Suljetulla koodilla pelottelusta pitäisi päästä eteenpäin

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 7 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Kokeneimmat ja luotettavimmat kotimaiset digitoimistot vuonna 2024.

Avoimen koodin tuotteita edustavilla toimistoilla on pitkät perinteet siinä miten nämä pelottelevat asiakkaita ilkeillä suljetuilla tuotteilla ja demonisoivat tuotteiden takana olevia firmoja. Microsoft on paha, Oracle on vielä pahempi, vain hullu ostaa IBM:ltä, ja niin edespäin.

Omassa edustuksessa olevat tuotteet ovat toimistojen mielestä aivan toisenlaisia. Drupal on avointa ja vapaata ja edustaa hyviä arvoja, ja niin edespäin. WordPressiä jotkut toimistot kuvailevat suorastaan maailmoja pelastavaksi projektiksi. Räätälikoodaritkin innostuvat usein ylistämään avoimien frameworkkien etuja ja ihanuutta, kuten Reactia ja Angularia.

Harvoin tätä myöskään asiakkaat kyseenalaistavat, vaikka tietäisivätkin paremmin. Ehkä siksi tätä pelottelutaktiikkaa käytetään edelleen. Esimerkiksi Druidin viimeisin artikkeli Drupal Commercesta on monilta osin ihan ansiokas juttu*, mutta etenkin suhteessa kilpaileviin järjestelmiin, juttu sisältää kyseenalaisia väitteitä. Kaikkein kiinnostavin on väite Drupalin ja Episerverin keskeisimmästä erosta:

“Episerver Commerce perustuu Microsoftin suljettuun ympäristöön. Suljetut järjestelmät ovat tyypillisesti rajoittuneempia niin räätälöitävyyden, laajennettavuuden kuin ulkoasunkin osalta.”

Niin, tyypillisesti.

Episerverin kohdalla esimerkiksi noiden väitteiden esittäminen verrattuna Drupal Commerceen on ihan naurettavaa. Yksityinen firma ja sen tuote ei ole sama asia kuin Microsoft, vaikka tuote olisikin kehitetty Microsoftin työkaluilla. Myös Microsoft on muuttunut viime vuosina todella paljon, ja sen kehitysalustojen väittäminen suljetuksi ekosysteemiksi ei vain ole enää totta. Samalla tavalla voisi väittää, että avoimen koodin järjestelmät ovat tyypillisesti tietoturva-aukkoja täynnä ja kukaan ei johda niiden tuotekehitystä. Kaikki edellä esitetyt esimerkkiväitteet ovat yhtä yksinkertaistavia ja kontekstissaan ihan puhtaasti väärin.

“Suljetun koodin puolella” on jo vuosia ymmärretty varsin hyvin avoimen koodin isojen projektien tuoma kilpailuhaaste, eivätkä Episerver-toimistot enää haaskaa aikaa Drupalin tai WordPressin haukkumiseen jollain tietoturva-argumenteilla. Samaan tason nostoon pitäisi päästä myös avoimen koodin toimistojen puolella.

Kaupalliset tuotteet hakkaavat monella alueella Drupalin ja WordPressin mennen tullen, ja monissa asioissa Drupal ja WordPress hakkaavat kaupalliset tuotteet. On totuus paremmuudesta mikä tahansa, niin se rakentuu yksityiskohdista, ei yleistyksistä.

En väitä etteikö avoimen koodin yhteisöillä ja perinteisen kaupallisen mallin edustajilla olisi myös joitain “yleisiä eroja”, mutta on naurettavan epäammattimaista edelleen puhua niistä yleisistä eroista keskeisimpinä eroina.

Isot avoimen koodin yhteisöt ovat lähes poikkeuksetta rakentaneet ympärilleen vahvaa kaupallista toimintaa. Esimerkiksi Drupalin yhteisöön vaikuttaa Acquia erittäin voimakkaasti, ja vaikka tuotekehitystä ei ehkä ohjaa yksittäinen firma, niin kehityksen takana on iso joukko täysin kaupallisesti toimivia toimistoja. Tuon viitatun Drupal Commercenkin takana on käytännössä yksi firma, Commerce Guys. (Tätä asiaa ei Druidin artikkeli tuo esiin.)

WordPressinkin takana vaikuttaa täysin kaupallinen firma, jonka omistaja on myös yhteisön pääasiallinen johtaja. Reactin on kehittänyt Facebook, Angularin Google.

Helpompi onkin nykyisin puhua yhteisistä asioista kaupallisten ja avoimen lähdekoodin tuotteiden välillä kuin eroista. Ehkä joskus kymmenen vuotta sitten vielä yleisistäkin eroista oli järkevää puhua, mutta viime vuosina avoimen koodin yhteisöjen ympärille on rakentunut paljon lisää kaupallista toimintaa, ja kaupalliset toimijat ovat taas vapauttaneet avoimeksi koodiksi isojakin kokonaisuuksia (kuten Microsoft).

Asiakkaiden kannalta on myös nykyisin paljon olennaisempaa se, että mihin suuntaan teknologia on menossa, koska kaikki nämäkin mainitut alustat kehittyvät vauhdikkaasti eteenpäin uusia versioita jatkuvasti puskien. Eikä niitä uusia versioita tule pelkästään millään yhteisen hyvän ideologialla, vaan takana on kaupallisia intressejä, tavalla tai toisella.

Se, että koodi on lisensoitu avoimesti on toki merkityksellistä, jos aikoo tehdä sen koodin avulla jotain aivan poikkeavaa ja/tai pitkäikäistä.

Suurin osa asiakkaista ei aio kuitenkaan tehdä näin, vaan haluaa teknologia-alustoista välittömiä etuja, ominaisuuksia ja kehitysnopeutta. Siksi pitäisi puhua enemmän niistä kyvykkyyksistä, taustatahoista ja ekosysteemeistä. Koodin lisenssi ei ole ensimmäinen asia tärkeiden asioiden listalla.

Esimerkiksi Drupal ja WordPress pystyvät aivan hyvin kilpailemaan Episerverin ja sen Commerce-kyvykkyyden* kanssa toiminnallisuuksillaan, kumppaniverkostoillaan ja monilla muilla aspekteilla. Ei ole yksinkertaisesti ammattimaista lähteä liikkeelle siitä, että toinen on suljettua ja siksi paha asia.

Älkäämme lopettako puhetta avoimempien lisenssimallien ja softan yhteisöllisempien kehitysmallien eduista suhteessa tiukempiin kaupallisiin malleihin, mutta ryhtykäämme ensisijaisesti puhumaan tuotteidemme kyvyistä, ominaisuuksista, hyödyistä ja muista asiakkaiden kannalta konkreettisemmista kilpailueduista.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut.

(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

3 kommenttia on “Suljetulla koodilla pelottelusta pitäisi päästä eteenpäin”

  1. Joonas Kiminki

    Moi Perttu,

    Kirjoitit hyvän tekstin, mutta oikein ystävällisessä hengessä tarjoan siihen hiukan kritiikkiä. Otsikosta lähtien kirjoitus haluaa oikaista tavallisia ja harhaanjohtavia yleistyksiä, mutta sitten tekee itse niitä lisää:

    “…eivätkä Episerver-toimistot enää haaskaa aikaa Drupalin tai WordPressin haukkumiseen jollain tietoturva-argumenteilla. Samaan tason nostoon pitäisi päästä myös avoimen koodin toimistojen puolella.”

    “Avoimen koodin toimistot” ovat siis yksi porukka, jotka toimivat keskenään samalla tavalla?

    Yllä lainattu pätkä on yksityiskohta kokonaisuudessa, mutta minun värillisten linssieni läpi näyttää siltä kuin suurin piirtein kaikki avoimen koodin järjestelmiä tarjoavat tahot käyttäisivät argumentteinaan sitä, kuinka syntistä ilkeiden korporaatioiden järjestelmät ovat. Eivät käytä. Jos joku on kuullut jonkun Wunderilta mollaavan yhtäkään suljetun lähdekoodin kilpailijaa, tulkaa kertomaan.

    On paljon fiksumpaa tehdä järjestelmien ja ekosysteemien välille eroja korostamalla edustamiensa järjestelmien ominaisuuksia tai etuja kuin kilpailijoiden haittoja. Jos järjestelmän valttikorttina on ihan lisensoinnista lähtien joustavuus, sitä kannattaa ehkä käyttää kohteisiin, joissa nykytilanteeseen ei ole sovitettavissa valmisohjelmistoa* tai oman tulevaisuuden kehityksen ennakoitavuus on epävarmaa.

    Hauskaa syksyn jatkoa!


    Joonas Kiminki
    CEO
    Wunder
    https://wunder.io

    * Kaikki suljetut järjestelmät eivät toki ole valmisohjelmistoja. Sen sijaan ne ovat poikkeuksetta “valmiimpia” kuin avoimet järjestelmät, joilla ei ole yhtä päämiestä ja omistajaa, joka päättää, miten kukin asia on tarkoitus alustalla rakentaa – tai mihin koko alustan on tarkoitus soveltua. Tämä ei ole suljetun haitta tai avoimen etu sinänsä, vaan yksi erottava tekijä eri tyyppisten ratkaisujen välillä.

  2. Olet oikeassa, että sorruimme tässä kohden yleistämiseen ja kärjistämiseen. Pahoittelumme! Olemme poistaneet blogijutustamme huolimattoman maininnan Episerveristä esimerkkinä ja selventäneet jutun lopussa syitä poistoon. Peace!

  3. Kiitos kommenteista, ja etenkin Joonakselle todettakoon, että ei ollut tosiaan tarkoitus niputtaa kaikkia yhteen, ja ymmärrän hyvin että teitä on “porukassanne” monenlaisia :) Pahoittelut!

    En kuitenkaan koe kovin syvää pistoa sydämessäni, koska en muista Wunderinkaan kunnostautuneen erityisesti Drupalin kyvykkyyksien esittelyssä tai korostamisessa, vaan enemmänkin näen teidätkin siinä joukossa, joka korostaa muita asioita, kuten avoimen kehityksen etuja tai ketteryyden hyötyjä. Ette hauku kilpailijoiden tuotteita, kun tuotteista puhuminen ei oikeastaan edes ole teidän juttu. Mikä tietysti myös selittää miksi koit tuon väitteen niin epäoikeudenmukaisena – ja missä oletkin oikeassa.

    Voisin myös hyvin väitellä siitä asiasta, että ovatko avoimen lähdekoodin järjestelmät “poikkeuksetta” joustavampia erilaisiin käyttötilanteisiin kuin mitä kaupalliset tuotteet. Olen kyllä asiasta varmaan lopulta (näin vuonna 2017) ihan samaa mieltä, mutta esimerkiksi WordPressin kehitys vie asioita yhä enemmän siihen suuntaan, että asiakkaiden _kannattaa_ tehdä sillä niitä asioita mihin se on suunniteltu, eikä lähteä keulimaan liian eksoottisiin palvelutoteutuksiin. Eli tuokin yleisväite saa yhä enemmän harmaan sävyjä.

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1140+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 29 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun