Verkkosivustot eivät aina kuole, joskus ne muuttuvat zombie-sivustoiksi

Vierityspalkin vanhojen artikkeleiden siivouksessa on aina ajoittain löytynyt vanhoja linkkejä, jotka vievätkin aivan erilaisiin paikkoihin kuin aikanaan. Nyt kun tätä asiaa päätettiin tutkia hieman laajemmin, havaittiin omituisia sivustoja löytyvän varsin paljon. Moni aikanaan tunnettu sivusto, joka on sittemmin lopettanut toimintansa, on löytänyt uuden elämän eräänlaisena zombie-sivustona.

Moni näistä zombie-sivustoista mainostaa nykyisin nettikasinoita, nettipokeria tai aikuisviihdettä. Osa myös edelleen muistuttaa vanhoja sivustoja, eikä uusi elämä nettikasinoiden markkinointizombiena ole välttämättä mitenkään ilmeinen.

Huom! Tässä artikkelissa tietoisesti EI linkitetä mihinkään mainittuihin sivustoihin, koska linkit ovat juuri sitä mitä nämä sivustot haluavat.

Esimerkiksi Qaiku-mikroblogipalvelu oli aikanaan erittäin suosittu palvelu, ja Vierityspalkinkin artikkeleista palveluun on johtanut kymmenittäin linkkejä. Nykyisin Qaikun verkkosivusto (qaiku.com) keskittyy kuitenkin ohjaamaan kävijöitä muun muassa kiinalaisille deittisivustoille.

Tällainen on varsin tyypillistä, ja varmaan jokainen netin käyttäjä on joskus törmännyt tämäntyyppiseen sivuun. Usein tällainen sivu ei ole vielä täysin menetetty zombie-maailmaan, vaan usein sopivalla hinnalla domainin voisi vielä lunastaa itselleen.

Astetta kehittyneempiä zombie-sivustoja kuitenkin riittää myös. Esimerkiksi Qaikun haastajana aikanaan mainittu Miggi-palvelu (Miggi.fi) on syntynyt uudelleen zombie-sivustona, mutta pelkän linkkilistan sijasta joku on askarrellut varsin uskottavan näköisen sivuston, jossa on varsin kohtuullisesti myös sisältöä. Sivuston ainut tarkoitus on kuitenkin vain linkittää nettikasino-tyyppiseen palveluun, ja ilmeisesti näin edistää kyseisen sivuston Google-sijoituksia.

Miggin tyyppisillä zombie-sivustoilla voi olla joskus aika vaikeakin löytää sitä yhtä nettikasino-linkkiä, ja sivusto voi monen käyttäjän näkökulmasta myös vaikuttaa aivan uskottavalta tietosivustolta. Miggin kohdalla tuo nettikasino-linkki on tosin aivan etusivulla, joskaan ei mitenkään suuressa roolissa.

Aina nettikasinolinkit eivät myöskään tarkoita sitä, että joku olisi kaapannut sivuston, ja tehnyt siitä zombien. Jos sivuston liiketoiminta ei vain etene toivotulla tavalla, voi omistaja itsekin suostua linkkiyhteistyöhön linkkejä kaipaavien tahojen kanssa.

Esimerkiksi aikanaan suosittu Kuvake.net -palvelu vaikuttaa aivan tavalliselta monen käyttäjän silmään.

Sivuston alareunasta kuitenkin löytyy erikoinen linkkivinkkiosio.

Nettikasinoita ja helppoa lainaa mainostetaan sivuston alareunassa.

Kokenut netinkäyttäjä huomaa kyllä yleensä mistä on kysymys, mutta harjaantumattomalle silmälle moni näistä sivustoista voi vaikuttaa aidoilta, eikä aitoutta oikein aina pysty edes selvittämään. Domainien todellisten hallinnoijien selvittäminen on monessa tapauksessa hyvin vaikeata.

Suurin osa tällaisista oudoista nettikasinoita mainostavista sivustoista lienee olemassa lähinnä Googlen indeksointirobotille, jonka onkin paljon vaikeampi erottaa näitä roskasivustoja aidoista sivustoista – etenkin jos samalla paikalla on aiemmin ollut hyvinkin uskottava ja suosittu sivusto.

Joskus voi olla kyse myös siitä, että sivuston aikanaan omistanut taho on hyväksynyt uuden elämän nettikasinoiden markkinointisivustona sopivaa rahallista korvausta vastaan.  Todennäköisesti suurin osa tämän artikkelin esimerkeistä on kuitenkin tapauksia, joissa alkuperäinen omistaja on vain luopunut sivustosta, ja kun domain on tullut uudelleen markkinoille, on uusi omistaja kaapannut sen ja luonut tilalle zombie-sivuston.

Suurin osa onkin aika ilmeisiä tapauksia. Esimerkiksi Nelosen muinaisen tv-kanava Kinon verkkosivusto (kinotv.fi) mainostaa nykyisin erektiolääkkeitä miehille.

Tarja Halosen vanha kampanjasivusto (tarjahalonen.fi) yrittää olla jonkinlainen virallisen sivun oloinen toteutus, jopa linkittäen viralliselle sivulle heti alussa.

Pidemmälle vieritettäessä löytyy kuitenkin linkitys pikavippisivustolle.

Matti Vanhasen vanha kampanjasivusto (mattivanhanen.net) on taas kääntynyt kokonaan nettikasinoja promoavaksi sivustoksi.

Valtionhallinnon kampanjasivustotkaan eivät ole säästyneet ilmiöltä. Esimerkiksi aikanaan monenlaisia webinaaritallenteita ja tietopaketteja sisältänyt arjentietoyhteiskunta.fi-sivusto mainostaa nykyisin auton renkaita.

Osa zombieista voi olla hyvinkin vaikeita tunnistaa. Esimerkiksi Neuvolainfo.fi on ollut aikanaan hyvin uskottava ja tärkeä sivusto, mutta nykyisin zombie-sivusto linkittää muun muassa piilolinssejä myyviin sivustoihin.

Neuvolainfo on säilytetty sisällöllisesti hyvin samantyyppisenä kuin alkuperäinen, vaikka on käytännössä tehty uusiksi. Alkuperäisestä sivustosta löytyy Vierityspalkin Julkaisut-palstalta jopa referenssicase vuodelta 2015*, jonka avulla voi verrata vanhan ja uuden sivuston ulkoasua. Sivuston sisältö vaikuttaa kopioidulta muilta sivustoilta, eikä vaikuta erityisen laadukkaalta, mutta kiireinen tiedon etsijä saattaa hyvinkin pitää sivustoa luotettavana lähteenä – etenkin jos on joskus aiemmin vieraillut oikealla Neuvolainfo-sivustolla.

Digimediayhteisö Gfx on myös nykyisin zombie-sivusto, jossa esimerkiksi yksi allekirjoittaneen artikkelikin on edelleen julkaistuna (tosin kirjoittajatiedot poistettuna), joten vaikka sivusto vaikuttaakin kesken jääneeltä projektilta, on se sisällöllisesti kuitenkin uskottavaa tavaraa – vaikka kyseisen artikkelin lopussa linkitetäänkin yhtäkkiä netticasinoihin. Vanhalta sivustolta on siis surutta kopioitu sisältöjä, poistettu tekijämerkinnät ja lisätty mainoslinkkejä.

Sama toimintamalli tuntuukin olevan useilla sivustoilla käytössä. Internet Archivesta ilmeisesti kaivetaan vanha sivusto, ja täytetään uusi sivusto osittain sen sisällöillä, jolloin Google-robotin näkökulmastakin voi olla todella vaikea erottaa uutta ja vanhaa toisistaan. Googlen näkökulmasta voi vaikuttaa siltä, että omistaja on vain päättänyt ryhtyä markkinointiyhteistyöhön joidenkin nettikasinoiden kanssa, mutta sisällöt ovat pysyneet samoina – joten esimerkiksi hyvät hakukonesijoitukset Googlessa voivat edelleen pysyä.

Myös yritysten sivustot tuntuvat kelpaavan zombie-tehtailijoille. Esimerkiksi sosiaalisen median konsulttitoimisto Zipipop (zipipop.com) elää edelleen zombie-sivustona. Sivustolla on jopa henkilökunnan kuvat nimien kera, joten uuden omistajan toiminta on selvästi erittäin kyseenalaista.

Sivustoja selvästi tehdään liukuhihnatyönä, kuten Zipipopinkin sivustosta huomaa. Linkitys ”Bitcoin Loopholeen” on räiskäisty tökerösti keskelle etusivua, vaikka muutoin sivusto on suora kopio toimiston vanhasta, aidosta sivustosta.

Vastaavia esimerkkejä tuli tämän vuoden hieman laajemmassa siivousoperaatiossa vastaan useita kymmeniä. Tähän juttuun on nostettu vain kourallinen eri tavoin kuvaavia esimerkkejä.

Tällainen sivustojen uusi elämä linkkifarmina ei ole tietysti mitenkään ennenkuulumatonta, mutta toimii valitettavan hyvänä esimerkkinä netin lisääntyneestä roskamäärästä ja digimarkkinoinnin saralla käytävästä kovasta kilpailusta.

Alan toimistot näkevät ilmiön olevan laskusuunnassa

Vierityspalkki kysyi kahdelta hakukoneoptimointia paljon tekevältä toimistolta, mitä mieltä he ovat tästä ilmiöstä ja näistä taktiikoista.

Juuso Kataja Tulokselta kommentoi seuraavasti:

“Ilmiö on tosiaan tuttu, mutta en koe, että se olisi varsinaisesti lisääntynyt viime aikoina. Poikkeuksena tietysti vuosi 2016, jonka jälkeen myös ulkomaiset toimijat pystyivät rekisteröimään nimiinsä .fi verkkotunnuksia, joka lisäsi .fi verkkotunnusten päätymistä tälläiseen käyttöön.

Vanhentuneita verkkotunnuksia on siis jatkuvasti päätynyt ulkoisten toimijoiden käyttöön, jotka yrittävät monetisoida niitä erilaisin tavoin, kuten myymällä niistä linkkejä hakukonenäkyvyyden edistämiseksi.

Olen seurannut esimerkiksi useita sivustoja, jotka käyttävät tällaisia taktiikoita pääasiallisina linkityslähteinään ja onneksi on ollut havaittavissa, että Google on viimeisimmissä päivityksissään selkeästi pystynyt vaikuttamaan myös tämänkaltaisen linkkien tehoon. Eli useimmat ilmiötä hakukoneoptimoinnissaan hyödyntävät sivustot, ovat olleet laskusuunnassa näkyvyytensä osalta.

Tulos ei luonnollisesti suosittele ostamaan tämänkaltaisia linkkejä, koska ne sisältävät yhä pienenevän hyödyn lisäksi myös riskin Googlen manuaalisista rangaistuksista (penalty) omaan hakukonenäkyvyyteen. Kyseinen menetelmä on myös käyttäjien kannalta hyvin harhaanjohtavaa ja voidaan laskea ns. Black hat -maailman puolelle.

Sinänsä on ymmärrettävää, että houkutus tämänkaltaiseen toimintaan on suuri, koska varsinkin Suomessa luontainen linkinhankinta on usein hyvin työlästä. Menetelmässä on suhteellisen vähän työtä, eivätkä alkuperäiselle sivustolle linkittäneet tahot usein jälkikäteen enää tarkista sivustolta ulospäin meneviä linkkejään.

Monet verkkotunnusta alun perin rekisteröivät tahot eivät myöskään tiedosta, minkälaiseen käyttöön verkkotunnus lopulta saattaakaan päätyä. Tätä tietoisuutta olisi hyvä tuoda enemmänkin esiin, jolloin mahdollisesti verkkotunnuksia ei päästettäisi välttämättä vanhenemaan yhtä helposti, kuin nykyään.”

Arttu Raittila Hopkinsilta kommentoi seuraavasti:

“Kyseessä on yksi black hat -hakukoneoptimoinnin alalaji, eli ns. Private Link Networkin (PLN) rakentaminen. Siinä usein ostetaan myös halpaa sisältöä napattuun domainiin, ikään kuin feikataan sivustouudistus.

Ilmiö on yleisempi esimerkiksi Ruotsissa, mutta sielläkin vähemään päin. Syynä vähentyneeseen suosioon on se, että Googlella on vahva intressi päästä kärryille tuollaisista keinotekoisista linkeistä ja se on jo aika hyvä siinä. Noiden linkkien arvo siis vähintäänkin nollaantuu nopeasti, jollei peräti koko linkkiprofiili painu pakkaselle.

Historiallisista syistä ilmiötä kuitenkin vielä esiintyy. Yksi peluri suomalaisissakin domaineissa on ruotsalainen Internet Vikings, joka on suorastaan erikoistunut tuollaiseen “verkkotunnus-infraan”.

Eivät kuulu Hopkinsilla keinorepertuaariin. En näe noissa pitkäjänteistä hyötyä, usein en kovin lyhytaikaistakaan.

Tyypillisiä tekniikan hyödyntäjiä ovat pikavippihenkiset toimijat ja ulkomaiset nettikasinot ja näiden markkinointikumppanit. Niille saattavat kelvata lyhytaikaisetkin hyödyt, jollaiset eivät ole kiinnostavia normaaleille yrityksille.

Keinoon haksahtaneille perusyrityksille kyse voi olla vähän kuin uskomushoidosta: pelätään, miten kävisi, jos palvelusta lakataan maksamasta. Oikeasti ei olisi välttämättä yhtään mitään vaikutusta. Hakukoneoptimoinnin resurssit kannattaisi suunnata nykyaikaisempiin keinoihin.”

Röyhkeä toiminta tuottaa hyötyjä, etenkin laajasti tehtynä

Ammattilaistenkin on vaikea sanoa tarkasti, miten tehokasta tällainen toiminta on. Jotain tehoa sillä varmasti on, koska tuskin muutoin sitä tehtäisiin näin laajasti. Todennäköisesti teho perustuukin siihen, että tätä tehdään laajamittaisesti. Yksi kaapattu sivusto ei vielä tuota merkittäviä hyötyjä, mutta kymmenen sivustoa saattaa jo vaikuttaa linkityksen kohteena olevan sivuston Google-sijoituksiin positiivisesti.

Laittomuuksien puolellakaan ei yleensä olla, vaikka kohteiden alkuperäiset omistajat huomaisivatkin asian. Esimerkiksi poliitikkojen kohdalla on vedottu “fanisivustoihin”, ja vaikka faktat olisivat väärin ja sisältö roskaa, ei siitä välttämättä pysty oikeuteen haastamaan. Identiteettivarkauteen vetoaminen lienee ainoita mahdollisuuksia, mutta tällöin sivuston pitää todella esittää olevansa jonkun henkilön itsensä tuottamaa. Esimerkiksi Elina Lepomäki vetosi tähän, kun hänen domaininsa “varastettiin”. Lepomäki on sittemmin saanut domaininsa takaisin, tai ainakin domaini nykyisin uudelleenohjaa viralliselle sivustolle. Myös Tivi on kirjoittanut vuonna 2017 ruotsalaisen Nordic Media Groupin tekemästä 900 fi-domainin ostoksesta.

Hakukoneoptimointi-piireissä tällainen toiminta on tunnettu aina. Osa konsulteista on valmis tekemään mitä tahansa saadakseen sivustot nousemaan Googlen sijoituksissa, toiset tyytyvät hyödyntämään keinoja, jotka kestävät julkisen tarkastelun.

Zombie-sivustojen rakentaminen menee varmasti useimpien konsulttien näkökulmasta pimeälle puolelle. Täten ainakaan julkisesti harva myöntänee tehneensä mitään tällaista.

Zombie-sivustoa on vaikea enää pelastaa

Alkuperäisten omistajien kannalta moni näistä sivustoista voi tietysti näyttää nololta tai oudolta, mutta sivustojen sulkeminen on todella vaikeaa. Uusi omistaja kun on hankkinut domainin aivan laillisesti, ja jos sivusto ei ole täysin suora kopio edellisestä, on asiasta vaikea ryhtyä riitelemään. Jos omistajan löytää, voi omistaja aina väittää tehneensä sivuston jonkinlaisessa fani-roolissa tai henkilökohtaisena harjoitusprojektina.

Toisaalta, riitely tuskin on vaivan arvoista myöskään suhteessa tehtyyn haittaan. Harva näistä sivustoista enää kerännee mitään suuria kävijämääriä, joten mainehaitat ovat pieniä. Ehkä siksi tätä tehdään edelleen. Palkinnot ovat kohtuulliset ja riskit olemattomat. Yhtälö on häikäilemättömälle digimarkkinoijalle sopiva.

On ymmärrettävää, että moni yritys tai yksityishenkilö hylkää sivustonsa jossain kohtaa, kun se ei enää ole itselle tarpeellinen. Moniin sivustoihin saattaa liittyä merkittäviäkin kustannuksia, joita ei enää haluta maksaa. Monesti myös yrityskauppojen yhteydessä domainit vaihtavat omistajaa, eikä uusi omistaja koe tarpeelliseksi huolehtia vanhojen domainien hallitusta sulkemisesta tai ylläpitomaksuista.

Osaavat tahot toki rakentavat yksinkertaisen web-sivun, jossa kertovat mistä on ollut aikanaan kyse ja kiittävät lukijoita. Esimerkiksi aikanaan iso peliyhteisösivusto Aapeli on toteuttanut tällaisen yksinkertaisen kiitos-sivun.

Jonkun tahon pitää tietysti maksaa tästä sivusta syntyvät hosting- ja domain-kustannukset vuosittain, mutta nykyisin tällaisissa puhutaan muutamista kympeistä vuositasolla. Tämäntyyppisen arvokkaan vanhenemisen toivoisikin yleistyvän myös verkkomaailmassa.

Uhkana kun eivät ole pelkästään häikäilemättömät digimarkkinoijat. Vaikka Google saisikin ilmiön rauhoittumaan digitaalisen markkinoinnin alueella, voi domainien kaappaaminen olla hyödyllistä myös muissa tarkoituksissa. Tuloksen Juuso Kataja nostaakin tämän esiin keskustelussa:

“Google on onneksi mielestäni mennyt monissa asioissa eteenpäin, eli sisältöjen laatu, sivustojen käytettävyys yms. asiat alkavat korostua enemmissä määrin massalinkkitehtailuun verrattuna. Näkisin huomattavasti isompana ongelmana sen, että vanhentuneita verkkotunnuksia käytetään myös muunlaisiin tarkoituksiin, kuten huijausverkkokauppoihin yms. eli vaikka linkkitehtailu jostain syystä lakkaisikin, niin näitä domaineja silti varmasti käytetään hämäriin hommiin jatkossakin.”

Kun lopetat blogin tai myyt yrityksen, kannattaa huolehtia domainista

Kaikkien kannattaisikin suhtautua domaineihin astetta vakavammin. Jos jotain domainia on tullut käytettyä aktiivisesti useita vuosia, voi sillä olla jollekin röyhkeälle digimarkkinoijalle yllättävää arvoa zombie-sivustona. Tällöin olisi fiksua vain pitää kiinni omista oikeuksista domainiin, vaikka ajaisikin varsinaisen sivuston alas.

Domaineihin liittyvät maksut ovat yleensä vain muutamia euroja vuodessa. Fi-domaininkin vuosimaksu on vain yhdeksän (9) euroa, ja maksun voi suorittaa kerralla viideksi vuodeksi eteenpäin. Tällaiset summat ovat halpoja vakuutuksia zombie-sivustoja vastaan.

Ainakin henkilökohtaisten blogien, vaalisivustojen ja monien muiden merkityksellisten henkilökohtaisten projektien kohdalla kannattaa rakkaasta domainista pitää kiinni mahdollisimman pitkään, jotta se ei synny uudelleen zombie-sivustona.

Lue lisää: Hakukoneoptimointi – kaikki artikkelit Vierityspalkissa