Natiivit mobiilisovellukset ratkaisevat vaativia erikoistilanteita

Natiivien mobiilisovelluksien asemasta on keskusteltu paljon viimeisen vuoden aikana. Google esimerkiksi ajaa vahvasti tulevaisuutta, jossa selaimessa ajettavat web-sovellukset saisivat enemmän kyvykkyyksiä ja oikeuksia puhelimen toimintoihin. Applekin on joutunut kehittelemään uusia malleja kun monet raskaiksi kasvaneet sovellukset ovat aiheuttaneet asiakkaille harmitusta. Paljon puhutaan myös “appi-ahdistuksesta”, jossa käyttäjän puhelin on jo täyttynyt erilaisista pikkusovelluksista eikä käyttäjä enää halua uusia sovelluksia puhelintaan täyttämään.

Natiivien mobiilisovelluksien tarve ei kuitenkaan ole todellisuudessa uhattuna kuin määrätyillä alueilla. Esimerkiksi karttasovellukset (ml. navigointi), pelit, kuvien ja videoiden käsittely, musiikin kuuntelu ja eniten käytetyt sosiaalisen median sovellukset tuskin ovat siirtymässä web-pohjaisiksi lähivuosina vaikka web-sovellukset muutoin valtaisivatkin alaa.

Natiivit mobiilisovellukset tulevat varmasti nauttimaan erityiseduista vielä pitkään, ja näin kaikkein vaativimmat sovellukset varmasti hyötyvät natiivisovelluksista jatkossakin. Esimerkiksi hypetyksen harjalla porskuttava “esineiden internet” vaatii varmasti natiiveja mobiilisovelluksia jatkossakin, koska yleensä se äänentoistojärjestelmän tai auton asetuksien säätäminen edellyttää vähintään jonkinlaista jatkuvasti päällä olevaa verkkoyhteyttä toiseen laitteeseen – ja tämänkaltainen jatkuva datayhteys toiseen laitteeseen tuskin on tulossa web-sovelluksien saataville vielä lähivuosina.

Monelle laitevalmistajalle ja teollisuusfirmalle mobiilisovelluksien tekeminen onkin jatkossa osa normaalia tuotekehitystä. Kännykästämme tulee yhä enemmän monipuolisen kauko-ohjaimen kaltainen laite, ja etenkin tällä alueella natiivit mobiilisovellukset varmasti porskuttavat jatkossakin.

Verkkosivujen, verkkokauppojen ja erilaisten “yleisasiointikanavien” (lue: extranetit) kohdalla natiivien mobiilisovellusten yleistyminen taas ei ole lainkaan yhtä selvää. Nyt on toki kova buumi käynnissä, kun organisaatiot uudistavat pölyttyneitä extranet-palveluitaan. Esimerkiksi terveyspalveluissa suorastaan kilpaillaan kenellä on eniten “mobiili edellä” oleva palvelustrategia (esim. Diacor Plus, Terveystalon sovellukset, Mehiläisen klinikka-appi). Keskon ja S-ryhmän välinen appi-taistelu myös käy kuumana. Markkinan isoimmille pelureille mobiilisovelluksiin panostaminen on myös markkinajohtajuuden ja “digitaalisen edelläkävijyyden” osoittamista, kuten he itsekin myöntävät.

Ovatko natiivit mobiilisovellukset todella se tapa, jolla me asioimme jatkossa kaikkien palveluita tarjoavien tahojen kanssa? En usko, enkä ole ainut.

Kenties kovimpia tämän ennustuksen haastajia ovat tällä hetkellä matkustamiseen ja päivittäisasiointiin liittyvät yritykset. Esimerkiksi matkaliput ovat alue, jossa aidot mobiilisovellukset tuntuvat yleistyvän varsin nopeasti. Tähän on hyviä perusteita, koska mobiilisovellus on olennaisesti luotettavampi ja nopeampi käyttää liikennevälineissä ja tarkistuspisteissä. Tämän seurauksena voi olla järkevää sisällyttää matkalippusovellukseen muitakin palveluita ja toimintoja.

Päivittäisasiointiin liittyvät uskollisuusohjelmat ja kanta-asiakaskortit taas hyötyvät mobiilisovelluksista ehkä lähinnä käyttömukavuuden kautta, kun sovellus muistaa tunnukset ja on helposti avattavissa kaupassa – vaikka sitten vain sen bonus-tilin saldon katsomiseen. Päivittäisasioinnissa isot pelurit hallitsevat, joten on loogista, että Kesko ja S-ryhmä panostavat mobiilisovelluksiin turvatakseen asemansa.

On vaikea nähdä, että joku uusi kaupan alan toimija saisi merkittävää etua panostamalla natiiveihin mobiilisovelluksiin. Todennäköisesti uusi haastaja tekisi vain todella laadukkaan web-sovelluksen.

On oikeastaan melko vaativaa keksiä syitä miksi moni natiivi mobiilisovellus on olemassa. Esimerkiksi DiacorPlus-palvelu on saatavilla vain mobiilisovelluksina, vaikka palvelussa tuskin on montaa asiaa, jota ei laadukkaana web-sovelluksena voisi tehdä.

Ei pidäkään vähätellä sitä “siisteys”-efektiä, mikä appin tekemisellä on. Monessa johtoryhmässä lasittunut katse terävöityy ja Facebookin selaaminen keskeytyy, kun ryhdytään puhumaan firman appseista. Appsit ovat trendikkäitä.

Suomessa Nokian valtakausi aiheutti myös sen, että täällä ei appseihin ole paljon panostettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Täten appsibuumi on hyvin ymmärrettävä. Samalla kun viimeisetkin isänmaalliset miehet ja naiset vaihtavat Androideihin ja iPhoneihin, niin yritykset kiinnostuvat appsien tarjoamisesta heille. Todennäköisesti seuraavan parin vuoden aikana nähdään ennätysmäärä todella kummallisia appseja mitä erikoisemmilta toimijoilta.

Kaiken tämän hypen keskellä olisi kuitenkin hyvä muistaa, että isossa kuvassa natiivit mobiilisovellukset ovat siirtymässä marginaaliin. Appsit eivät ole “uusi www”. Appsit ratkaisevat erikoistilanteita, joihin tavalliset web-sivut ja web-sovellukset eivät (vielä) pysty. Terveysasema voi tarvita appsin, jos aikoo rakentaa suojatun videoneuvotteluyhteyden asiakkaan ja lääkärin välille. Ajanvarauksen sujuvaan toteutukseen ei appsia tarvita. Iso ruokakauppaketjukin voi tarvita appsin, jos aikoo vastaanottaa maksuja appsin avulla, tai helpottaa käyttäjien navigointia jättimäisessä ostoskeskuksessa. Bonustilin saldon katsomiseen ei appsia oikeasti tarvita.

Digitaalisen edelläkävijyyden nimissä appseja kuitenkin tullaan tekemään kevyilläkin perusteilla, ja tämä voi kaikessa kummallisuudessaan olla jopa järkevää. Etenkin isot yritykset kilpailevat myös mielikuvilla, ja hyvin markkinoitu appsi voi hyvinkin puhutella juuri ensimmäisen iPhonensa ostanutta kuluttajaa. Helpon ja yksinkertaisen käyttökokemuksen tarjoaminen voi olla appsin avulla myös helpompaa kuin web-sovelluksen avulla. Halvempaa se ei tule olemaan, mutta toisaalta monelle isolle yritykselle appsi voi olla todella tärkeä oppimiskokemus matkalla kohti parempia digitaalisia palveluita – eikä sitä tavoitetta tulisi vähätellä.

Web-sovelluksien yleistymiselle on myös monia esteitä ja vaikka web-sovelluksien mahdollisuudet nopeasti kasvaisivatkin, niin appsit tulevat varmasti säilymään vaativien erityistilanteiden välineenä. Etenkin matkustamisen helppous ja erilaisten laitteiden ja kokemusten ohjaaminen tulevat varmasti vaatimaan natiiveja mobiilisovelluksia jatkossakin.

Puhelimemme tulevat täyttymään appseista, mutta samalla myös käytössämme olevien web-sovelluksien määrä tulee räjähtämään.

Asiakkaana ja ostajana oma leiri kannattaa valita argumenteilla, joiden takana pystyy seisomaan vielä muutaman vuodenkin päästä.

PS. Aiempia juttuja samasta aiheesta: Aina appsin ei tarvitse olla oikea appsi, Milloin ei kannata tehdä mobiiliappseja, Milloin kannattaa tehdä mobiiliappseja.

PS. Jos kaipaat riippumatonta asiantuntijan näkemystä mobiili- tai verkkopalvelun jatkokehitykseen, uudistukseen tai teknologian vaihtamiseen, kannattaa tutustua North Patrolin konsultointipalveluihin. North Patrol tuntee web- ja mobiilikehityksen teknologiat ja auttaa lukuisia asiakkaitaan uudistuksissa ja erilaisten digipalveluiden jatkokehityksen suunnittelussa.