Verkkopalvelujen laatukriteeristö sai päivityksen
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 12 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Verkkopalveluiden alustat Suomessa - markkina alkaa kypsyä.
Julkishallinnon tuottama ”Julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristö”* on päivittynyt. Dokumentti on ollut vuosia yksi alan ”peruskirjoista”, mutta ei koskaan ole loistanut konkreettisuudellaan. Nyt tiedotteessa luvataan konkreettisia ohjeita mm. mobiilipalveluiden toteutukseen, mutta todellisuudessa suurpiirteinen linja on vain saanut suurpiirteistä jatkoa.
Tähän dokumenttiin voi nojata kun ei oikein tiedä mitä haluaa ja miten sen haluaisi, mutta lopulta tämäkään dokumentti ei auta kovin paljon asiassa eteenpäin. Selkeitä ja konkreettisia vastauksia ei kannata odottaa dokumentista – ei mobiilikanavaratkaisuihin eikä teknisen toteutuksen yksityiskohtiin.
>> Tutustu laatukriteeristöön.*
Dokumentti on kyllä hyvä katsaus siihen mitä asioita pitää verkkopalveluprojektissa kokonaisuutena huomioida. Esimerkiksi dokumentin jakautuminen 1) käyttöön, 2) sisältöön, 3) johtamiseen, 4) tuottamiseen ja 5) hyötyihin on hyvä korkean tason malli siitä mitä kokonaisuuksia pitää etenkin valmisteluvaiheessa huomioida. Myös yksittäisissä kriteereissä on paljon hyviä asioita, mutta täsmällisiä ohjeita on kovin vähän. Kuvaava esimerkki dokumentin tyylistä on esimerkiksi ohje, jossa kehotetaan huolehtimaan linkkien toimivuudesta ja tarkistamaan niiden toimivuus säännöllisesti. Edes yleispiirteisiä ohjeita ei dokumentti anna esimerkiksi uudelleenohjauksien toteutuksesta muutoksien ja uudistuksien yhteydessä vaikka kyse on hyvin keskeisestä asiasta verkkopalveluiden saavutettavuuteen ja laatuun liittyen.
Paikoitellen kovin maailmaa syleilevä ohjeistusteksti onnistuu joltain osin myös nostamaan esiin asioita, joiden kanssa julkishallinnolla on ajoittain ongelmia. Esimerkiksi ”Verkkopalvelun kehityspäätös on perusteltu” -kappale kuvaa varsin hyvin niitä asioita, joita pitäisi miettiä aina ennenkuin rahat annetaan taas uuteen verkkosivustoprojektiin. Tämän jatkona oleva ”Verkkopalvelua johdetaan” -kappale on myös hyvä muistutus siitä, että sivustoja ei saisi perustella projektiluonteisesti ja ilman realistisesti resursoitua sisällöntuottajatahoa sivuston takana.
Silti ylevien linjauksien sijasta olisi ajoittain mukava lukea myös käytännönläheisiä vinkkilistoja verkkopalveluiden toteutukseen julkishallinnossa. Ehkä sellaisista vinkkilistoista ei synny yhtä pontevia dokumentteja, mutta webin huiman kehitysnopeuden näkökulmasta niistä voisi olla silti enemmän käytännön hyötyä.
>> Tutustu laatukriteeristöön.*
[Toim. huom. Linkitys laatukriteeristöön poistettu, koska ohje ei ole enää saatavilla Suomi.fi-sivustolta.]
Lue lisää: Saavutettavuus verkkopalveluissa – kaikki artikkelit Vierityspalkissa
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
2 kommenttia on “Verkkopalvelujen laatukriteeristö sai päivityksen”
Kommentointi on suljettu.
Sami Kallioinen
Olisiko niin, että yksityiskohtaiset esimerkit voisivat syntyä yhteisenä ponnistuksena jokaisen luvun loppuun? Näin se voisi täydentyä jatkuvasti käytänteiden muuttuessa.
Perttu Tolvanen
Tuo on kyllä todella hyvä idea! Tuollaisessa juuri minusta voisi käyttää hyväksi valtionhallinnon verkkoviestijöiden osaamista, ja pyytää heiltä vinkkejä ja täydennyksiä heidän kokemuksiensa perusteella. Samoin voisi toisen kierroksen tehdä alan konsulttitoimistojen kanssa, ja näin saada laatukriteeristöön hyviä käytännön vinkkejä jokaisesta kohdasta.
Esim. vaikka tuo mainittu linkkien ylläpito on asia johon varmasti löytyy vinkkejä paljon. Osallahan se on automatisoitu julkaisujärjestelmään (mutta sekään ei ole mikään yksiselitteinen toiminto, koska tekninen toimivuus on vain yksi kulma aiheeseen), osa tekee manuaalisesti tarkistuksia, osa käy ”siivousoperaationa” saitin läpi kerran vuodessa. Jotkut ovat voineet ostaa jopa jonkun ulkopuolisen laadunvalvontaohjelmiston (esim. Magus ActiveStandards).
Lisäksi esim. uudistamisprojektin ja rakennemuutoksien yhteydessä tehtävät uudelleenohjaukset ovat myös oma lukunsa, koska moni mokailee niissä pahoin (esim. tekee tilapäisiä uudelleenohjauksia, tai jotain tyhmiä javascript-temppuja, ohjaa kaiken etusivulle, tai ei tee ollenkaan uudelleenohjauksia). Kun ei linkkien ylläpidossakaan ole olemassa mitään yhtä ja ainutta kaikkiin tilanteisiin sopivaa tapaa, niin teknisen toteuttajan hommaksi niitä ei voi sokeasti sälyttää.
Ja nuokin mainitut asiat liittyvät vain yhteen kohtaan laatukriteeristössä. Mutta ovat mielestäni esimerkkejä asioista joiden huomiointi ja ymmärtäminen nimenomaan parantaisi laatukriteeristön vaikutusta käytännön todellisuuteen.