususuhteista. Onko tällä yhteys siihen, että iltapäivälehdet ovat kiilanneet ohi Maikkarista TNS:än tiedoissa? Mene ja tiedä.
Facebook ei hyydy « Vierityspalkki.fi
[…] Vierityspalkissakin asiaa pohdittiin keväällä ja todettiin, että hyytymiseen ei kyllä ole perusteita. Nyt esimerkiksi Digitalikko viittaa tutkimukseen ja toteaa, että kävijämäärät ovat kasvaneet, mutta profiililtaan Facebook on pysynyt nuorten aikuisten leikkikenttänä. Aktiivisin joukko on edelleen (prosentilleen samoilla profiiliosuuksilla) 20-34-vuotiaat. Facebook on siis edelleen pääasiassa opiskelijoiden ja vähän aikaa työelämässä olleiden media. Käyttäjämäärien kasvaessa toki saadaan entistä useampi kiinni tätä kautta: 20-29-vuotiaista yli puolet ovat aktiivisia käyttäjiä. […]