Millä logiikalla keskeyttävät pop-upit ovat toimiva systeemi?

Kaikki tutkimukset sanovat, että käyttäjiä ärsyttävät keskeyttävät pop-upit. Silti yhä useampi verkkosivusto käyttää niitä, monella sivustolla tulee jopa useita pop-uppeja eteen, kun sivustolle saapuu, jopa julkishallinnossa.

Artikkeli

Esimerkiksi julkishallinnon rahoittama Työmarkkinatori on hyvä esimerkki sivustosta, jonka suunnittelijoilla ei selvästi ole empatiaa käyttäjiä kohtaan. Sivusto lataa ensin valtavan evästelakanan (joka on Trafin ohjeistuksen vastainen) ja kun siitä selviää, paukahtaa toinen lakana vastaan, jossa tiedustellaan, että olisiko käyttäjä mahdollisesti kiinnostunut asioinnista, vai olisiko tämä yrityskäyttäjä vai kenties jotain muuta. Tavalliselle työnhakijalle tällainen sivuston keskeyttävä toiminta heti sinne saavuttaessa vaikuttaa kyllä herkästi vain kiusaamiselta.

Ensimmäinen lakana. Tätä ei voi ohittaa, mikä on Traficomin ohjeistuksen vastainen toteutus.

Toinen lakana. Tämän sentään voi ohittaa, mutta koko lakanan tehtävä on outo. Miksi käyttäjä pitää keskeyttää tällaisella valtavalla lakanalla? Esimerkiksi jos on tullut vain selaamaan työpaikkoja (kuten varmaan 90 % Työmarkkinatorin käyttäjistä tulee), on aikamoinen pomppurata edessä, ennen kuin näkee yhtään työpaikkaa.

Työmarkkinatoriakin todennäköisesti kehitetään ison porukan voimin ja sivustoon kaadetaan miljoonia euroja, joten kyse ei ole mistään 90-luvulle unohdetusta sivustosta. Mistä siis tulee tämä ajattelu, että pop-upit ovat jotenkin toimiva käyttöliittymäratkaisu? Kuka tai ketkä näitä päätöksiä pop-upeista tekee?

Uskon toki, että jos käyttäjiä tarpeeksi keskeyttää ja ärsyttää, niin ehkä joku tilaa sen uutiskirjeen tai hyväksyy kaikki evästeet (kun ei vaan jaksa taistella) tai menee asioimaan innokkaasti jonnekin TE-palveluiden asiointipalveluun, joten ehkä se KPI-mittaristo analytiikka-kojelaudassa sitten näyttää hieman paremmalta, ja web-analyytikko voi esitellä polleana tuloksellista työtänsä johdolle. Vai mistä tämä oikein johtuu?

Mutta kuinka paljon käyttäjiä ärsytetään tämän tavoitteen takia? Joku Työmarkkinatorikin saanee miljoonia latauksia kuukaudessa, koska on yksi eniten vierailluista sivustoista Suomessa, joten jos jokainen sen sivuston käyttäjä pakotetaan taistelemaan useita virallisen ohjeistuksenkin vastaisia pop-uppeja vastaan, niin kuinka paljon siitä tulee hukattua aikaa kollektiivisesti kuukaudessa? Veikkaan, että aika paljon.

Noh, tätä asiaa voi varmasti tosiaan selittää kaikenmaailman dataohjautuvalla designilla ja ties millä, mutta todennäköisesti asia palautuu silti siihen empatian puutteeseen. Suunnittelijoilla ei vain ole tarpeeksi empatiaa tai ymmärrystä tai tietoa siitä, millaista se käyttäjien arki on. On siis vieraannuttu käyttäjien arjesta, ja kenties hukuttu vain tuijottamaan niitä analytiikkalukuja, ja kun niiden perusteella pop-upit toimivat, niin jatketaan vain tyhmien asioiden tekemistä.

Vai pystyykö joku perustelemaan, että pop-uppien vyöryttäminen käyttäjille samantien kun sivusto avataan, on jotenkin käyttäjien mielestä asiallista toimintaa?

Ainakin joskus muinoin pidettiin positiivisen ensivaikutelman tekemistä jotenkin tärkeänä, mutta ehkä tämä ei pädekään digitaalisessa ihmemaailmassa?

PS. Tilaa Vierityspalkin kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje, joka koostaa artikkelit, linkkivinkit, työpaikat ja julkaisut (uutiskirjeellä on jo yli 900 tilaajaa).

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!

2 kommenttia on “Millä logiikalla keskeyttävät pop-upit ovat toimiva systeemi?”

  1. Sujuvampaa selailua

    Nämä ponnahdusikkunat tosiaan ovat raivostuttavia. Onneksi löytyy jonkinlainen lääke jo näihin. Consent-O-Matic -lisäosan kun asentaa nettiselaimeen, selailu helpottuu ja nopeutuu huomattavasti.

    https://consentomatic.au.dk/

  2. Matti Uusitalo

    Yleisin syy omasta kokemuksesta on että nämä tulevat muualta kuin suunnittelijalta. Sivun omistajan tarve on suurempi kuin käyttäjän. Sen jälkeen toteuttajan projektin omistaja tekee niin kuin asiakas haluaa vaikka suunnitteluja vastustaa. Toinen on laiskuus. Tämä on helpoin tehdä.

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen lukijoista.

  • 1100+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.


    Kaikki artikkelit

  • 1300+ digipalvelun referenssicasea.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.


    Selaa toimistojen julkaisuja

  • 1000+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.


    Tilaa uutiskirje

  • 31 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.


    Selaa Toimistot-listaa

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen – ihan oikeasti.

Siirry takaisin sivun alkuun