Sosiaalisen median toimistot Suomessa 2011
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 13 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Sosiaalisen median kausi 2.0 on alkanut - eikä se ole erityisen sosiaalinen.
Sosiaalisen median konsultteja ja muita aiheesta vouhkaavia firmoja on syntynyt kuin sieniä sateella parin viime vuoden aikana. Täydellisen markkinakatsauksen sijasta tässä artikkelissa on tarkoitus tehdä katsaus erikoistuneisiin toimijoihin – kommenteissa saa kukin sitten täydentää listaa haluamallaan tavalla.
Tähän artikkeliin on valikoitunut toimistoja Google-katsauksen perusteella ja Twitterissä esitetyn kysymyksen kautta. Tavoitteena on ollut löytää toimistoja joilta onnistuu niin johdon sparraaminen sosiaalisen median johtamisessa kuin käytännön toteutuksessa auttaminen (esim. Facebook-sivun perustaminen, sisällöntuotanto). Yhden miehen/naisen toimijoita ei ole tässä lähdetty listaamaan vaikka niistä laaja joukko erittäin päteviä toimijoita varmasti löytyisikin. Kommenteissa saa toki ilmiantaa itsensä.
Iso haaste sosiaalisen median markkinakentän luokittelussahan on, että konsultointia tarjoavat niin erikoistuneet toimijat, mainosalan toimijat kuin viestintäalan toimijat. Lisäksi kun termiä ei kukaan ole jaksanut rajata, niin myös organisaatioiden IT-ratkaisuita konsultoivat firmat saattavat tulla listatuiksi mukaan otantaan. Tässä katsauksessa keskitytään kuitenkin toimijoihin jotka ovat erikoistuneita “avoimen” sosiaalisen median konsultointiin, kuten Facebook-sivujen, Twitterin ja muiden palveluiden käytössä opastamiseen. Täten esimerkiksi Sulavan kaltaiset it-konsultointitalot on jätetty katsauksen ulkopuolelle.
Katsaus kotimaiseen sosiaalisen median konsultointitarjontaan:
Zipipop* on keskittynyt sosiaalisen median työpajoihin ja johdon konsultointiin. Palvelut on kuvattuna kohtuullisen selkeästi, ja tiimikin on esitelty hyvin sivustolla. Zipipopin jutuista voi tosin päätellä, että heidän käsitteensä sosiaalisesta mediasta on kovin laaja. Heiltä voi ilmeisesti myös ostaa ryhmätyöskentelyvälineiden käyttöönottopalveluita – mitä ne sitten tässä tapauksessa mahtavat ollakaan. Toimistolla on myös satunnaisesti päivittyvä blogi*. Lisäksi toimitusjohtaja Helene Auramolla on useitakin varsin päteviä blogeja. Selkeästi siis käytännön kokemusta tekemisestä löytyy.
Dingle on toinen sosiaalisen median konsultointiin erikoistunut toimisto. Dingle sai jopa muutaman suosituksen Twitterin kautta asiaa tiedustellessa, ja toimistosta peräti soitettiin Twitter-viestin perusteella ja kyseltiin tarkemmin miten voisivat auttaa. Sivustollaan Dinglen palvelut ovat tosin vielä Zipipoppiakin hämärämmät. Sivusto kannustaa ryhtymään sosiaalisen median edelläkävijäksi, mutta ei varsinaisesti tee ollenkaan selväksi, että minkälaisia palveluita firmasta voi ostaa. Eihän tämä nyt näin vaikeaa voi olla?
Robot Helsinki* taas edustaa digitoimistoa joka on myös vahvasti sosiaalisen median kentällä mukana. Robot Helsinki on panostanut case-kuvauksiin joissa sosiaalinen media onkin vahvasti edustettuna. Osaamista ja kokemusta selkeästi löytyy, mutta palveluiden esittely loistaa poissaolollaan. Toimiston esittelyssä jopa todetaan, että palveluita ei ole tarkoituksella kuvattu: “Meillä ei ole yksittäisiä tuotteita tai konsepteja vaan palvelumme mukautuu asiakkaan tarpeen mukaisesti, oli kyseessä sitten strateginen suunnittelu tai yksittäisten kampanjoiden toteuttaminen.“. Voihan sen kai noinkin ilmaista, että ei olla jaksettu miettiä ja kuvata sitä mitä asiakkaat tarvitsevat…
N2 sai myös mainintoja sosiaalisen median toimistona. N2 onkin onnistunut nostamaan profiiliaan sosiaalisen median toimistona monissa yhteyksissä. Heillä on jopa erillinen “sosiaalisen median osaamiskeskus*“. Kyseessä ei tosin ole mikään “palvelukeskus”, koska mitään palveluita ei sivustolla ole kuvattuna. Sivustolla on Alex Niemisen kommentti kyllä siitä, että digitoimistojen sosiaalisen median osaaminen on liian painottunutta tekniseen toteutukseen – mutta se mihin palveluihin N2 sitten erikoistuu jää kyllä epäselväksi. Markkinoinnillinen kokonaisnäkemys sosiaaliseen mediaan on varmasti hieno juttu jos budjettia riittää, mutta ei se silloinkaan miltään kovin helposti ostettavalta paketilta kuulosta.
Grapevine on huomannut, että alalla on paljon “huurustelutoimistoja”, ja selkeästi profiloinut palvelunsa käytännönläheisiksi palvelupaketeiksi. Tosin vaikka Grapevinen lähestyminen on sympaattinen, niin kovin konkreettisia eivät ole Grapevinenkaan palvelut. Grapevinen sivustolla myös promotaan aktiivisesti sähköpostikirjettä vaikka sähköpostin nyt ei ehkä kuvittelisi olevan se aivan kuumin sosiaalisen median juttu enää. Tosin on blogiakin tarjolla sentään. Lisäksi Grapevinella on mielenkiintoinen tuotteistettu some-koulutuspaketti nimeltä Somefarmi*. Paketoidut koulutukset ovat ainakin helppoja aloituspaketteja sosiaalista mediaa ihmettelevälle markkinoijalle.
Yksittäisiä sosiaalisen median konsultteja on myös ryhtynyt verkottamaan yritys nimeltä MEMEgroup*. MEMEgroupin kautta voi hankkia useiden eri konsulttien palveluita. Esimerkiksi Rautasillan* palveluita voi hankkia suoraan konsultin omilta sivuilta tai MEMEgroupin kautta.
Yksittäisten konsulttien kohdalla tosin korostuu sosiaalisen median käsiteongelma. Sosiaalisesta mediasta puhutaan laveasti ja pyöreästi, mutta käytännössä on hyvin vaikea erotella, että onko konsultti markkinointilähtöinen konsultti vai organisaation sisäiseen tehostamiseen erikoistunut konsultti. On mielenkiintoista miten sosiaalisen median ison katon alle mahtuvat niin mainosmiehet kuin prosessikehitystaustaiset teknologiaosaajat.
Erikoistuneiden toimijoiden lisäksi sosiaalista mediaa tekevät myös monet mainostoimistot ja digitoimistot. Markkinointijohdon näkökulmasta haasteena onkin erotella jyvät akanoista – käytännössä kun melkein kaikki alan toimistot haluaisivat tehdä sosiaalista mediaa.
Digitoimistoista suosituksia Twitterissä sai ainoastaan White Sheep*. White Sheepinkään sivustolta tosin sosiaalisen median erikoisosaaminen ei kovin selkeästi ilmene. White Sheeppikin kun noudattaa linjaa jossa esitellään vain töitä, ei palveluita.
Oma lukunsa ovat myös firmat, jotka ovat erityisesti ratkaisukehittäjiä, eli käytännössä kehittävät omia tuotteitaan ja profiloivat itsensä “sosiaalisen median erityisosaajiksi”. Tällaisesta firmasta esimerkki on esimerkiksi Gemilo*, joka epäilemättä on monenlaisen sosiaalisen median asiantuntija, mutta laajalla, omalla tuotepaletilla varustettu firma ei kovin helposti ole uskottava neuvonantaja asiakkaalleen. Yksittäisiä, koviakin sosiaalisen median asiantuntijoita löytyy myös isompien firmojen sisältä. Esimerkiksi Harto Pönkä kouluttaa ja osallistuu alan keskusteluun verkossa aktiivisesti, mutta hänen yrityksensä tekee Gemilon tapaan myös yhteisöpalveluiden toteutuksia. Etenkin nämä ratkaisupainottuneet firmat tuntuvat nauttivan sosiaalisen median käsitteen laajuudesta. Esimerkiksi Dicolen ratkaisut ja konsultointi* kattaa niin mediaseurannan tapaiset toiminnat kuin firman sisäisen kollaboraation tehostamisen. “Erikoistuneeksi” toimijaksi on tällaisella skaalalla toimivaa firmaa kovin vaikea kutsua.
Katsausta tehdessä vahvistuikin vain käsitys siitä, että moni firma näkee sosiaalisen median hyvänä erottumistapana. Vaikka oma toiminta olisi kovin perinteistä it-projektien tekemistä tai markkinointiviestinnässä konsultointia, niin sosiaalinen media on keksitty hyväksi kattokäsitteeksi jolla saadaan omaa firmaa paremmin esille. Ongelmaa korostaa entisestään puutteelliset palveluesittelyt monella yrityksellä. Verkkosivustojen kautta on hyvin vaikea päästä jyvälle siitä mitä toimistot todella käytännön tasolla tekevät. Ainakin allekirjoittaneelle tästä tulee käsitys, että käytännön tason tekemisestä ei oikein voi vielä puhua – tai siitä ei oikein itsekään tajuta vielä tarpeeksi jotta osattaisiin palveluesittelyt kirjoittaa. Onkohan tämä varmasti se fiilis jonka toimistot haluavat itsestään välittää?
Tässä jutussa tehtiin tiivis katsaus alan toimijoihin. Listaa sopiikin täydentää kommenteissa. Oman hännän nostaminen on suorastaan sallittua.
Erityisesti ilmiantoja kaivattaisiin toimijoista, jotka ovat tehneet verkkosivustollaan muutakin kuin esitelleet projektejaan. Sosiaalisen median kentällä kun luulisi, että olisi tärkeätä madaltaa asiakkaiden ostamiskynnystä eikä vain odottaa että asiakkaat tietävät täydellisesti mitä haluavat.
(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina tai koska yrityksen nykyinen liiketoiminta on ihan jotain muuta.)
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
78 kommenttia on “Sosiaalisen median toimistot Suomessa 2011”
Kommentointi on suljettu.
Hanna Kuoppala
Hei Perttu! Hienoa lukea arviota omasta yrityksestä täysin ulkopuolisen kirjoittamana. Olemme itse huomanneet saman kuin sinäkin. Palveluiden tuotteistus ja esittely on haastavaa puuhaa. Muutoksia onkin tulossa, kunhan vain saamme suutarin lapsen kengät työn alle. Sähköpostikirjeemme Sisäpiiri on erittäin tietoinen valinta, sillä vaikka itse olisimmekin somessa, niin moni potentiaalinen asiakas täi hänen lähipiirinsä ei.
Petri Mertanen
Varmaan Perttu arvasitkin, että täältä saattaa tulla kommenttia ensimmäisten joukossa… :)
NXC järjestää sosiaalisen median koulutusta ja järjestää Sovelton kanssa ryhmämuotoisia kursseja, joissa saadaan mielenkiintoisia näkökulmia ja sosiaalista toimintaa yli organisaatiorajojen. Luonnollisesti kaikille ei tällainen koulutusmuoto käy, joten järjestämme myös yrityskohtaisesti räätälöityjä koulutuksia.
NXC:n näkökulma sosiaalisen median hyödyntämiseen tulee vahvasti tavoitteellisuuden, seurantajärjestelmien sekä mittaamisen kautta. Meidän mielestä sosiaalinen media on yksi erittäin tärkeä osa-alue web-analytiikkaa. Haasteena onkin kerätä dataa eri järjestelmistä yhteen paikkaan kokonaisnäkemyksen saamiseksi.
Kiitos ja anteeksi näin myyntihenkinen postaus. :)
Tuomas Laitinen
Hienoa, että Zipipop on mukana listauksessasi! Palveluidemme kuvaukset ovat jatkuvan kehitystyön alla ja toivottavasti pian avautuvilla uusilla nettisivuillamme myös yhteistyöympäristöihin liittyvien palveluiden kuvaukset ovat aiempaa selvemmät.
Harto Pönkä
Hyvä ja tasapuolinen koonti! Tässä oli mukana aikalailla kaikki, joita itsekin olisin listannut. :)
Pieni esittäytyminen lienee vain paikallaan. Innowise / allekirjoittanut tarjoaa sosiaalisen median koulutusta ja konsultointia. Meidän näkökulma someen ei ole pohjimmiltaan markkinoinnissa tai myynnissä, vaan keskiössä ovat mm. vuorovaikutus/yhteisöllisyys, toimintakulttuuri, verkostojen mekanismit, organisaatioiden some-ratkaisut, oppiminen ja verkkoidentiteetti. Konsultoinnissa erityisosaamista löytyy varsinkin sosiaalisen median strategioiden ja ohjeistusten saralta.
Ohjelmistopuolella meidän some-lippulaiva on täysin uudenlainen wikipalvelu: http://purot.net/ – ja siihen liittyen teemme mielellään yhteistyötä alan muiden yritysten sekä yksityisten kouluttajien/konsulttien kanssa.
Ystävällisin terveisin,
Harto Pönkä / Innowise
harto.ponka@innowise.fi
0400-500315
Perttu Tolvanen
Kiitos hyvistä kommenteista. Juuri myyntihenkisiä kommentteja suorastaan toivotaan tähän ketjuun. Mieluusti saa esittää rajaukselle perusteltua kritiikkiäkin.
Jutun isona pointtinahan on kuitenkin se, että järkevä rajaus on juurikin täysin mahdotonta niin kauan kuin koko käsitteestä ei ole mitään selvyyttä.
Tähän kommenttiketjuun saa ilmoittautua kaikki halukkaat, ja se on suorastaan toivottavaa. Sosiaalisen median kenttä on laaja, ja iso osa toimijoista tuntuu tykkäävän siitä, että sosiaalinen media on yhtä epäselvä käsite kuin jokin uusmedia tai “liiketoiminta verkossa” tai “moderni tietotyö”. Itse en ole sitä mieltä, että näin laaja sateenvarjokäsite on järkevä, ja siksi tässä jutussa on yritetty tiukempaa rajausta.
Alex Nieminen
Sosiaalisen median toimijoiden määrittely on melko haasteellinen tehtävä, kuten tästä artikkelista näkyy. Pelkästään yritysten webbisaitteja selailemalla tai googlettamalla on mahdotonta tehdä kovin syväluotaavaa analyysiä alasta tai sen toimijoista.
Näkemykseni mukaan seurantaa, koulutusta ja strategista suunnittelua lukuunottamatta yritysten pitäisi hoitaa sosiaalisen median toiminta itse. Niin, että keskustelua käy aidosti yrityksen tunteva ja siellä toimiva ihminen. Apua yritykset toki tarvitsevat eri asioihin (ymmärrys, strategia, toiminta), mutta suhtaudun erittäin kriittisesti ulkoistettuihin sosiaalisen median palveluiden tarjoajiin. Sosiaalisen median sisällön pitäisi olla aitoa eikä jossain mainostoimistossa kirjoitettua mainostekstiä (kuten usein on).
En usko, että tämä on kovin kestävä malli yrityksille sosiaalisessa mediassa toimimiselle.
Tästä meidän N2 Social Media Hubista, eli meidän “osaamiskeskuksemme”: Sitä vetää alalla varsin ansioituneena pidetty Riku Vassinen. N2 SMH keskittyy kahteen asiaan: Yleishyödylliseen toimintaan alan yhteenkokoajana avointen luentoiltojen muodossa (niihin on osallistunut n. 80 henkeä), ja toisaalta asiakkaille tehtävään työhön (strategia, koulutus, jalkautus).
Emme erottele palvelutarjoamaa tai “palvelupaketteja”, koska katsomme sosiaalisen median toimintaa osana markkinointiviestintää ja toisaalta palvelukehitystä.
– Alex Nieminen/N2
Katri Lietsala
Kiitos arviosta. Toimittaja olisi voinut googlettaa vaikkapa Gemilon perustajan ja toimitusjohtajan eli minun nimelläni, jolloin olisi samalla huomannut, että sosiaalista mediaa on pyritty käsitteenä avaamaan jo ennen kuin siitä tuli yleisesti hyväksytty. Katso vaikkapa Esa Sirkkusen kanssa kirjoittamani kirja vuodelta 2008 (http://tampub.uta.fi/tup/978-951-44-7320-3.pdf). Se oli Suomessa ensimmäinen tässä laajuudessa kirjoitettu teos ja perustuu Tekesin rahoittamaan isoon sosiaalisen median tutkimushankkeeseen Tampereen yliopistossa.
Kun Parteco-hanke alkoi, sosiaalisen median termiä ei edes käytetty Suomessa vielä kunnolla. Tutkimustausta alalta ja usean vuoden käytännön kokemukset toteutuksista sekä asiakascaseista eivät Perttu Tolvasen mielestä riitä sosiaalisen median asiantuntijuuteen. Tolvanen on töissä Sinisessä meteoriitissa. Kysynkin tässä, mikä on Tolvasen oma uskottavuus kirjoittaa arvio kilpailevista toimijoista.
Jutussa käytännön kokemus käy toisille yrityksille meriitiksi toimia neuvonantajana. Gemilon kohdalla se jostain syystä olisikin huono asia, että osaamme myös toteuttaa emmekä vain neuvoa?
Suomessa on vapaus sanoa mielipiteensä ja kunnioitan sitä, mutta jos mielipiteitä aletaan esittää journalismina, ollaan minusta väärillä teillä.
Kun toimittaja jutussaan päättelee, että Gemilo ei osaisi konsultoida uskottavasti, hän väittää rivien välissä tietävänsä, että tarjoamme aina omia teknisiä toteutuksiamme. Tiedoksi Tolvaselle, että olemme tehneet myös strategioita, esiselvityksiä, suunnitelmia, määrityksiä ja rautalankamalleja sosiaalisen median palveluista, joissa ei tekninen toteutus ole koskaan edes tullut meiltä sekä teknisiä toteutuksia, jotka perustuvat muihin kuin Gemilon omiin järjestelmiin.
Gemilo on perustamisesta asti keskittynyt sosiaaliseen mediaan ja sen ratkaisuihin, joten meillä sosiaalinen media ei ole “keksitty kattokäsite, jolla saa omaa firmaa esille”, vaan tapa toimia, suunnitella ja toteuttaa palveluja asiakkaillemme. Tervetuloa tutustumaan yritykseeni paremmin.
Jaakko Salonen
Erittäin hyvä täsmennys juttuun Katrilta. Olin itsekin erittäin mielelläni nähnyt yllä kuvatuin perustein myös Gemilon listalla.
Hanna Puro
Kiitos Perttu katsauksesta. Annan ilmi Zenton, joka on sekä rakentanut että konsultoinut ja kouluttanut yhteisöllistä/sosiaalista mediaa lähes kymmenen vuotta.
Olemme kouluttaneet noin 150 yritystä käyttämään somea, siis olemaan itse aidosti läsnä verkossa. Olemme sitä mieltä, että sosiaalista mediaa ei voi ulkoistaa. Toinen perusteesimme on, että sisältö on kuningas.
Bloggaamme aktiivisesti ja haluamme sillä kirvoittaa vuoropuhelua niin asiakkaiden kuin asiantuntijoiden kanssa. Ja aikaisempaan keskusteluun viitaten, meistä se on vain etu, että on itse nyrkit savessa myös rakentanut palveluita, kun konsultoi tai kouluttaa sosiaalista mediaa.
Pahoittelen että suutarin lapsella ei ole vielä uusia kenkiä, mutta pian on: uudet nettisivumme julkaistaan vielä tämän kuun aikana.
Parhaiten meidät löytää kuitenkin sosiaalisesta mediasta, kuten Facebookista tai Twitteristä. Tervetuloa tutustumaan blogiimme ja tietysti kommentoimaan!
http://www.zentointeractive.com/blog
Perttu Tolvanen
Kiitos Katri täydennyksestä! Sitähän jutussa peräänkuulutinkin.
Vähän ihmettelen, että onko kirjoittajan ammattitaidon kyseenalaistaminen sinusta hyvä käyttäytymismalli reagoinnissa sosiaalisen median keskusteluihin? Olet meriiteilläsi epäilemättä sosiaalisen median asiantuntija, ja pahoitteluni siitä että en ollut sinua ymmärtänyt katsaukseen listata näkyvämmin – tai tuntenut mainettasi paremmin. Virheiden kautta opitaan. Kiitos täydennyksestä.
Mainitsemasi julkaisu on kyllä listattuna ja linkitettynä tuolla ylläpitämälläni “Raportit ja lähteet” -sivulla: https://vierityspalkki.fi/raportit-ja-lahteet/
Jutussa alleviivaan aika selkeästi sitä, että alan toimijoiden listaaminen on hyvin haasteellista – mutta silti asiakkailla on tarve saada “alaa järjestykseen” jotta osaisivat paremmin ostaa palveluita (myös teidän palveluitanne). Olen Alexin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että pitkällä tähtäimellä ainut kestävä malli on ottaa toiminta omaan haltuun. Sitä ennen tarvitaan konsulttitahoja jotka osaavat opastaa asiassa.
Yrityksesi (Gemilon) sivustolla on näkyvässä roolissa osiot “Ratkaisut” ja “Toteutukset”. Siellä ei ole listattuna noita mainitsemiasi palveluita (tai en niitä löydä). Jutussa myös totean, että alalla on paljon yksittäisiä osaajia, mutta tässä jutussa haettiin erikoistuneita firmoja joihin olisi keskittynyt enemmän osaamista – ja nimenomaan konsultointiosaamista.
Matka kohti parempaa markkinaymmärrystä tapahtuu askel askeleelta. Tämä blogiartikkeli on yksi sellainen askel. Yhteisö ja ammattilaiset pitkälti päättävät sen, että mihin suuntaan ymmärrys menee. Kiitos sinulle, että osallistut keskusteluun ja kiitos että kerroit kommentissasi myös että mitä kaikkea teidän firmanne on tehnyt. Sitähän jutussa pyydän.
Jutun lopussa ei ole erillistä disclaimeria, koska edustamani yritys (tai minä konsulttina) ei tarjoa sosiaalisen median konsultointipalveluita – ja ei ole täten suoranaisesti kilpaileva toimija jutussa haetuille erikoistuneille sosiaalisen median toimijoille.
Aihe juttuun lähti siitä, että ison kotimaisen organisaation markkinointijohtaja pyysi minua suosittelemaan sosiaalisen median konsultointitoimistoja Suomesta. Markkinakartoituksia säännöllisesti tekevänä konsulttina ensimmäinen kierros tapahtuu aina webin kautta, ja vasta tämän jälkeen kyselen suosituksia luotetuilta tahoilta. Lisäksi kysyin tällä kertaa suosituksia myös Twitterin kautta. Tarkemmat tiedustelut kuuluvat asiaan myöhemmillä kierroksilla. Malli ei varmasti ole täydellisin, mutta “täydellisiä yrityshakemistoja” kun ei markkinoilla ole. Tämän blogiartikkelin tavoitteena on parantaa tilannetta, ja helpottaa seuraavia saman ongelman kanssa painivia.
Juho Jokinen
Kiitos huomioista ja kiitos kun kokosit toimijoita,
Tästä lähdenkin suutaroimaan omalle lapselle kenkiä… :) Verkkosivumme palvelukuvaukset todiaan vuodelta 09. Ammattitermein siis kivikautiset.
http://www.facebook.com/digitalmingling/ kertoo tuoreempia juttuja.
Marjut Mutanen
Hyvä lista, kiitos! Nyt tiedän taas paremmin ketä suositella verkostoilleni sosiaalisen median kumppaniksi – ja ketä en.
Sinänsä olen Alexin kanssa prikulleen samaa mieltä siitä, että sosiaalista mediaa ei pitäisi ulkoistaa, vaan tehdä yrityksessä itse. Toki alkuun pääsemisessä ja strategioiden ym. miettimisessä varmasti usein kaivataan ulkopuolista apua.
Katri Lietsala
Minusta sosiaalisen median toimintatapaan kuuluu avoin keskustelu. Koska toimittajana kyseenalaistit yritykseni kyvyn toimia neuvonantajana perustellen, että meistä ei olisi siihen sen vuoksi, että toimitamme myös omia järjestelmiä, halusin kysyä, miksi. Vastauksessasi kerrot, että jutun päätelmä perustuu www-sivustoomme. Kiitos täydennyksestä, sillä jutusta se ei minulle käynyt ilmi.
Kiitos joka tapauksessa Perttu nopeasta reagoinnista juttusi yhteydessä. Se on esimerkillistä ja valitettavan harvinaista käytöstä toimittajilta verkkomediassa.
Antti Isokangas
Kuten vanha kansa sanoi, en tiedä mikä se sellainen sosiaalisen median toimisto on, mutta tunnistan kyllä sellaisen kun näen. Toisin sanoen sosiaalisen median toimiston määritteleminen on melkein yhtä vaikeaa kuin itse sosiaalisen median käsitteen. Puuttuisin silti rajaukseen, jossa “esimerkiksi Sulavan kaltaiset it-konsultointitalot on jätetty katsauksen ulkopuolelle”.
Sulava on konsulttiryritys, joka on erikoistunut sosiaaliseen teknologiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palvelumme kattavat yhteistyöalustojen ja pilvipalvelujen lisäksi sosiaalisen median ratkaisut.
Poikkeamme siis sekä markkinointitoimistoista että tekniseen toteutukseen keskittyvistä digitoimistoista. Haluaisin silti ajatella, että kuuluisimme sosiaalisen median toimistojen listalle.
Janne Jääskeläinen
Katri, en tunne yritystäsi tai sinua henkilönä, mutta noin hyökkäävää asennetta asialliseen kirjoitukseen en ole taas vähään aikaan nähnyt. Sosiaalisen median ammattilaisen luulisi tietävän, miten vääriä mielikuvia voi luoda tarpeettoman hyökkäävällä asenteella. ;)
Juho Jokinen
Marjut, Hanna, Alex, ja muutkin,
Olen usein miettinyt mitä tarkoitetaan kun puhutaan sosiaalisen median ulkoistamisesta? Onko se samanlaista kuin sanomalehtimedian ulkoistaminen? Onko joku tehnyt sellaista?
Pointtini: kaikki vouhkaa ettei sosiaalista mediaa voi ulkoistaa, vaikka kukaan ei käsittääkseni ole ajatellutkaan että koko läsnäoloa voisi ulkoistaa kuin kiinteistöhuoltoa. Vai onko?
Sen sijaan ihmiset jotka tekevät yrityksen hyväksi töitä saavat usein osan työnohjauksesta ja koko palkkansa eri yritykseltä kuin siltä jonka hyväksi työtä tehdään. Tämä on varsin tavallista kasvotusten tehtävässä asiakastyössä: kaupan kassalla, asiakaspalvelussa, promootioissa ja ravintoloissa. Eikö tällaista saisi harjoittaa jos työtehtävänä on asiakaspalvelu, promootio tai myynti verkossa?
Juho
Juha Söderholm
Valtaosa sosiaalisen median konsulteista tai guruista eivät edes ota huomioon suomen myynnillisesti tehokkaimpia sosiaalisia medioita kuten foorumeita. Olen trackannyt satoja verkkopalveluita ja eniten konkreettista myyntiä / kauppaa yrityksille on tullut perinteisten foorumien (autokerhot, muropaketit, Suomi24.fi:t) yms kautta.
Facebookin/Twitterin kautta tehdään varsin vähän “oikeaa” kauppaa, vaan asiakkaat haluavat sinne koska se on “Mediaseksikästä” – Hyötyjen mittaaminen on jäännyt hieman kyseenalaiseksi.
Ovatko sitten foorumit liian epämediaseksikkäitä vai eikö sitä ihan oikeaa osaamista sitten löydykään?
Samaan hengenvetoon ilmottaudun itse sosiaalisen median yliguruksi Suomessa – Kokemuksena mainittakoon että olen pyörittänyt ja aloittanut useita kymmenien tuhansien suomalaisten ihmisten massoja pyörittäviä foorumeita ja onpa mulla ollut 90-luvun alussa BBS, jota pyöritettiin ensin PCBoardilla ja sitten BBBS:llä. Siinä sivussa omaa fyrkkaakin tullut puolisen miljoonaa tehtyä. Tunnen siis varsin hyvin ihmisten käyttäytymismallit ja sosiaalisen median mindsetin.
Terveisin,
Juha Söderholm
Sosiaalisen Median Ylijumala Suomessa
Juha Söderholm
Näyttäkää mulle 10 sosiaalisen median konsultin tekemää casea missä on oikeasti saatu jopa muakin kiinnostavia tuloksia -> Dollareita, euroja, kruunuja ja pesetoja kassaan Roope-Ankan rahasäiliön verran Suomessa, niin mä näytän Teille stadin isoimman vodka-pullon :)
Petri Mertanen
Jotenkin osasin odottaa Juhan osallistumista myös tähän. :) Samaa mieltä mittaamisen osalta.
Juha Söderholm
Tuntuu että suomessa pääsee guruksi sillä, että kirjoittaa kirjan vaikkei oikeasti olis mitään kompetenssia tai käytännön kokemusta koko asiasta.
Tää on vähän kun alkais räppäriks ja suomentais jenkkiräppibiisejä.
Suomi on kuitenkin hyvin poikkeuksellinen markkina-alue netissä, näin ollen 99% ison maailman jutuista on ihan huuhaata täällä ja jenkkigurujen hokemia mantramaisesti toistelemalla ollaan kyllä mun mielestä lähempänä lego-insinööriä kun gurua.
Juho Jokinen
Sori Ylijumala Juha, palkinto ei houkuttele.
Sosiaalisen median aito hyödyntäminen on paljon muuta kuin trafiikinohjausta. Onnistunut läsnäolo verkossa luodaan hitaasti ja tulokset ovat vaikeammin osoitettavia kuin klikkausprosentit ja konversiot (tai tämän kvartaalin eurot).
Helppona esimerkkinä nyt vaikka PRKL Clubi, jonka brändi on Faceobokin avulla tullut sen verran vahvaksi, että klubin olemassaolo on “turvattu” useaksi vuodeksi. Lisäksi FB tuonee sille päivittäin ylimääräisiä kävijöitä. Ovelle vaan kyselemään jos et usko.
Johanna Janhonen
Moikka Perttu!
Hyvä lista, ja hyvä että otit aiheen puheeksi. Some-yrityksiä on listattu myös täällä: http://wiki.eoppimiskeskus.fi/display/yritys/Sosiaalisen+median+ja+menetelmien+kehitys.
Et ottanut listalle yhden hengen yrityksiä, mutta koska kehotit myyntipuheisiin, niin täältä pesee :). Piilotettu aarre on perustettu viime vuonna, mutta some-kokemusta multa löytyy vuosien takaa, ensin harrastusten parissa, sittemmin myös töissä. Tuotteistuksia kaipailit, minulta ne löytyvät täältä: http://piilotettuaarre.fi/?page_id=495 – koulutusta, konsultointia, työpajoja ja sisällöntuotantoa.
-Johanna Janhonen, Hidden treasure – Piilotettu aarre
Juha Söderholm
Varmasti se FB on tapahtumien järjestämiseen ihan hyvä juttu, ihmiset ottaa ne varsin hyvin aina vastaan koska kyse ei ole läpeensä kaupallista, on myös tosi mukavaa että Audi saa 100 000 fania jotka haluavat voittaa Audin, automerkkeihinhän ei muuten liity mitään fanaattisuutta, joten fanimäärän saavuttaminen olisikin hyvin vaikeaa. Succeesta
Mua kiinnostaa vaan se että mihin yo. tapauksissa tarvitaan mitään helvetin workshoppeja? Eiköhän jokainen ymmärrä että jos tapahtuman laittaa facebookkiin, kutsuu kaverit ja pyytää kaverien kutsumaan kaverit ja jos tapahtuma on vielä kiinnostava niin sinne tulee porukkaa.
Miten PRKL Clubi on varautunut siihen, että yhtenä päivänä Facebook vain hylätään kuten kävi MySpaceille ja IRC-Gallerioille yms uuden palvelun tullessa ovella. Se on varmasti otettu myös huomioon tuossa hyvin pitkäkestoisessa strategiassa jossa koko palvelu on tavallaan annettu Facebookille ja elää ja kuolee sen kanssa.
Mua kiinnostaa siis kymmenen tapausta jossa varsin tylsällä ja normaalilla tuotteella (makkara, limu, tms) on saatu myytyä suomessa huomattavasti enemmän kamaa Facebookin ansiosta. Audinkin liikevaihto on varmasti tämän upean Facebook-tempauksen takia noussut suomessa ainakin 15 kertaiseksi.
Ymmärsinkö siis väärin, että se tekee sosiaalisen median konsultin, että on tunnukset Facebookkiin, Twitteriin ja LinkedIniin ja vielä käyttää niitä kerran pari kuukaudessa? :D
Juha Söderholm
Oon vähän särkylääkkeissä katkenneen nilkan takia, joten sori kirjoitusvirheet :) Alkoholilla oli hieman osaa asiaan.
Juha Söderholm
Mitä järkeä on tehdä mainontaa jonka tuloksia ei voi osoittaa? :)
Eli siis korjaa nyt edelleen jos olen väärässä:
Sosiaalisen median gurun jäljiltä tehty workshop ei näy yrityksen liikevaihdossa eikä viivan alle jäävässä tuloksessa, missä se näkyy? Positiivisissa fiiliksissä maanantai-aamun palaverissa kun ollaan syydetty 20-200 000 euroa sosiaalisen median konsultille joka voi kerran vuodessa vaihtaa sen nousukassarjan BMW:n uuteen malliin?
Juha Söderholm
Oli pakko tarkistaa vielä tämä ym. PRKL Club (ilmeisesti tämä: https://www.facebook.com/pages/PRKL-Club/141779053266 )
Täytyy kyllä sanoa että miten voidaan puhua mistään älyttömästä succceesta jos stadin parhaalla paikalla oleva baari on kerännyt 5000 fania sosiaaliseen mediaan?
Sosiaalinen media on tekemässä PRKL Clubista uutta Nokiaa, Applea tai peräti KONEtta?
Mulla on “Ilmainen lahja” niminen palvelu jolla on lähes sama määrä faneja ja koko liiketoimintamalli on roskan kauppaaminen ko sivun kautta.
Juha Söderholm
Korjaan Yllätyslahja: https://www.facebook.com/pages/Yll%C3%A4tyslahja/102129809858354 – Sinne vaan liittymään :)
Christina Forsgård
No kylläpäs polkaisit tsunamin liikkeelle Perttu. Kommentti siis täältäkin.
Listallasi ei ollut yhtään viestintätoimistoa, vaikka sosiaalinen media on ennen kaikkea viestintää; vuorovaikutusta ja vuoroin vaikuttumista. Suhdetoiminnan ammattilaiset lähestyvät ilmiötä johtamisen, viestinnän, vaikuttamisen ja kaikkialle tunkeutuvan toimintakulttuurin muutoksen näkökulmista.
Ilmiö on yhtä jännittävä kuin web-sivut aikoinaan. Konsulttipäät kolisivat ja rahasta puhuttiin silloinkin. Onneksi verkkosivujen rakentamisesta ei enää vaadita ROI-laskelmia ennen projektia: verkkosivut on oltava. Samoin käy läsnäololle sosiaalisessa mediassa. Kun ilmiö arkipäiväistyy, ilmiöön keskittyvien konsulttien leipä kapenee ja sitä hyödyntävien tekijöiden levenee.
Yksi ei muutu. Ihminen. Ja hänen tarpeensa luoda merkityksellisiä suhteita erilaisissa ympäristöissä. Auttajia voivat olla hyvinkin erilaiset toimijat ja työnantajan nimessä voi olla lähes mikä leima tahansa.
Helppoa Kuin Mikä
Kolme steppiä SOMEEN helposti:
1. Facebook-sivun perustaminen yritykselle: Kirjaudu Facebookiin omalla profiilillasi. Mene vas. marg. kohtaan (ei profiilisivulla, vaan Facebook-linkistä yläpalkissa), valitse “Sivut” (jos ei näy, klikkaa ensin Lisää) > Luo Sivu > Company or Organisation. Täytä tiedot. Suora linkki (kun olet kirjautunut ensin) http://www.facebook.com/pages/create.php
2. Tykkää-painikkeen luominen kotisivuille
http://developers.facebook.com/docs/reference/plugins/like/
Muut some-upotukset, ohje:
http://developers.facebook.com/docs/plugins/
3. Perusta yrityksellesi YouTube-tili ja kuvaa N8:lla hassunhauskoja videopätkiä ja lataa ne verkkoon ja syötä videoiden linkit yrityksen Facebook-seinään. Näin saat takuulla videon katselukertoja ja tykkäyksiä. Tee tätä säännöllisesti. Luo YouTube-tili:
http://m.youtube.com/create_account
Eli ei todellakaan tarvi ulkoistaa kenellekään, saati edes kysyä kalliita neuvoja “some-toiminnan” aloittamiseksi tai konsultaatiota työvälineistä. Liitä yrityksesi SOMEEN nyt!
Rohmu-Petteri
Mielestäni ainoa oikea tapa ratkaista sosiaalisen median suomen mestari on skabata siitä, kenellä on paras sosiaalisen median määritelmä firman sivulla. Linkkejä kehiin ja arvosanoja perään.
Janne Saarikko
Mukavaa kuohuntaa tämän hypetetyn ja trendikkään sosiaalisen median ympärillä. Täytyy myös täysillä peesata Alexia puhuttaessa sosiaalisesta mediasta osana yrityksen markkinointiviestintää ja Kittiä tuosta viestinnällisestä näkökulmasta. Tärkeintä vähän kaikessa on sisältö, ja hyvää sisältöä on huono ulkoistaa.
Sosiaalisen median sateenvarjon alle pukkaa somegurujen, mainostoimistojen, digitoimistojen, viestintätoimistojen, koodipajojen ja organisaatiokonsulttien lisäksi ainakin henkilöstökonsultteja, it-tuotetaloja, digitoimistoja, hakukoneptimoijia, tutkimusfirmoja, liikkeenjohdon konsultteja, myyntikonsultteja, koulutusorganisaatioita, prosessitaloja, “näinhän tämä on aina ollut” -osaajia ja monia muita. Miksi? Koska se on mahdollista, ja koska sosiaaliseen mediaan voidaan päätyä kaikista näistä osaamisalueista.
Kunhan tässä tovi vielä mennään eteenpäin, arkipäiväistynyt sosiaalinen media toimii uudella tavalla uudenlaisen ympäristön työvälineenä, mutta samojen ihmisten toimesta. Ja sitten taas nauretaan näille keskusteluille.
Miten meillä Zeelandissa? Sosiaalinen media on osa jokapäiväistä toimintaamme asiakkaidemme markkinointiviestinnän parissa. Itselleni avautui jo vuosia sitten se, kuinka vaarallista ja rajoittavaa on toimia laatikoissa. Sosiaalisen median ei pidä olla laatikko, se toimii parhaiten osana suurempaa kokonaisuutta. Markkinointi, mainonta, viestintä, teknologiatoteutukset, palvelumuotoilu, brändäys ja mitä näitä nyt on… ainiin myyntikin… Miksi rajoittua, jos käytössä on kaikki vaihtoehdot?
@saarikko – Zeeland
Jyri Suhonen
Hei,
Mielenkiintoinen keskustelu. Olen sama mieltä Juhan kanssa. Somen hyöty pitää pystyä mittaamaan. Jos Somea ei mittaa, niin se on kuin perinteinen lehtimainos (toivotaaan toivotaan).
Somevälineet
Somevälineet ovat useimmiten: Facebook-fanisivu, YouTube-tili ja YouTube-videoiden postaaminen fanisivun seinälle sekä viikottaisten uutisten postaaminen seinälle. Lisäksi firman kotisivulle voi lisätä FB-fanisivun tykkää painikkeen.
Joten ei tarvita ulkoistusta, kuten yllä on jo todettu.
Juha Söderholm
Mun mielestä tää keskustelu olis huomattavasti mielenkiintoisempi jossei mentäisiin perinteiselle mainos/digi/mikälie -toimistolinjalle, jossa kaikki kyllä tekevät, mutta kellään ei ole osoittaa konkreettisia tuloksia siitä, että se on oikeasti hyödyllistä.
Ja nyt ei puhuta sitten mistään “kevyestä yläpilvestä”, vaan ihan konkreettisista seikoista: Miten yrityksen liikevaihto- tai tulos on kasvanut sosiaalisen median tempauksen ansiosta.
Juha Söderholm
Mä en tosin tiedä oonko liian yrittäjä- ja tuloshenkinen, koska mun mielestä voidaan puhua mistä vaan markkinointiviestinnästä, mutta jos se ei kasvata yrityksen tulosta tai liikevaihtoa, niin voidaan puhua täysin turhasta “wasting of time” ja “wasting of money” -ilmiöstä.
Tämän kun useampi ymmärtäisi, niin päästäisiin oikeasti sille tasolle että Suomessa tehtäisiin hyvätasoista markkinointiviestintää – pääasia ei ole nimittäin voittaa sillä teoksella palkintoja, vaan saada uusia asiakkaita ja lisää kauppaa tai kustannussäästöä asiakkaalle, jolloin viivan alle jää enemmän rahaa.
Mä ajattelen ehkä eri tavalla, mutta mun mielestä perusteeksi sosiaaliseen mediaan panostamiseen ei voi riittää se, että “Kun kaikki muutkin sitä tekevät”.
Janne Saarikko
Juha,
Kun puhutaan liiketoiminnasta, kaiken tekemisen pitää johtaa kohti tuloksen tekemistä. Ja kaikkea pitäisi myös mitata sen mukaisesti.
Mutta jos ehdotat kaikkien yksittäisten toimenpiteiden mittaamista niiden suoralla myyntituotolla… No ei lähdetä sinne.
Liiketoiminnan mittaamisessa eri tasoilla ja oikealta etäisyydeltä on vielä paljon tekemistä.
Nyt meni kyllä offtopiciksi. I’m sorry. :)
Juha Söderholm
Nyt meni nimenomaan humanistiseksi taiteilijatouhuksi, ei liiketoiminnasta puhumiseksi. Tää on se ongelma mikä vaivaa suomen markkinointisceneä, siellä puuhaa taiteilijat – ei rahantekijät. :-)
Tottakai jokaista yksittäistä toimenpidettä pitää mitata suoraan sillä mitä se tuo lisää viivan alle, jossei se tuo mitään sitä kutsutaan “amatöörien puuhasteluksi”, ei ammattimaiseksi tekemiseksi. Jos ainoa syy tehdä sosiaalista mediaa on se, että se on “kivaa” ja se tuottaa sitä tekevälle firmalle tuottoa, mutta sitä mitä se tuottaa asiakkaalle ei mitata ei koko hommassa ole mielestäni asiakkaan puolesta mitään järkeä.
Henkilökohtaisesti mun mielestä SoMe on samassa tilanteessa kun hakukonemarkkinointi muutama vuosi sitten, alalla on jos jonkunmoista “Gurua” ja puliveivaria, koska puhutaan tekniikasta jota asiakkaan on edelleen vaikea hahmottaa. Mun on pakko olla pessimisti, mutta tuo tie tuskin kovin pitkälle kantaa, vaan asiakkaat alkavat vaatia oikeasti tuloksia – Niin kävi hakukonemarkkinoinnissa ja monessa muussakin, miksei siis SoMessa?
Mä olen lukenut muutaman alan kotimaisen “gurun” kirjan ja sen perusteella en antaisi kyllä niiden kaverien viedä mun roskiakaan saati sitten tehdä mulle digitaalista mainontaa missään muodossa – Sen verran sieltä paistaa läpi ettei käytännön kokemusta tai oikeasti tuloksellisia caseja ole – Ainoastaan paljon nippelitietoa mitä copy-pastetettu ja suomennettu jenkkiblogeista.
Harto Pönkä
Juha: Usko pois, sun näkökulma on tullut selväksi. (Sanon sitä varten, ettet turhaan vaivaudu toistamaan sitä vielä kerran.) Mutta jos markkinointi ja myynti on sun mielestä ainoita, mihin sosiaalista mediaa voi tai tulee käyttää, niin se on todella kapea käsitys. Eikä oikeuta minkään sortin titteleihin someen liittyen, koska missaat 99% somesta.
En tarkoita, että painottamasi 1% olisi turhaa – ei missään tapauksessa! Mutta kun puhutaan somesta, niin se uusi, mitä some on tuonut, on nimenomaan kaikkea muuta. Enkä todellakaan puhu nyt vain Facebookista ja YouTubesta saati jostain kaavamaisesta sisällöntuotannosta tapahtuipa se blogin tai minkä tahansa kautta. Jos kaipaat itseopiskelumateriaalia, niin sitä löytyy Googlettamalla artikkelin nimet läpi.
Christina Forsgårdille +1
Sorry offtopic. Ehkä joskus blogissa lisää.
Juha Söderholm
Harto Pönkä: Kyllä mä oon nimenomaan sitä mieltä, että asiakaspalveluun, rekrytointiin ja jälkimarkkinointiin se soveltuu parhaiten, yrittäjät kuitenkin ymmärtävät sen nimenomaan kanavana tehdä lisää bisnestä :) Harvemmin kuitenkaan näkee mitään yllämainituista suomessa, vaan yleensä toteutukset ovat luokkaa: “Voita 200 kääpiötä ja kossupullo” ja summamutikassa olevaa fanien keräämistä ilman mitään oikeaa strategiaa.
Edelleen toistan kysymykseni, että kuinka monen sosiaalisen median strategiaan kuuluu erilaiset foorumit suomessa? Niistä olen nähnyt ihan konkreettisesti tehtävän asiakkaalle kauppaa, mutta varsin harvoin yritysten edustajat esimerkiksi autofoorumeille, tietokonefoorumeille tai vastaaville vastailevat.
Sosiaalinen media ei ole mikään uusi juttu, vaikka siitä sellainen on koitettu tehdä – Se on ollut suomessa jo viimeiset 20-vuotta, jopa ennen internettiä purkkien ihmeellisessä maailmassa, höpöhöpö-gurujen laskeutuminen vaan tapahtuu aina silloin maailmankartalle kun jotain asiaa aletaan hehkuttaa mediassa, sillon syntyy tilaus asialle ja ne joilla on helppo raha mielessä ovat yleensä silloin valmiina :)
Ilkka O. Lavas
Kristiina nosti tärkeän pointin esille: Some on osa viestintää. Pelkkään someen erikoistumalla ei vielä pitkälle pötkitä. Ehkä sillä elättää itsensä ja pari muuta, mutta valtavaa bisnestä ja suurta toimistoa suomen markkinoilla tästä ei saa.
Christina Forsgårdille +1
Juhan pointti on kyl hyvä, mutta pelkkään markkinointiin somea ei käytetä, sieltä toki tulee raha, mutta yritysten ja yhteisöjen viestinnässä on kyse muustakin kuin rahasta: PR:stä, maineen hallinnasta, tiedoittamisesta ja vaikkapa kriisiviestinnästä.
Ja sitten toinen asia: Born -some yrityksiäkin suomessa on. Asiakkaamme kiitos.fi syntyi somessa perustetusta “Minä olen vapaaehtoinen ahtaaja ahtaajien lakon aikana” -ryhmästä. Kiitos tahkoo nyt bisnestä monessa maassa ja työllistää ihmistiä.
Born global, born some,
@lavas W3 Group Finland Oy:stä (joka ei ole sometoimisto, mutta meille some on yksi ohjelmoimalla muodostettu viestintäväline ja erittäin hyvä sellainen.)
Katri Lietsala
Harmini ehti sulaa jo Pertun vastaukseen. Kun nyt illalla näin Jannen viestin, niin esitän tässä tuplapahoittelut, jos loukkasin Perttu – tai Janne, jota viestini harmitti. Pertun vastaus selvensi ainakin itselleni tarpeeksi taustoja, joten omasta puolestani ei ole draamaa jäljellä.
Oma yritys herättää suuria tunteita. Se oli mukava taas huomata, koska intohimoinen suhtautuminen oli unohtua työkiireisiin ;) Huomisesta liikkeellä piirun verran pehmeämmin kannanotoin, lupaan ainakin yrittää.
Itse asiassa epäilen, että ei ole järin merkitystä, onko sosiaalisen median toimisto vai ei, vaan sillä, mistä näkökulmasta kukin toimittaja vuorovaikutteisia verkkopalveluja katsoo, miten hyvin yritys tuntee sen, mistä puhuu ja millainen tausta yrityksen tarjoamilla asiantuntijoilla on. Christina tämän jo sanoi hienosti. Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla.
Kun nyt luin Pertun jutun uudelleen, haluan nostaa hattua, että jutusta käy selvästi ilmi yksi iso puute meidän alalla. Jos yritykset osaisivat paremmin esitellä, mitä ne tekevät, olisi asiakkaiden helpompi vertailla toimittajia ja valita sopivin kuhunkin työhön. Yrityksillä on kullakin omat vahvuudet, mutta vahvuuksien selvitystyön voisimme tehdä helpommaksi.
Vesa Palmu
Hyvä keskustelu, pakkohan tähän on osallistua. :-)
Sosiaalisen median kehityksessä liiketoimintana on tosiaan hyvä katsoa taaksepäin webin kehitystä viimeisen vuosikymmenen aikana. Erikoistuneita webiputkia oli vielä kymmenen vuotta sitten pilvin pimein. Kun webistä tuli hitaasti mutta varmasti osa lähes jokaisen yrityksen päivittäistä toimintaa siirtyivät konsultit tarjoamaan laajempia palveluita kuin vain pelkkää webiä. Tänään web on keskeinen työkalu jota käyttää hyvin laaja kirjo erilaisia toimijoita.
Somen kanssa käynee aivan sama kehitys. Se on tullut jäädäkseen ja siitä tulee vain osa työkalupalettia erinäköisille liiketoiminta-alueille. Miten pitkään pelkästään sosiaaliseen mediaan keskittyviä toimistoja mahtaa löytyä? Riittääkö pelkkä osaaminen sosiaalisessa mediassa oikeasti kantamaan liiketoimintaa ja jos niin mitä tämä osaaminen tarkemmin on? Tänä päivänä ainakin pelkkää webiä osaavaa toimistoa saa tosissaan hakea.
Mittari
Jo mainonnan mittaamisessa on se dilemma, että vaikka mennyt kamppis mitataan, seuraava olisi muutenkin täysin erilainen, eli copyn päästä lähtenyt, ja copy tuskin menneen kamppiksen mainosmittausta katsoo, joten what’s the point käyttää yhtään rahaa mittauksiin, koska kuitenkin uutta suunnitellaan jo tukka putkella välittämättä mittausten tuloksista. SoMen suosiota voi katsoa tykkäysluvuista, mutta muuttakaapa se toteutuneiksi ostoiksi. Nyt ollaan vielä sumussa, jossa yrityksille voi yrittää myydä SoMea-palveluna, koska se kalskahtaa tieteeltä. Mutta kohta termille nauretaan, koska kaikki web alkaa olla sitä. Ja totta, Suomen SoMe on = Arvonta, johon kutsutaan kaverit osallistumaan, hohhoijjaa. Voittajia sitten kukaan edes missään näkee listattavan.
Sami Suni
Hyviä kommentteja. Erityisesti Juhan kommentit ovat asiaa! Eiköhän tunnusteta tosiasiat ja myönnetä että mehän tässä ollaan niitä jotka tästä paljon puhutusta somesta hyötyvät. Meillä ainakin menee siihen liittyvää palvelua ja vimpainta kaupaksi joka projektiin :) Ei muuta kuin lisää hypeä vaan kehiin!
Vesa: Totta puhut ja eiköhän ne pelkästään flashia tekevät toimistotkin pikkuhiljaa kuole tai ainakin niiden pitää opetella uutta. Samoin käy hakukoneoptimoinnille. Nämä asiat kun ovat sellaisia että webbisivujen tekijän on usein kaikkein helpointa ja kustannustehokkainta ne hoitaa asiakkaan puolesta. Erikoistumista ei siis välttämättä tarvita niin paljoa että olisi varaa ylläpitää kalliita toimistotiloja Helsingin keskustassa.
Hieman itseäni myös ihmetyttää tämä somesta puhuminen. Ihan hyvin voitaisiin puhua Facebookista ja esimerkiksi hakukoneoptimoinnissa Googlesta. Onko YouTube sitten jotain sosiaalista mediaa? Sehän on videoiden hostauspalvelu. Eikait kukaan niitä kommentteja viitsi lukea. Ainiin olihan ne blogit ja keskustelufoorumit :) Some on terminä vähän sama kuin uusmedia.
Aki Antman
Olen Sami Suni kanssasi aika vahvasti eri mieltä sosiaalisen median määrityksestä. Sosiaalisen median rajaaminen Facebookiin on suunilleen samanlainen rajaus kuin rajaisi internetin Google.comiin. Ja harva toimisto “vaan tekee Flashia”.
Mutta varsinainen pointti oli se, että Youtube on ehdoton ja olennainen osa sosiaalista mediaa. Ensinnäkin Youtubeen tallennetut videot leviävät kulovalkean tavoin eri paikoissa ja Youtube on ollut monessa mielessä nykyisen netti/somekulttuurin uranuurtaja.
Google julkaisi juuri mm. mahdollisuuden aloittaa Google+ Hangout suoraan Youtuben sisältä. Minä ainakin kutsun tätä erittäinkin sosiaaliseksi. Ja kyllä niitä kommentteja on aiemminkin luettu sekä videoita peukutettu. Mutta edelleen tuo Youtuben oma käyttöliittymä on vain jäävuoren huippu.
Mikko
Jos olet, Juha, yhtä kova markkinointimies kuin mitä väität, miksi kotisivusi näyttää siltä, että olet mukana paritusbisneksessä?
Ilkka O. Lavas
Hehee, Juhahan on paritusbisneksessä :D Asiakkaan ja ostajan ;)
ile
Sami Suni
Aki: ehkäpä turhan tiukan rajauksen tein, mutta ajattelinkin enemmän asiaa asiakkaiden ja todellisen käytön näkökulmasta kuin siitä mitä kaikkea on tarjolla (joista erittäin harva on perillä). Olet siis oikeassa että onhan niitä mahdollisuuksia olemassa ja kokoajan tulee lisää, mutta edesauttavatko ne kenenkään muun bisnestä kuin konsulttien? Silti olen sitä mieltä että YouTube on lähinnä videoiden hostauspalvelu. Kulovalkean tavoin kyllä leviää kaikenlaiset videot joissa joku mokaa tahallaan tai vahingossa. Joku suuri kansainvälinen brändi voi pystyä levittämään muutakin, mutta siloinkin tuotteen ympärillä pitää olla järjetön hype (tyyliin Apple).
Petri Mertanen
Pakko ottaa tähän mittausasiaan vielä kantaa. :)
Mikäli tämän niinsanotun SoMen mittaaminen on fanien lukumäärän, tykkäämisten tai pelkästään myynnin seuraamista niin tilanne on aika heikko. Eri osa-alueille tulee olla erilaisia mittauspisteitä, muuten kokonaisuuden analysointi sekä oppiminen jää aika heikoksi. Onneksi dataa on mukavasti saatavilla.
Organisaatioilla voi olla hyvinkin erilaisia tavoitteita, joista johdetaan seurattavat mittarit ja muodostetaan mittaristo. Lainatakseni Dennis Mortenseniä: “web ilman analytiikkaa on kuin firma ilman taloushallintoa”. Nykyisin tuohon analytiikkaan vaan kuuluu oman sivuston lisäksi paljon ulkopuolisia palveluja eli kulmakerrointa on tullut hivenen lisää.
Alex Nieminen
Mielestäni sosiaalinen media *on* ympäristönä hyvin erilainen verrattuna esimerkiksi mainontaan tai viestintään sanomalehdessä. Samoin vastaanottajien odotusarvo siitä mitä ja miten ja kuka sosiaalisessa mediassa käy keskustelua yrityksen tai brändin nimissä.
On luonnollista, että yritys ei itse tee sanomalehtimainontaansa (harvalla yrityksellä on omat osastonsa tai osaajansa graafiseen suunnitteluun), mutta on mielestäni luonnotonta, että yritys ei itse kävisi dialogia asiakkaidensa kanssa.
Kokonaan oma kysymyksensä on tietysti se, onko sosiaalinen media dementoitumassa vain mainoskanavaksi suurelle osalle yrityksiä. Se on tietysti ulkoistettavissa, mutta eipä silloin kannata suuria tuloksiakaan investoinneille odottaa.
Onneksi luonnollinen valinta siivoaa tässäkin suhteessa helppoheikit nopeasti pois markkinoilta.
Seppo Sinkkonen
Heti aluksi täytyy tunnustaa, että en todellakaan ole alan asiantuntija, mutta keskustelu on erittäinen mielenkiintoinen.
Tuntuu, että osa kommentoijista ei ole edes pysähtynyt miettimään mitä sosiaalinen media kokonaisuudessaan
tarkoittaa vaan katsotaan kenttää kiikareilla.
Ja kun termistä ei tunnu löytyvän mitään konsensusta niin lainaan nyt vaikka Sanastokeskus TSK:n määritelmää: “Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita.”
Muuttaisin heti lausetta hiukan muotoon: “Sosiaalinen media on tietoverkkopalveluiden mahdollistama viestinnän muoto…”
Miksi ei esim. “…Web 2.0 teknologiaa hyödyntävien tietoverkkopalveluiden…” (onneksi termi alkaa jo unohtua) tai modernien? Siksi koska mielestäni jo 80-luvun purkit (BBS:t) täyttivät yhtälailla tuon määritelmän, samoin myös Juhan mainitsemat foorumit.
Jos tuijotetaan sanatarkasti määritelmää niin onko esim. LinkedIn osa sosiaalista mediaa? Eihän siellä käsitellä sisältöä.
Muuttaisinkin määriteltämässä olevan lauseen lopun muotoon “TAI luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita.”
Näin voidaan sujuvasti vetää kokonaisuuteen mukaan vaikka verkkopelit.
No eihän somessa käsitellä pelkästään ihmisten välisiä suhteita kun brandit/organisaatiot/yritykset haluavat olla mukana.
Muutetaan edelleen geneerisemmäksi “…tai luodaan ja ylläpidetään KÄYTTÄJIEN välisiä suhteita.”
“Sosiaalinen media on tietoverkkopalveluiden mahdollistama viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä tai luodaan ja ylläpidetään käyttäjien välisiä suhteita.”
Koska suuri osa ihmisistä käyttää näitä palveluita yritykset haluavat ymmärrettävästi olla niissä edes löydettävissä.
Mitä tulee yritysten (markkinointi)toimenpiteisiin niin omasta mielestäni asiaa tulisi aina lähestyä tavoitteiden kautta.
Olkoon ne sitten näkyvyyttä, euroja tai mitä tahansa. Tavoitteet pitäisivät tietenkin olla myös mitattavissa, helpommin
sanottu kun tehty. Nostankin hattua toimistoille, jotka uskaltavat tehdä caseja tulospohjaisesti.
Internetin evoluutio (kiitos mm. Googlen ja Facebookin palveluiden) on pikkuhiljaa sulauttamassa verkon palvelut yhdeksi
“kokonaisvaltaiseksi sosiaaliseksi mediaksi”. Oma veikkaukseni onkin, että parin vuoden päästä koko termiä ei enää yleisesti edes käytetä vaan puhutaan vain “verkosta”.
Kiitos ja anteeksi.
-Seppo Sinkkonen, Zeeland
Harto Pönkä
Alex, erittäin hyvä kommentti. Nimenomaan yritys-asiakas-dialogin tuominen esiin. Ja se on paljon muutakin kuin asiakaspalvelua ja jälkimarkkinointia.
Olen kuvannut sitä niin, että periaatteessa yrityksella ja asiakkaalla on jokin yhteinen tavoite: asiakkaan tarve, johon yrityksellä on tarjota ratkaisu. Asiakaslähtöisyydessä on kyse ihan samasta asiasta, mutta sosiaalisen median avulla voidaan päästä vielä astetta pidemmälle: aitoon yhteistyöhön, jatkuvaan tuotekehitysprosessiin, jossa asiakas on mukana. Luonnollisesti osaa asiakkaista tämä ei kiinnosta, mutta yhä suurempaa osaa kiinnostaa.
Siinä on kyse on ihan muusta kuin myynnistä, jossa voi olla täysin toisarvoista, vastaako tuote/palvelu yhtään sitä, mitä asiakas tarvitsee. Juhan “Ilmainen lahja” -FB-sivu, jolla “myydään roskaa asiakkaille”, on irvokkuuden huippu.
Tiivis ja jopa luottamuksellinen suhde, joka on syntynyt sosiaalisen median kautta, on totta kai myös merkittävä kilpailuetu ja johtaa todennäköisemmin pitkään asiakassuhteeseen kuin roskan myyminen. Asiakkaat kun tekevät ostopäätöksiä sekä suosittelevat tuotteita paljon muunkin kuin hinnan perusteella. Yhä useammin verkkoyhteisö on tuotteen merkittävä lisäarvo – joskus jopa tärkeämpi kuin alunperin ostettu tuote.
Eli toivottavasti some ei ole taantumassa vain markkinointiin. Markkinointi ja some OVAT kaksi eri asiaa. Some voi käyttää markkinointiin, mutta 99% on kaikkea muuta. Ero kiteytyy siihen, että somea voi käyttää tuhannella tavalla yrityksen hyödyksi ilman, että siihen liittyy yhtään markkinointia.
Tässä keskustelussa ei ole vielä edes otettu esille somen käyttöä yrityksen sisällä. Sillä on ollut iso merkitys esim. Nokia tuotekehityksessä ja taannoisessa menestyksessä. Missä tahansa yrityksessä somen sisäinen käyttö nopeuttaa tiedonkulkua sekä helpottaa aiempiin sisältöihin ja keskusteluihin palaamista, kun ne jäävät talteen somepalveluihin. Ja nämä ovat vasta se ensimmäinen etu. Loppujen lopuksi somessa on enemmän kyse toimintakulttuurin kehittämisestä kuin välineistä. Lisää kokemuksia esim. wikien hyödyntämisestä organisaatioissa löytyy blogistani: http://harto.wordpress.com/2011/08/02/wiki-kokemuksia-yhteistyoalusta-ja-kollektiivinen-tietopankki/
Jos menisin yhteenkään koulutukseen esittämään, että some on sitä, että luodaan FB-sivu ja YT-kanava, niin minut naurettaisiin ulos – vähintään yleisön ilmeet olisivat näkemisen arvoisia. ;)
Liisa Palmu
Mielenkiintoinen keskustelu. Olen Juhan kanssa samaa mieltä siitä, että sosiaalisessa mediassa mukana olemisen syyksi ei tosiaankaan pitäisi riittää se, että muutkin ovat siellä. Sosiaalisen median pahin sudenkuoppa onkin mielestäni se, että ollaan mukana, mutta tehdään se huonosti. Vertailin Islannin tuhkapilvihässäkän aikana esimerkiksi eli lentoyhtiöiden tapoja hyödyntää Facebookia asiakasviestinnässä. Toisille ropisi asiakkailta pisteitä ja kiitosta, toisille taas sitten ei.
Myös kanta-asiakasmarkkinoinnin välineenä esimerkiksi FB voi toimia hienosti. Tunnustan, olen kipittänyt kiltisti mm. lastenvaatekauppaan kuluttamaan rahaa Facebookista lukemani kampanjapäivityksen perusteella. Sain samalta yritykseltä samasta aiheesta myös suorakirjeen kotiin, mutta se ei saanut minua liikkeelle. Facebook sen sijaan sai, hyvänä tukenaan bloginäkyvyys.
Uskon, että etenkin yrityksille, joilla ei ole mahdollisuutta mittaviin markkinointipanostuksiin perinteisissä medioissa, sosiaalinen media tarjoaa hyviä mahdollisuuksia paitsi tunnettuuden ja maineen, myös myynnin kasvattamiseen.
Mittaamisesta olen Petrin kanssa samaa mieltä. Mutta monipuolista mittaristoakin tärkeämpää on se, että ne tavoitteet on määritelty kunnolla. Kuten kaikessa tekemisessä yleensäkin, auttaa, jos tietää missä on, ja minne haluaa päästä. Sitten ei enää tarvitse kuin järkeillä, miten sinne parhaiten pääsee, ja löytää ne oikeat mittarit onnistumisen seuraamiseen.
Juha Söderholm
Toki en mäkään kiellä, että sosiaalinen media ja sen harrastelu on ihan kiva lisä sitten kun kaikki muut asiat on tehty kuntoon, mutta menee tällä hetkellä omasta mielestäni kohtaan “hifistely” Suomen tapaisilla markkinoilla.
Isoin ongelma verkkomainontaa tekevillä firmoilla on, että tehdään “vähän kaikkea”, mutta mitään ei kovin hyvin.
1) Saitti liidikoneeksi
2) Järkevä määrä kauppaa eri lähteistä
3) Hifistelyä
Liisa Palmu
Livahti tuo äskeinen näpeistä hetken liian aikaisin. Piti siis vielä kiittää Perttu Tolvasta hyvästä katsauksesta alan toimijoihin ja siitä että tämänkin pohjalta muutama suutarin lapsi saattaa saada kengät. Asiakkaan näkökulmasta eri mainos/markkinointi/viestintä/digi/some/jne toimistojen tarjoamiin palveluihin ja osaamiseen perehtyminen on tosiaan usein melkoisen haastavaa ja etenkin aikaa vievää puuhaa. Tuntuu, että projektin haastavin osa voi joskus olla oikean kumppanin löytäminen.
L-Gagga
Alex, minusta esityksesi ensimmäisessä SMH:ssa kertasi jo pari-kolme vuotta vanhat kliseet siitä, että “facebook tulee muuttamaan markkinointia”, otsikkokin oli kai jotain “facebook on uusi internet”. Olisin odottanut jotain uutta näkökulmaa ja jopa räväköitä ennustuksia tulevaisuudesta ja sen palveluista mieluummin kuin muutaman SoMe-portaalin luvuilla hehkuttamista alan ihmisille. Muuten hyvä idea koota puhujia yhteen tilaisuuksiin.
Simo-Petteri
Täytyy tähän lisätä, että jotkut ovat löytäneet paljon parjatut ja unohtuneet foorumit http://keskustelu.suomi24.fi/debate/6049 ja http://keskustelu.suomi24.fi/debate/6037 ja näyttävät menestyvän hyvin siellä.
Perttu Tolvanen
Kaikki on hyvin. :)
Hyvää keskustelua, vaikka kinastelua lähentelevääkin välillä :) Ehkä tästäkin joku saa casen miten sosiaalisen median asiantuntijat itse osaavat omia oppejaan soveltaa. Ainakin jokainen joka tähän keskusteluun on osallistunut saa minulta isot pisteet ja kunniamaininnat.
Katri sanoo minusta hyvin, että ei sillä lopulta varmasti ole merkitystä, että miltä kulmalta vuorovaikuttaisiin verkkopalveluihin sukeltaa – kunhan tietää mistä puhuu ja kokemusta omasta aihepiiristä on kertynyt. Tässä mielessä esimerkiksi Gemilo on varmasti erittäin pätevä kumppani monelle organisaatiolle. Se, että toteuttaa asioita on minunkin mielestäni paljon kovempi juttu kuin että vain puhuu asioista. Se tuo syvempää ymmärrystä asioista.
Saman katon alla toteutusprojektien tekeminen ja tasapuolinen asiakkaiden konsultointi on vain hankala yhtälö. Osaamattomuuden kanssa asialla ei yleensä ole mitään tekemistä. Se nyt on vain hankala yhtälö joka nojaa yksittäisten asiantuntijoiden rehellisyyteen.
Komppaan myös Juhaa (joskus tämäkin piti nähdä;). Pitäisi keskittyä enemmän saavutettuihin tuloksiin ja tekemiseen – ja vähemmän hypeen. Itse haluan lisätä tähän vielä sen kulman, että jotta markkina toimii, niin asiakkaiden pitää osata ostaa – ja yksi parhaita tapoja tämän asian parantamiseen on kehittää palveluiden kuvauksia. Meidän alalla on todella paljon toimistoja joita ei tuotteistaminen tai palveluidensa kuvaaminen kiinnosta – syystä tai toisesta. Sitten tätä vielä puolustetaan raivokkaasti ja säännöllisesti haukutaan asiakkaat osaamattomiksi jossain alan julkaisussa. Ei sen minusta tarvitse mennä niin. Yksi sen “osaamisen” ja “kokemuksen” merkki on mielestäni, että osaa kuvata tarjoamansa palvelut siten, että asiakkaat ymmärtävät mitä asiantuntijalta voi ostaa, ja kuinka paljon se maksaa.
Joskus yrityksien tavoittelema “erottuminen” tai “kilpailuedun hakeminen” on tietysti ristiriidassa sen kanssa, että tehtäisiin palveluista helposti vertailtavia asiakkaille. Ymmärrän. Samankaltaisilla palveluilla on vaikea erottua. Mutta jotta voidaan puhua bisneksestä ja toimivasta markkinasta, niin asiakkaiden pitää myös ymmärtää ostaa. Siihen tarvitaan ajantasaisia ja ymmärrettäviä palvelukuvauksia.
Mitä tulee sosiaalisen median määrittelyyn, niin tästä tsunamista huolimatta pysyn kannassani, että maailmojasyleilevä sosiaalisen median määritelmä ei ole järkevä – etenkään asiakkaiden kannalta. On hämmentävää puhua “somettamisesta” ja “some siellä” ja “some täällä”. Edellinen hypekäsite “Web 2.0” kuoli juuri siihen, että sillä ryhdyttiin nimittämään kaikkea mahdollista mikä tapahtui selaimessa ja oli jotenkin fancyn näköistä. Sosiaalisen median käsitteen elinvoimaisuus on mielestäni myös riippuvainen siitä, että saadaanko se jotenkin “aisoihin”. Nyt se ei sitä ole. Ja ihmettelen, että asiaan erikoistuneet konsultit eivät keskity sen tarkempaan määrittelyyn vaan entisestään väittelevät sen puolesta, että “sen pitäisi kattaa enemmän”. Eikö tässä keskustelussa nyt ole aika lailla 2000-luvun vaihteesta tuttuja elementtejä?
Väitän että siinä on isoja eroja, että harrastetaanko asiakas-yritys-dialogia Suomi24-foorumilla vai jossain suljetussa ryhmätyötilassa ala Yammer/SharePoint/wikit/Basecamp/Flowdock/jne. Ja sanon tämän silti vaikka ymmärrän hyvin että sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus tulevaisuudessa sekoittuu yhä useammin. Haluan määritelmän (tai määritelmiä) joka toimii tänään, ja auttaa asiakkaita ostamaan aiheeseen liittyviä palveluita ja tuotteita. :)
Harto Pönkä
Perttu, yksi syy, miksi sosiaalisen median käsitteen määrittelyyn ei nyt enää jakseta niin paljon keskittyä, johtuu yksinkertaisesti siitä, että se on jo vuosia sitten ratkaistu case. Katso http://harto.wordpress.com/2009/07/27/sosiaalisen-median-maaritelmia/ ja valitse itsellesi sopivin. ;)
Itse pidän tätä määrittelyä käyttökelpoisena – sen taustalla on mm. VTT:n tutkimusraportteja sekä Jussi-Pekka Erkkolan tekemä laaja käsiteanalyysi somesta:
“Sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja web 2.0 -verkkoteknologioiden avulla.”
Eli ei väline/teknologia, ei sisältö eikä yhteisöllisyys, vaan yhteisten merkitysten muodostamista, jossa on osansa niillä kaikilla. Tätä voisi kuvata myös sanoilla “sosiaalinen semanttisuus”. Sattumoisin olen sitäkin käsittelyt joskus blogissa: http://harto.wordpress.com/2011/01/12/facebookin-tykkaysnapin-tilastoja-ja-mita-tekemista-silla-on-semanttisen-webin-kanssa-ennakointia/
Perttu Tolvanen
Kiitos Harto kattavasta linkkilistasta. Tuttuja juttuja. Olenhan noihinkin kommentoinut. Eivät vain mielestäni ole kovin käytännönläheistä tavaraa.
Ehkä oikeampi kysymys olisikin siis, että kun tämä käsitesekamelska jo pari vuotta sitten tunnistettin, niin miksi tästä markkinakentästä ei ole vieläkään tullut yhtään sen selkeämpää?
Harto Pönkä
Perttu: voisiko syy mitenkään olla se, että monimutkaista asiaa on vaikea kuvata yksinkertaisesti ilman, että missataan jokin puoli siitä?
No, olen joskus yksinkertaistanut sen näin:
Media + siihen liitetyt sosiaalisesti jaetut merkitykset = sosiaalinen media
Konkreettisesti: teksti, video tai kuva netissä ei yksinään ole somea, mutta sitten kun se tehdään yhdessä tai siihen liittyy muiden käyttäjien kommentteja (“jaettuja merkityksiä”) tms., niin kyseessä onkin some.
Ei ehkä lopultakaan kovin sekava tai monimutkainen juttu?
Santtu
Olin aikanaan mukana kirjoittamassa tuota VTT:n raporttia, johon Hartokin viittaa. Tykkään aina selittää sitä määritelmää negaatioiden kautta (tai tykkäsin, kukaan ei ole varmaan kolmeen vuoteen enää asiasta kysynyt :-). Eli tarvitaan siis yhteisöt, teknologiat ja sisällöt. Jos yhteisöt ottaa pois, palataan yksisuuntaiseen “vanhaan webbiin”, jossa asiat vain julkaistaan eikä niitä sitten kommentoida yhteisön toimesta. Jos ottaa teknologiat/infran pois, menetetään paikkariippumattomuus ja ollaan tavallaan kylänraitilla jutustelemassa asioista. Jos ottaa sisällöt pois, niin, no, sitten ei ole mitään mistä jutella.
Perttu Tolvanen
Minusta itse asia vain ei aina ole niin monimutkaista. Se, että halutaan yhdellä termillä viitata tosi monenlaiseen asiaan yhdellä kertaa on välillä vain kovin hämäävää. Enemmänhän selkeytystarpeeni liittyy markkinalla oleviin toimijoihin. Moni kun sanoo “tekevänsä sosiaalista mediaa” ilman sen enempää asiaa tarkentamatta. Ilmeisesti kaipaisin alalle enemmän sitä että väännettäisiin rautalangasta – vaikka vain meitä yksinkertaisia konsultteja varten, ja vähän asiakkaidenkin takia :)
Ihan vertailun vuoksi monella muulla alalla suunnittelijat, konsultit, toteuttajat, ylläpitäjät ym. ovat paljon selkeämmin löytäneet roolinsa. Sosiaalisen median kohdalla ollaan vielä kovin alkuvaiheessa kun edes erikoistuneet toimijat eivät vielä oikein tiedä, että ovatko he tekijöitä, neuvonantajia vai mitä – ja mistä näkökulmasta asiaa edes lähestyvät. Nostan kaikille tekijöille hattua, että ovat lähteneet tälle haastavalle markkinalle. Toivon vain, että alan palvelutarjonta selkeytyy.
Kuten kommenteissa on todettu, niin sosiaalinen media on tällä hetkellä hyvin samassa jamassa markkinakentän osalta kuin mitä hakukoneoptimointi oli muutama vuosi takaperin. Nyt teknisen hakukoneoptimoinnin perusteet alkaa olemaan jo monella taholla hallussa. Erikoistuneet toimijat taas keskittyvät enemmän asiakkaiden auttamiseen avainsanatutkimuksissa ja hyperkilpailun vaatimiin toimenpiteisiin kilpailluilla termeillä. Sosiaalisen median osalta prosessia lienee edessä vielä useampi vuosi.
L-Gagga
Minusta vähänkään itseään SoMe-toimistoiksi julistautuneiden paremmuutta voi mitata parhaiten referenssicasejen avulla. Eli lista SoMe-caseista tai casejen osista tai taustalla pyörineistä SoMe-touhuista kotisivulle kuten mainosfilmeistäkin! Muussa tapauksessa toimistojen SoMe-osaaminen jää kyllä sanahelinäksi. Kuten presiksissäkin viimeisen lehden referensseillä on valtava painoarvo, sillä perusteella minäkin valitsisin SoMe-osaajan, jos tarvisin. Julkisten referenssien puute johtuu minusta siitä, että 1) Niitä ei ole 2) Ne ovat vain tekstikappaleensa asiakkaalle tehdyssä viestintästrategiassa ilman toteutusta ja jalkautusta (eli “ehdotuksena”), josta ei erikseen ole veloitettu. Ei sekään haittaisi, mutta salaperäisyys alkaa haiskahtaa vedätykseltä ja oman imagon pönkittämiseltä.
Kuka uskaltaa aloittaa tai linkittää nykyisiin SoMe-reffoihinsa, sille pointsit ja kunnia!
Jaana Okulov
Huh! kuinka mielenkiintoista keskustelua ja opettavaista vasta alalle suuntautuvan aikuisopiskelijan näkökulmasta. Opettavaista siksi, että kommenttien avulla pystyn paremmin hahmottamaan, missä vaiheessa oma some- osaamiseni on, ja milloin osaajasta voisi tulla ammattilainen…tai jopa guru. Toivottavasti muut “vasta- alkajat” tajuavat napata tästä keskustelusta lähes kaikki maamme some-evankelistat, joita seuraamalla ainakin minä olen oppinut paljon. Itse jouduin surffamaan lukuisia tunteja päästessäni kiinnni henkilöihin, joita kannattaa oppimismielessä seurata. Olen harjoittelupaikassani viemässä isoa organisaatiota someen, mutta aika kohta huomasin asian menneen yrityksen koko viestintästrategian uudelleen määrittelyksi. Kiitos Perttu Tolvaselle hyvästä kirjoituksesta!
Juha Söderholm
Internet-markkinointi on siitä mielenkiintoinen alue, että lukiessasi ei ole tärkeää että opettet asioita ulkoa, vaan paljon tärkeämpää on oppia suodattamaan ne noin 99% turhaa tyyppiä kenen juttuja ei kannata kauhean tosissaan ottaa.
Internet-markkinoinnissa tulokset ovat AINA mitattavissa (Vaikka toiset täällä muuta väittävätkin) konkreettisesti – Hyviä vinkkejä gurujen etsimiseen on etsiä heidän todistusaineistoaan omasta osaamisestaan: tälläisiä voivat olla kuvat luxus-autoista kotipihassa, helvetin näteistä naisista tai sitten konkreettiset shekit ja kuvaruutukaappaukset. Näihinkin tosin osiin kannattaa suhtautua varauksella.
Internet-markkinoinnissa kuten monessa muussakin niin ne yleensä opettavat jotka eivät itse osaa, tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä että harvemmin niilllä jotka menestyvät hyvin jossakin asiassa on tarpeen avata sanaista arkkuaan ja tuoda ylimääräistä kilpailua hyvään nicheen. Ja HYVIN harva todellisista asiantuntijoista/osaajista ylipäänsä tekee asiakascaseja.
Suomessa ei esimerkiksi ole mitään niin typerää tapaa tuhlata aikaa jos haluaa asiakkaita kun blogaaminen – Hyvin HARVA saa maksavia asiakkaita sellaisia määriä että se olisi luukuttamista järkevämpää tuotollisesti bloggaamalla, täällä kovin moni potentiaalinen asiakas ei ole edes kovin kiinnostunut tutustumaan aihealueeseen kovinkaan tarkasti. Se on ihan mukavaa blogata sillon tällön, mutta myöntääkääpä pois: Laskekaa käyttämänne tuntimäärä bloggaukseen ja tuottama euromääräinen hyöty.
Kaikki mikä kiiltää ei valitettavasti ole kultaa ja jos joku tulee suu vaahdossa myymään markkinoinnin konsultointia puku päällä, niin kannattaa miettiä kaksi kertaa…..
Mä en varmaan näillä kommenteillani saa yhtään lisää kaveri(kutsuja) tästä scenestä, mutta toisaalta ei pysty kattoo sitäkään ihan hiljaa kun nettimarkkinoijasta tulee kirosana ja MarMai luo henkilökulttia jätkistä joita mun on pakko Googlettaa et “who the fuck is this” seuraavaksi ihmetellessäni et miksi tästä jätkästä piti tehdä juttua. Kohta ei kehtaa enää äidillekään sanoa että mitä tekee työkseen kun sekotetaan muuten kaikenmaailman hihhuleihin ja Iki.fi -hippeihin, joiden mielestä internet ei ole muka rahantekemiseen tarkoitettu kanava.
Olli Kopakkala
Pitää itsekin tulla toistelemaan tuota, että kaikkea markkinointia pitäisi pystyä mittaamaan. Jos asiakaspalvelu ja jälkimarkkinointi toimivat, niin ne tuovat lisää myyntiä, jota sitten voi taas mitata.
Itse olen tullut siihen tulokseen, että sosiaalinen media häviää vertailussa pahasti sekä maksetulle liikenteelle, sähköpostimarkkinoinnille että verkkosivuston konversio-optimoinnille.
Facebook-ryhmä tai YouTube-video voi tuoda lisämyyntiä, mutta ei siinä määrin, että siihen kannattaisi käyttää omaa työaikaa. Näin olen opastanut omia asiakkaitani aina. Älkää rönsyilkö turhaan, vaan hankkikaa asiakkaita sieltä mistä niitä tehokkaimmin saa.
Markkinointi joka tapahtuu silloin kun asiakas jo etsii tuotetta (SEM, konversio-optimointi) on yllättäen tehokkaampaa kuin tuotteen tyrkyttäminen pakolla.
Haluaisin myös kuulla tuloksia toteutettujen kampanjoiden tuloksista. Ei höpöhöpö-tykkäyksiä vaan rahaa.
Niin pitkään kuin sosiaalisen median konsulttien työn arvoa ei voi mitata rahassa, niin niiden vertaileminen on mahdotonta. Tällöin kuka tahansa voi väittää olevansa ekspertti.
Kirjottelin ite aikoinaan oman mielipiteeni somesta:
*linkki poistettu toimimattomana*
Juhan mainitsemat foorumit ovat hyvä paikka tuoda omia tuotteita esille. Yhden viestin heittäminen Suomi24:een ei montaa minuuttia vie ja voi helposti tuoda myynnin tai pari lisää kuussa. Pienistä puroista syntyy sitten lopulta iso virta.
Aki Antman
Sosiaalinen media on käsitteenä vähintäänkin epäselvä, se on ainakin tullut tästä keskustelusta selväksi. Kuten moni on todennut, 2010-luvun keskustelu SoMesta muistuttaa monessa mielessä 15 vuoden takaista keskustelua WWW-sivuista ja netistä.
Keskustelu olisi varmasti saanut toisenlaisen luonteen, jos alkuperäisessä kirjoituksessa olisi tarkasteltu sosiaalista mediaa kokonaisuutena. Nyt kirjoituksessa katsottiin asiaa vain parissa palvelussa tapahtuvan markkinointiviestinnän kannalta, samalla tavalla kuten moni virheellisesti mielsi webin alkuvaiheessa vain viestinnäksi. Todellisuudessa tietysti webbi muodostui aivan erilaiseksi kanavaksi joka mahdollisti uudenlaisen tavan kommunikoida ja asioida. Samalla webbi mullisti tavan tehdä tietotyötä. Tässä mielessä on hieman naivia yrittää luetella kotimaisia sosiaalisen median toimijoita yksittäisen osa-alueen perusteella.
En edes yritä tässä määritellä sosiaalista mediaa, mutta joka tapauksessa taustalla on erityisesti tarve toisenlaisesta tavasta kommunikoida. Sosiaalisessa mediassa on kysymys avoimesta tiedon välittämisestä ja puhumisen sijaan myös kuuntelemisesta ja vuorovaikutuksesta. Yksikään organisaatio ei voi vain päättää olevansa nuorekas tai trendikäs ja välittömästi muuttua sellaiseksi. Samoin yksikään organisaatio ei voi muuttua sosiaaliseksi pistämällä pystyyn sivuston Facebookiin tai tilaamalla konsultointiraportin.
Sosiaalisen toimintatavan pitää olla läsnä koko organisaatiossa, tämä koskee viestinnän ja markkinoinnin lisäksi mm. asiakaspalvelua, tuotekehitystä, johtoa ja erityisesti sisäistä työskentelyä ja tietotyötä sekä tapaa työskennellä kumppanien kanssa. Jos näin ei ole, jää sosiaalisen median hyödyntäminen lähes poikkeuksetta yksittäisten toimintojen ja erityisesti yksilöiden varaan.
Tällä ajattelumallilla on helppo tehdä johtopäätös siitä, että sosiaalista mediaa ei voi mitenkään ulkoistaa konsulteille. Yksittäisten saarekkeiden (Faceboo, Twitter jne.) konsultointi ei myöskään tuota kovin hyvää lopputulosta. Konsultteja voi tietysti käyttää muutosvaiheessa ja oman strategian suunnittelussa, mutta tärkeintä on oman organisaation halu ja kyky muuttua.
Musta on rohkeaa, että Perttu sanoi suoraan, että hänen työnantajansa ei konsultoi sosiaaliseen mediaan liittyvissä kysymyksissä. Minusta on hienoa todeta tämä suoraan ja rehellisesti, eikä yrittää väkisin myydä asiakkaalle jotain sekalaista nykyisen valtavan kysynnän varjolla. Meidän alueella toimievien on taas hyvä ottaa tästäkin keskustelusta opiksemme ja luoda kotisivuillemme ja erityisesti asiakkaillemme selkeämpi kuva itse kunkin toimijan palvelutarjoamasta.
Kannattaa toisaalta muistaa, että vielä nykypäivänäkään useimpien www/extranet/intranet-toimittajien (vanhoilla termeillä esitettynä) sivuilta ei löydy vieläkään kunnollisia kuvauksia ko. tarjoajan osaamisesta, erityisalueista, tuotteista tai yleensä tarjotuista palveluista. Siinä mielessä on hieman kohtuutonta odottaa, paljon nuoremman sosiaalisen median ja sosiaalisen teknologian osalta kaikilla toimijoilla olisi kaikki ajatukset ja kuvaukset valmiina.
Mikko Honkala
Kiinnostavaa keskustelua. Väline on viesti, järkeilivät ammoiset mediatutkijat. Opponoin muutamaa aikaisempaa kommenttia. Loppujen lopuksi somessa on kyse samasta tarinankertomisen perinteestä, joka kehittyi nuotiotulilla. Kaverien parhaat tarinat kerrottiin seuraavassa nuotiopiirissä. Mediaa se on sosiaalinenkin media. Iltalukemiseksi EVA:n raportti: Suora yhteys – näin sosiaalinen media muuttaa yritykset:
http://www.eva.fi/julkaisut/eva-raportti-suora-yhteys-n%C3%A4in-sosiaalinen-media-muuttaa-yritykset/3572/
Juha Mattila
Keskustelu on ollut paljolti puolesta – vastaan -tyyppistä kommentointia ja pyöriskellyt konkretian sijasta aika tavalla filosofoinnissa. Voisivatko SOME-toimijat antaa konkretiaa siitä, että mitä palvelut maksavat? Tottakai haitari venyy sen mukaan mitä tehdään, mutta esimerkkikeissejä myös kustannustason osalta varmasti löytyy vähän samantyyppisesti kuin Pertun mainiossa verkkopalvelutoimittaja / julkaisujärjestelmä -sarjassa. Mitä kustantaa tyypillinen SOME-konsultointipäivä? Mitä maksavat tyypilliset jalkauttavat toimenpiteet? About-taso antaisi varmasti palveluiden ostajille riittävän ymmärryksen siitä, minkätyyppisellä budjetilla voisi ajatella lähtevänsä liikkeelle asiassa.
Jaana Okulov
Myös minua kiinnostaa kustannuspuoli (= tarkoittaa mitä itse voisin joku päivä laskuttaa). Some- palvelujen tarjoajilla on kotisivuillaan hintana esim. 1000-2000 per yritys. Entä jos palvelua pyytää nokiankokoinen tai yhdenmiehen yritys?
Sami Keinänen
Yksi asia minkä haluaisin tähän keskusteluun vielä tuoda mukaan on aikajänne. Erityisesti Juha Söderholmin peräänkuuluttama mitattavuus on kaiken markkinoinnin A ja O, sitä ei kai kukaan markkinoinnin parissa työskentelevä voi kiistää, mutta millä aikajänteella tuloksia mittaamme?
Toisinaan voisi puhua enemmänkin orgaanisesta mediasta pikemmin kuin sosiaalisesta mediasta. Sosiaalisessa mediassa lähdetään pienestä liikkeelle, joka onnistuessaan kasvaa suureksi ja voi tuottaa hyviä tuloksia. Tässä ei ole oikotietä onneen ja parhaillaan kyse on yrityksen ja asiakkaan välisestä vuorovaikutusesta. Jos tätä verrataan esim. mainoskampanjaan, joka — ainakin perinteisesti — lanseerataan eetteriin ja katsotaan mitä tapahtuu. Miten näiden toimenpiteiden vaikutusta mitataan? Kukauden, kvartaalin vai vuoden päähän? Jos onnistutaan luodaan keskustelua, vuorovaikutusta ym. näkyvyyttä sen vaikutukset voivat kantaa pitkälle. Keskusteiluissa mukana pysyvät yritykset päätyvät todennäköisemmin harkintalistalle, näykyvät paremmin hakutuloksissa ja tämä kaikki korreloi yrityksen myynnin kanssa — hyvässä ja pahassa.
Ida Hakola
Parempi myöhään kuin…
Otahan Perttu seuraavaksi syyniin erilaisia verkkosisältöjä tarjoavat tahot… menee vielä monimutkaisemmaksi.. =)
Ei mutta vakavasti puhuen, ollaan käytetty termiä sisältö Vapassa (www.vapamedia.fi) juuri yllä olevissa kirjoituksissa esille nousseen mainos- ja markkinointialan genrekysymyksen vuoksi. Itse uskon, että markkinointi- mainonta- ja viestintäsisällöt sotkeentuvat entisestään kiitos verkon luonteen ja medioiden konvergenssin. Tässä pieni matemaattinen kuvio oman ajatuksen selvennykseksi:
Verkkoviestintä = kommunikointia
Verkkomarkkinointi = kommunikointia
Sosiaalinen media = kommunikointia
Millä verkossa kommunikoidaan? Sisällöillä.
Tarvitaanko siis suoraviivaista (ja perinteiseen printti/tv/radio-malliiin nojaavaa) rajausta siihen, kuka tekee markkinointia, kuka mainontaa ja kuka viestintää? Käsitän kyllä, että perinteisiä termejä pidetään yllä sen takia, että asiakkaat tietävät enemmän tai vähemmän mitä ostavat. Mutta silti. Lopulta kaikki verkkotarjonta pohjautuu samaan kommunikatiiviseen tarkoitusperään: kommunikointiin ja vaikuttamiseen.
Ehkä meillä on viiden vuoden päästä joukko uudella tavalla ajattelevia ja uusia käsitteitä käyttäviä kommunikointi- ja vaikuttamistoimistoja.
Karoliina Luoto (totoroki)
Kiitos vilkkaasta keskustelusta, ja Pertulle propsit siitä että sohaisit rohkeasti tähänkin ampiaispesään ja kiitokset että yritit hahmottaa vaikeasti hahmottuvaa kenttää!
pasi hiltunen
Tämähän on loistavaa. Jos nyt tästä SoMe keskustelusta jotain yhteenvetoa yrittää tehdä niin asia on todella monipiippuinen niinkuin moni kommentoijista on todennutkin. Tämä vain vahvistaa käsitystäni siitä, että jokaisen asiakkaan tarve SoMe tekemisen osalta on täysin uniikki eikä sitä voi yleistää ja että best practices monistamisen hyvistä tuloksista ei ole takuuta. Mielestäni kommentit heijastelevat hyvin eri toimijoiden omia kokemuksia asiakkaiden kanssa toteutetuista kokonaisuuksista ja sitä kautta syntyneestä SoMe näkökulmasta.
Koska onnistumista ei juurikaan kerrota niin luulen, että jokaisella on hyvien esimerkkien sijasta tarjolla asiakkailleen runsaasti huonoja esimerkkejä varsinkin asiakassuhteen hoitamiseen, tiedottamiseen ja reklamaatioiden käsittelyyn. Myynnillisiä epäonnistumisia on vaikea todentaa, koska niistä ei SoMessa huudella.
Sama koskee tavoiteasetantaa, jota monikin peräänkuuluttaa. Osalle asiakkaista 100 000 tykkääjää on arvokkaampaa kuin se, että 700 henkilöä osti jotain palvelua tai tuotetta, toiselle taas tykkääjät ovat ikävä lisä, joiden takia syntyy paine tuottaa sisältöä/ tehdä viestintää ilman oikeaa tavoitetta. Sen vuoksi aiemmin ehdotettu SoMe kilpailuun on mielestäni vaikea asettaa yhteismitallisia mittareita, jotka oikeasti arvottavat asiakkaan samaa hyötyä. Pelkään pahoin, että elämme vielä pioneerivaihetta, jossa saavutettu (usein yllättävä) lopputulos korvaa lopussa alkuperäisen tavoitteen ja siitä jatketaan eteenpäin uudella taktiikalla ja tavoitteilla (jos pitkäaikaisempaa suunnitelmaa on tehty).
Samoin kuin moni kommentoija rivien välissä mainitsi, niin itsekin mielenkiinnolla seuraan miten nyt toteutetut SoMe kokonaisuudet voivat kahden-kolmen vuoden päästä.
Nitroa ei ole tässä listattu vaikka olemme 11 vuotisen toimintamme aikana rakentaneet useita menestyksekkäitä yhteisöpalveluja ja SoMe kokonaisuuksia. Se on ihan hyvä, sillä omassa toiminnassamme SoMe on yksi elementti muiden joukossa kun kehitämme asiakkaidemme liiketoimintaa ja markkinoimme erityisesti sähköisten kanavien näkökulmasta.
Tapio Hämeen-Anttila
Sosiaalisen median haasteet :)
Olipahan kerrankin (taas) mielenkiintoinen artikkeli ja kymmenittäin erittäin hyviä kommentteja. Monesta kommentista (kuin myös artikkelista itsestään) löytyy sitä samaa frekvenssiä, mitä itse olen huomannut sosiaalisen median ympärillä väräjävän. Meillä on Suomessa useita osaavia taloja ja loistavia ideoita, miten sosiaalinen media tulisi huomioida yrityksen päivittäisessä liiketoiminnassa. Monessa asiassa olen samaa mieltä Pasi Hiltusen kanssa: kun itse olen asiakkaan roolissa udellut toimijoilta mitkä ovat kokemukset, monasti juuri ne “älä tee näin”-ohjeet ovat dominoivassa asemassa. Toki “skriinaamalla” huonot kokemukset pois, joku siis pöydälle jäävistä ajatuksista/malleista on siis oltava toimiva (?) (jos yksi korppi on musta, voidaanko ajatella, että kaikki korpit ovat mustia?). Ja kaikki onnistumiset eivät ole välttämättä yhteismitallistettavissa muutenkaan, vaan niihin vaikuttavat useat erilaiset muuttuvat tekijät, kuten yrityksen brändi, tone of voice, tavoitteet, ajoitus, etc.
Itse koen SoMe-kaupan hivenen provosoivasti samanlaiseksi kuin autokaupan: jos asiakas itse ei tiedä suhteellisen tarkasti, mihin on menossa ja mitä haluaa, voi päätyä ajamaan perheautolla, linja-autolla tai puutarhajyrsimellä. Kaikilla pääsee eteenpäin, mutta formaatti ei välttämättä ole se optimoitu. Muutaman alan seminaarin jälkeen totesin, että ensimmäinen puhuja suti kommenteillaan oikealle, seuraava vasemmalle ja itse taisin jäädä hämmentyneenä keskelle kaasu pohjassa ja vaihde vapaalla. Tosin tätä hetkeä ei kestänyt kuin kolmannen esityksen loppuun, koska se nollasi kaksi edellistä. Koen silti, että olen valmiimpi uusiin SoMe-keskusteluihin, kuin aikoihin.
Kyllä tästä vielä hyvä tulee :)
Jukka Weissenfelt
Hyvää keskustelua immeiset. Ottamatta silti kantaa hirveästi keskusteluun haluaisin vain mainita oululaisen koko Suomen alueella toimivan “Sosiaalisen digimediatoimiston” eli ebrand Suomen.
Me tehdään esimerkiksi Facebook sovelluksia, Facebook sivustoja ja yleisemminkin sosiaalisen median kokonaisratkaisuita. Asiakkaista voisi mainita Abloy:n ja Verkkoisännöinti.fi:n.
Suosituimmat artikkelit Vierityspalkissa vuonna 2011 – Vierityspalkki.fi
[…] yksittäinen vuoden 2011 aikana julkaistu artikkeli oli varsin ylivoimaisesti “Sosiaalisen median toimistot Suomessa 2011”. Juttu sai osakseen paljon kommentteja, keskustelua, kritiikkiäkin ja varsin monenlaista […]