Pintaa syvemmällä: Suomenluonto.fi -verkkosivustouudistus
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 11 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Verkkopalveluiden alustat Suomessa - markkina alkaa kypsyä.
Vierityspalkin artikkelisarjassa on aiheena verkkosivujen konseptisuunnittelu ja siihen liittyvät vaiheet, menetelmät, käsitteet ja dokumentit.
Suomenluonto.fi-sivusto uudistui hiljattain ja Vierityspalkki päätti tiedustella uudistuksesta vastanneelta verkkotuottaja Annakaisa Vänttiseltä miten projekti sujui kokonaisuudessaan. Haastattelussa pureudutaan uudistuksen tavoitteisiin, sisällöntuotannon toteutukseen sekä projektin kustannuksiin ja kumppaneihin.
Verkkotuottaja Annakaisa Vänttinen vastaa Suomen luonnonsuojeluliitossa Suomen Luonto -lehden verkkosivustosta ja sosiaalisen median kanavista. Aiemmin hän on työskennellyt mm. Nelonen Median verkkopalveluiden kehityksessä verkkotoimittajana. Annakaisa myös kirjoittaa suomenluonto.fi-sivustolle arjen havaintoja ympäristöstä, ekologisesta elämäntavasta ja kuluttamisesta.
1) Miksi sivustoa päätettiin lähteä uudistamaan?
Vanha sivusto oli staattinen, sinne ei juurikaan päivitetty sisältöä, alusta oli kankea ja vanhanaikainen ja rajoitti sisällöntuotantoa ja toiminnallisuuksien kehittämistä, eikä visuaalisuus vastannut lehden korkeaa laatua millään tavalla. Sivusto oli jäänyt kehityksestä jälkeen puuttuvien resurssien takia.
Uudistuksen tarkoituksena oli myös tuoda lehden aihepiirin sisältöjä laajemmalle kohderyhmälle, mahdollistaa juttujen laajentaminen verkkoon, nostaa digilehden markkinointia, aktivoida lukijoita erilaisilla kilpailuilla sekä mahdollistaa myös ajankohtaisempi uutisointi, kuin mikä on 10 kertaa vuodessa ilmestyvässä aikakausilehdessä mahdollista.
Printtilehden lukijakunta on verraten vanhaa ja nettiuudistuksella pyritään myös tavoittamaan nuorempia luonnon ja ympäristön teemoista kiinnostuneita Suomen Luonnon brändin pariin. Luonnollisesti yksi nettisivuston uudistumisen ja sisällön laajemman kohderyhmän saavuuttamisen tarkoituksena on myös uusien lehtitilausten (sekä printti että digi) saaminen.
Suomen Luonto ja Suomen luonnonsuojeluliitto palkkasivat verkkotuottajan loppukeväästä 2012, ja verkkotuottajan yksi ensimmäisistä projekteista oli suomenluonto.fi-sivuston uudistaminen.
2) Mikä muodostui uudistuksen konseptillisesti merkittävimmäksi asiaksi?
Lehden laadukas sisältö ja arvostettu brändi haluttiin tuoda myös verkkoon ja laajentaa Suomen Luonnon kohderyhmää. Sivustosta haluttiin visuaalisesti näyttävä, mutta kuitenkin yksinkertainen ja selkeä käyttää. Lisääntyvä mobiilikäyttö haluttiin huomioida alusta saakka. Sisällöstä haluttiin tehdä kiinnostava ja päivitystahti suunniteltiin sellaiseksi, että sivustosta tulisi luonnon ystävän rutiinisaitti. Tietysti sivuston tarkoituksena on myös vahvistaa arvostettua brändiä, tuoda lisää tunnettuutta ja sen kautta uusia tilaajia niin printtilehdelle kuin digilehdellekin. Jakamisen helppous ja hakukoneoptimointi pidettiin mielessä alusta saakka.
3) Minkälaisia vaiheita uudistuksessa oli kokonaisuudessaan? Kauanko projektissa meni aloituksesta julkaisuun?
Aloituksesta julkaisuun meni puoli vuotta, mutta käytännössä aktiivisin vaihe kesti 2 kuukautta.
Alkuun määriteltiin toimituksen kanssa uuden verkkopalvelun tavoitteet, kohderyhmä ja verkkopalvelun suhde painettuun lehteen. Sisältöideat kerättiin, palasteltiin, järjesteltiin ja karsittiin sekä luotiin sisältösuunitelma tavoitteet ja kohderyhmä silmällä pitäen. Sisällöntuotantosuunnitelma kulki rinta rinnan sisältösuunnitelman kanssa. Sisällönsuunnittelun jälkeen sivuston rakennetta alettiin pohtia ja tehtiin ensimmäinen versio rakennesuunnitelmasta.
Konseptisuunnittelu, sisältösuunnittelu ja alustava rakennesuunnitelma tehtiin Suomen Luonnossa. Alustavalintaa varten konsultoitiin asiantuntijatahoa, jotta saatiin vielä ulkopuolinen mielipide alustan valintaan. Suomen luonnonsuojeluliitossa on käytetty vuosia Plone-julkaisujärjestelmää, mutta se koettiin liian raskaaksi ja vaikeakäyttöiseksi Suomen luonnon tarpeisiin. Alustaksi valittiin lopulta WordPress. Valintaa tuki muun muassa sisällön feedimäisyys, WP:n muokattavuus, sen sisällön luomisen helppous varsinkin kun sisällöntuottajia on monia, lisäosien ja plugareiden saatavuus, WP-tekijöiden suuri määrä Suomessa, jolloin kilpailutus oli helppoa ja jatkossa esimerkiksi uusia toiminnallisuuksia voi teettää eri alihankkijoilla tarvittaessa.
Sivuston tekninen toteutus kilpailutettiin vielä erikseen kolmen WordPressiä tekevän firman kesken. Kilpailutuksen voitti myös visun ja käyttöliittymän suunnitellut DDR Helsinki, joten koko sivusto toteutettiin käytännössä yhden firman kanssa yhteistyössä. Sivusto rakennettiin WP:lle siten, että Suomen Luonnon päässä pystyttiin testaamaan toiminnallisuuksia sitä mukaa kun ne valmistuivat, jotta bugit ja muut epäjohdonmukaisuudet saatiin korjattua sitä mukaa kun niitä ilmeni. Näin ollen myös sisällön syöttö pystyttiin aloittamaan heti eikä koko teknisen puolen valmistumista tarvinnut odottaa, vaan verkkotuottaja pääsi testaamaan sivua ja toiminnallisuuksia koko ajan.
Alusta saakka haluttiin pitää mobiilikäytön lisääntyvä käyttö mielessä ja sivusto suunniteltiin alusta saakka eri näytöille skaalautuvaksi.
4) Paljonko uudistus työllisti sisällöntuottajia? Millainen sisällöntuotanto-organisaatio uuden saitin takana on?
Ennen julkaisua sivustolle tuotiin artikkeleita, videoita ja kuvia, mutta loppujen lopuksi vanhalta sivustolta tuotiin aika vähän sisältöä uuteen. Vanhojen lehtien netissä julkaistut artikkelit ja kuvat tuotiin uusille sivuille tuomaan sisältömassaa julkaisuun. Tämä osuus hoidettiin muutaman henkilön voimin.
Tällä hetkellä sivustolle tuottaa sisältöä koko Suomen Luonto -lehden toimitus sekä verkkotuottaja. Lisäksi avustajia käytetään jonkin verran sisällöntuotannossa. Sivuston kävijät ovat tärkeä osa saitin sisällöntuotantoa, sillä yksi suosituimmista osioista on Havaintokirja, johon kävijät voivat lähettää luontokuviaan. Sivustolla julkaistaan myös osa printtilehden sisällöstä. Lehdestä on myynnissä myös digiversio ja muun maksullisen sisällön keinoja pohditaan.
5) Miten paljon uudistus maksoi?
Graafinen suunnittelu ja käyttöliittymäsuunnittelu kilpailutettiin kolmella firmalla ja lopulta sen teki DDR Helsinki yhteistyössä Suomen Luonnon verkkotuottajan kanssa. Hinnaksi tälle paketille tuli noin 2500 euroa.
Tekninen toteutus maksoi noin 10 000 euroa. DDR Helsinki huomio hinnassa Suomen Luonnon järjestötaustan tekemällä projektin järjestöalennuksella. Hinnat ovat alvittomia.
>> Tutustu Suomenluonto.fi-sivustoon
Kiitokset Suomen luonnonsuojeluliitolle ja Annakaisalle projektin avaamisesta Vierityspalkin lukijoille. Nyt alkavassa juttusarjassa tullaan esittelemään erilaisia verkkouudistuksia pienistä isoihin ja onnistuneista epäonnistuneisiin. Haluatko mukaan sarjaan? Laita mailia perttu(at)projekti55.fi.
Lue lisää: Verkkopalvelun uudistus – kaikki artikkelit Vierityspalkissa
Disclaimer: Kirjoittaja on osallistunut hankkeen toteutukseen asiantuntijakonsultin roolissa (julkaisujärjestelmäsuositus).
—
Kirjoittaja on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol Oy on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton toimija, joka auttaa asiakkaita valmistelemaan verkkopalveluhankkeita ja valitsemaan sopivimmat kumppanit ja teknologiat.
PS. Jatkolukemiseksi sopii: Verkkopalvelun konseptisuunnittelu North Patrolissa.
1 kommentti “Pintaa syvemmällä: Suomenluonto.fi -verkkosivustouudistus”
Kommentointi on suljettu.
Veikka
Erittäin hyvä artikkeli ja oli mielenkiintoista lukea, miten WordPress valittiin noinkin isoon projektiin. Silti omien kokemusten ja lukemisten mukaan ainakin Drupal-fanit moittivat WordPress-alustaa hieman kankeaksi isompiin sovelluksiin kun tarvitaan hieman monimutkaisempia sovelluksia.
Olisi mukava kuulla vähän niistä teknisistä haasteista, joita WordPress on tähän projektiin tuonut. Oma veikkaus on, että kyllä ongelmiakin varmaan on ollut matkassa ja joistain halutuista ominaisuuksiata olisi jouduttu luopumaan. Silti artikkelista nämä eivät tule millään lailla ilmi, vaikka 10 000€ tekninen toteutus antaakin hieman viitteitä siitä, että haasteitakin on ollut.
Jos valinta voitaisiin tehdä uudelleen valittaisiinko WP julkaisualustaksi myös uudestaan?