Suomi.fi palkittiin ”maailman parhaana” – mutta miksi?

Suomi.fi:n palkintoa tietysti on juhlistettu jo monella sivustolla, koska harvoin tällaisia mammuttipalveluita tietysti palkitaan missään. Täten mammuttipalvelun rakentamiseen osallistuneille asiantuntijoille palkinto on varmasti kiva tunnustus.

On kuitenkin kiinnostavaa, että edes kotimaiset mediat eivät ole jaksaneet kritisoida palkintoa, vaikka aika harva kansalainen varmaan kokee, että Suomi.fi olisi jotenkin palvelu, josta kaikkien pitäisi tulla ottamaan mallia. Kritiikin vähyyttä ehkä selittää se, että Suomi.fi on poikkeuksellisen laaja-alainen palvelukokonaisuus, jota on todella vaikea käsitellä yhtenä asiana. Isossa kokonaisuudessa on myös toimivia osia, mutta hyvin harva kansalainen edes altistuu kaikille palvelun osa-alueille.

Palvelun perusteista ei paljon puhuta missään myöskään, joten palkinnon tarkempia perusteita on mahdotonta edes tietää. Tuntuu myös, että valtionhallinto ei itsekään aivan usko tämän palkinnon arvoon, koska omissakaan tiedotteissa ei ole lähdetty täydentämään sitä, miksi palkinto ylipäätään saatiin. Palkittiinko tässä Suomi.fi-verkkosivusto vai Suomi.fi-viestit vai Suomi.fi-tunnistautuminen vai Suomi.fi-valtuutukset vai onko kyse jostain taustalla toimivasta palveluväylästä? Tähän ei löydy vastausta.

Moni tuntee Suomi.fi-kirjautumispalvelun

Suomi.fi-kirjautuminen on ehkä kansalaisten parhaiten tuntema palvelu, mutta tässä palvelussahan ei ole kyse muusta kuin keskitetysti hankitusta kirjautumispalvelusta, jonka käytännössä toteuttaa tällä hetkellä Telia.

Julkisen hallinnon palveluihin kirjautumisen kannalta olennaisempi palvelu lienee myös Mobiilivarmenne, joka mahdollistaa asiointipalveluiden käytön ilman pankkitunnusten antamista minnekään, mutta Mobiilivarmenne on teleoperaattoreiden yhteinen projekti, jolla ei ole mitään tekemistä Suomi.fi:n kanssa. Täten ehkä voinee olettaa, että asiointipalveluiden kirjautumiseen palkinto ei liity.

Jotkut tuntevat Suomi.fi-valtuudet

Suomi.fi-valtuudet on toinen varsin tunnettu kokonaisuus, joka on keskitetty tapa hallita valtuutuksia eri palveluissa, esimerkiksi jos haluaa jonkun toisen asioivan omasta puolestaan. Tätä käyttävät niin perheet kuin yritykset erilaisten oikeuksien myöntämiseen toisille henkilöille tai tahoille.

Tämä on toimiva kokonaisuus, ja on hienoa, että valtionhallinto on päättänyt tehdä tämän keskitetysti. Tällä hetkellä jo 290 organisaatiota tarjoaa valtuuksien asettamista keskitetysti Suomi.fi-valtuudet-palvelun kautta. Mukana on myös yrityksiä, joten esimerkiksi lapset voivat hoitaa ikääntyvien vanhempiensa asioita heidän puolestaan esimerkiksi erilaisissa pankki- ja lainapalveluissa.

Jos palkinto olisi annettu keskitetylle valtuuksien hallinnalle, se ehkä olisi sanottu suoraan. Tämä osa-alue ainakin ansaitsisi jonkinlaisen palkinnon jostain suunnasta.

Suomi.fi-viestejä pusketaan kansalaisille voimakkaasti

Suomi.fi-viestit on se kolmas kohtuullisen tunnettu palvelu, mutta on hyvin vaikea nähdä, että tälle olisi palkintoa annettu. Suomi.fi-viestien käyttö on kyllä kasvanut koko ajan ja palvelun ajatus on hyvä, mutta Suomi.fi-viestit eivät ole saatavilla yrityksille, eikä tavalliselle kansalaiselle ole ollenkaan selvää, mitkä julkishallinnon tahot sitä käyttävät.

Todennäköisesti joku OmaPosti-sovellus on paljon laajemmin kansalaisten tuntema sähköinen viestipalvelu kuin Suomi.fi-viestit. Virallisten viestien lähettäminen keskitetysti valtion omasta viestipalvelusta on myös ratkaisumalli, joka ei ole ollenkaan yhtä selkeä konsepti valtiolle kuin esimerkiksi aiemmin mainittu valtuudet on. Miksi valtion pitää kehittää tällaista viestiratkaisua ja siihen liittyviä sovelluksia? Ja jos valtio kehittää sitä, miksi kaikki julkishallinnon asiointipalvelut saavat kuitenkin rakennella myös omia viestipalveluitaan osaksi asiointipalveluitaan?

Esimerkiksi Ruotsissa koko tämä alue on toteutettu aivan toisella tapaa. Kansalainen voi itse päättää, mihin sovellukseen haluaa vastaanottaa viestinsä luotetuilta tahoilta, ja valtio sitten maksaa näille toimijoille viestien määrän mukaan. Tällä tavalla yksityiset toimijat voivat myös laajentaa sovellusten toimintoja muille alueille, eikä valtion tarvitse toimia sovelluskehittäjänä. Suomessa ei tiettävästi vastaavaa mallia ole edes pohdittu.

Toki Suomi.fi-viestejä nyt selvästi ajetaan voimakkaammin käyttöön, ja voi olla, että edessä on laajempi julkishallinnon viestien keskittäminen Suomi.fi-viesteihin.

Ehkä palkinnon voisi myöntää myös sille, että jokaiselle näistä asioista ei ole keksitty omia brändejä. Se olisi varmasti vielä sekavampaa ja vaikeampaa kansalaisille, jos Suomi.fi:n sijasta valtuudet olisi jokin ”AccessFinland”-palvelu ja viestit olisi jokin ”GovMessages” tai jotain muuta näppärää.

Ehkä palkinto on myös voitu myöntää Suomi.fi-sivustolle, mutta se tuntuu ehkä kaikkein oudoimmalta. Suomen julkishallinnon toiminta on hyvin hajautettua, käytännössä kaikilla virastoilla ja kunnilla on omat palvelukanavansa.

Ei ole ulkopuoliselle ainakaan kovin selvää, mitä ongelmia suomi.fi-verkkosivusto tässä erittäin hajautetussa kokonaisuudessa ratkaisee. Suomi.fi-sivusto ei ole edes erityisen hyvä opastamaan kansalaisia oikean kanavan äärelle. Se on parhaimmillaankin vain jonkinlainen todella suppea wikipedia suomalaisesta julkishallinnosta, joka linkittää vain oikean tiedon äärelle.

Suomi.fi-verkkosivusto on siis ihan hyödyllinen sivusto, mutta ei se mitään ”maailman paras” -palkintoja ansaitse, koska ei se tee juuri yhtään mitään muuta kuin opastaa eteenpäin – tai sitten muualla maailmassa asiat ovat vieläkin enemmän sekaisin (mikä on tietysti myös mahdollista).

Ehkä tässä oli kyse jonkinlaisesta tsemppari-palkinnosta tai ”eniten kehittynyt” -arvosanasta. Suomi.fi-kokonaisuudessa kun on paljon potentiaalia, ja voi olla että se vielä lunastaa lupaukset joku päivä.

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 1200 tilaajaa).