Hyvän blogin rakennuspalikat

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Mitä tapahtui RSS-syötteille?.

Sain hiljattain sähköpostia asiakkaalta, joka suunnitteli blogin avaamista yrityksensä verkkosivuille. Viestin lopussa toivottiin vaatimattomasti, että blogista tulisi alallaan Suomen suosituin. Käytin hieman aikaa asian pohtimiseen ja luin aiheesta muiden blogikirjoituksia sekä artikkeleita. Koostan tässä oman yhteenvetoni aiheesta. Vaikka osa asioista on varmasti ihan tuttuja, tämä maa on silti täynnä blogeja (ja yritysblogeja), joissa näiden asioiden sisäistämisestä olisi varmasti hyötyä.

Olen jakanut kirjoituksen kahteen osaan: sisällöllisiin ja teknisiin asioihin.

Julkaise laadukasta sisältöä

Blogin suosion rakentaminen lähtee aina laadukkaasta sisällöstä. Ilman sitä kaikki muu on turhaa. Laadukkaan sisällön määrittely on hankalaa, ellei jopa mahdotonta. Alla on kuitenkin muutamia perusajatuksia:

  1. Luo yhtenäinen teema. Yleensä blogilla on selkeä teema tai aihepiiri, jossa kannattaa pysyä.
  2. Ole persoonallinen. Blogin luonteeseen kuuluu se, että kirjoituksen takana on ihminen. Persoonallisuus tuo kirjoittajan lähemmäksi lukijaa ja sitouttaa lukijan palaamaan blogiin. Persoonallisuus ei tarkoita sitä, että bloggaajaan pitäisi välttämättä avata kirjoituksissaan yksityiselämäänsä. Se voi tarkoittaa omien mielipiteiden ja näkökulmien selvää esilletuontia.
  3. Kommunikoi lukijoiden kanssa. Bloggaaminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa lukijoidensa kanssa. Siinä missä sanomalehtitoimittaja istuu kaukana yleisöstään, bloggaaja on yleisön keskellä. Hän avaa kirjoituksellaan keskustelun, johon hänen tulee myös tarvittaessa osallistua. Lukijoilta voi saada ideoita uusiin kirjoituksiin. Kommunikaatio on osa lukijoiden sitouttamista.
  4. Kirjoita säännöllisesti. Yleensä tiheä kirjoitustahti näkyy suoraan kävijämäärissä. Jos blogissa on päivittäin uutta luettavaa, lukija tottuu käymään siellä päivittäin. Lukija ei totu käymään harvoin päivittyvässä blogissa.
  5. Yritä luoda sisältöön jatkumo. Kirjoita esimerkiksi kirjoitussarja tai anna kirjoituksesi lopussa lupaus tulevasta.
  6. Pidä huolta kieliopista. Tekstiä on helpointa lukea, kun käytetään kirjakieltä ja noudatetaan kielioppia. Tämä antaa myös uskottavuutta.
  7. Mieti otsikoita. Lukija voi selata kirjoitusten otsikoita erilaisissa paikoissa kuten RSS-lukijassaan, blogilistauksissa tai Facebookissa. Otsikosta kannattaa siis tehdä mahdollisimman houkutteleva ja konkreettinen. Otetaan esimerkiksi vaihtoehdot ”Valitse itsellesi sopiva maastoauto” tai ”Vertailussa maastoautot”. Ensimmäinen puhuttelee lukijaa ja tarjoaa konkreettisen tehtävän. Jälkimmäinen toteaa lakonisesti artikkelin aiheen. Otsikon kannattaa myös olla lyhyehkö.
  8. Ajattele myös hakukonetta. Google on yleensä merkittävä liikenteen lähde. Jos haluaa lisää kävijöitä, kannattaa sitältöä miettiä myös hakukoneiden näkökulmasta. Aiheesta on kirjoitettu ansioituneesti aiemmin Vierityspalkissa kirjoituksessa Hakukoneoptimoinnin lyhyt oppimäärä sisällöntuottajalle.

Tekniikka avuksi

Blogin ylläpitäjällä on käytössään myös joukko teknisiä konsteja, joilla lukija saadaan lukemaan enemmän ja palaamaan takaisin.

  1. Integroi blogisi sosiaalisiin medioihin. Eri blogialustoille on olemassa työkaluja uusien blogikirjoitusten jakamiseksi sosiaalisiin medioihin. Olemalla läsnä sosiaalisissa medioissa voi sitouttaa lukijakuntaa. Mahdollista myös lukijoillesi sisältösi jakaminen sosiaalisiin medioihin tarjoamalla tähän valmiit painikkeet.
  2. Linkitä samankaltaista sisältöä ristiin. Kun lukija on päässyt tekstin loppuun, hän miettii mitä tekisi seuraavaksi. Tässä vaiheessa on oiva tilaisuus tarjota lisää oman blogin sisältöä ja saada käyttäjä lukemaan jotain muuta blogistasi. Ristiinlinkitys voi tapahtua automaattisesti esimerkiksi ehdottamalla kirjoituksia, joissa on samanlaisia avainsanoja. Ristiinlinkitystä voi tehdä myös blogikirjoituksen sisällä esimerkiksi viittaamalla ja linkittämällä edellisiin kirjoituksiin. Älä jätä lukijaa omilleen!
  3. Tee lista parhaista kirjoituksistasi. Kun uusi lukija ilmestyy blogiin, hän näkee vain tuoreimmat kirjoitukset. Parasta sisältöäsi ei kannata jättää arkiston uumeniin pölyttymään. Listaus voi olla automaattinen ja perustua esimerkiksi lukijamääriin tai vaikka kommenttien määrään. Parhaiden kirjoitusten listan voi myös luoda itse. Silloin siihen voi poimia juuri ne tekstit, jotka haluaa.
  4. Varmista, että hakukone ymmärtää blogiasi. Sen lisäksi, että sisällön on oltava hakukoneystävällistä, on myös varmistettava, että blogi on rakennettu teknisesti hakukoneen ymmärtämällä tavalla. Tekninen hakukoneoptimointi on hyvin laajalti käsitelty aihe, johon en syvenny tässä vaiheessa enempää.
  5. Kiinnitä huomiota ulkoasuun ja käytettävyyteen. Paraskaan sisältö ei auta, jos se on vaikeasti luettavassa muodossa. Selkeys ja helppous ovat valttia. Varmista esimerkiksi, että navigaatio on looginen, värit tasapainoiset ja fonttikoko riittävän suuri.
  6. Räätälöi sisältöä lukijan käyttäytymisen perusteella. Ideaalitilanteessa ensimmäistä kertaa blogiin tulevalle kannattaa näyttää erilaista sisältöä kuin vakiokävijälle. Siinä missä vakiokävijä tuntee jo blogin, ensikertalaiselle pitää esittäytyä ja esitellä sisältöä. Googlesta tuleva kävijä haluaa ehkä nähdä erilaisia listauksia kuin toisesta blogista tullut kävijä. Jos käyttäjä lukee peräkkäin esimerkiksi kaksi kirjoitustasi, hänelle kannattaa korostaa mahdollisuutta seurata blogia RSS:nä. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Näillä eväillä on hyvä lähteä eteenpäin. Lisää lukijoita voit saada olemalla aktiivinen muissa blogeissa, foorumeilla ja medioissa. Kannattaa lisäksi hyödyntää Blogilistan* kaltaisia palveluita. Tärkeintä on kuitenkin pitää laatu korkealla ja olla aito oma itsensä!

Lue lisää: Blogin kirjoittaminen – kaikki artikkelit Vierityspalkissa

[*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.]

13 kommenttia on “Hyvän blogin rakennuspalikat”

  1. ”Lukija ei totu käymään harvoin päivittyvässä blogissa.” <– Toisaalta on koulukunta, joka on sitä mieltä, että "älä sitoudu julkaisuaikatauluun, vaan kirjoita, kun sinulla on jotain tärkeää sanottavaa".

    Luulisin, että konsistenssi on tässä määräävää. Jos kirjoitan viikoittain, kuukausittain tms., eiköhän lukijakunta totu siihenkin yhtä hyvin.

    Ja vielä: jos blogilla on lukijalle jotain annettavaa, hän luultavasti tilaa sen RSS-syötteenä, jolloin päivitykset näkyvät silloin, kun niitä on.

    Toki on hyvä, jos sisältö uudistuu päivittäin, mutta minun on vaikea nähdä, kuka suuryrityksiä lukuun ottamatta käytännössä pystyy siihen.

  2.  Toisaalta on koulukunta, joka on sitä mieltä, että ”älä sitoudu julkaisuaikatauluun, vaan kirjoita, kun sinulla on jotain tärkeää sanottavaa”.

    Kyllä ja juuri näinhän sen pitää olla. Sisältöä ei kannata kirjoittaa vain sisällön vuoksi. Se johtaa helposti tason laskemiseen.

    Mutta tiheämpi kirjoittelu johtaa yleensä kohonneisiin kävijämääriin. Ja jos tavoitteena on kasvattaa kävijämääriä, pitää keksiä sitä tärkeää sisältöä useammin :)

  3. ”Integroi blogisi sosiaalisiin medioihin. Eri blogialustoille on olemassa työkaluja uusien blogikirjoitusten jakamiseksi sosiaalisiin medioihin.”

    En tiedä olenko ainoa, mutta mielestäni tämä on todella ärsyttävää. Jos haluan lukea blogia, niin tilaan RSS-syötteen. Jos haluan lukea Twitter-virtaa tai Facebook-seinää, lisään kaveriksi. Vielä raivostuttavampaa tämä on, jos Twitteriin tai Facebookiin ei julkaista mitään muuta sisältöä.

  4. @justeer: Tämän voi nähdä näinkin – blogi on viestintäsi hubi (oho, tulipas paljon vierassanoja…) ja Twitter, Facebook jne. ”haaveja”, jotka keräävät sinne lukijoita. Tulee tietysti laatia tweetit ja seinäpostaukset niin, että ne toimivat sisäänheittäjinä eli riittävän mielenkiintoisiksi vetääkseen väkeä blogiin.

    Bloginpitäjän kannattaa sitten seurata bloginsa kävijävirtaa analyysityökaluin päättääkseen, toimiiko strategia vai ei. Eli onko kaltaisiasi enemmän kuin niitä, jotka ”haavien” kautta löytävät tiensä blogiin.

    Siitä olen täsmälleen samaa mieltä, että Twitterissä ja Facebookissa on ehdottomasti oltava myös muuta sisältöä. Muuten menee vain kopioinniksi, mikä taatusti muuttaa fänit inhoajiksi.

  5. Vesa Linja-aho

    Hyvä kirjoitus ja hyviä kommentteja. Itse pohdin aikanaan, että kiinnostaako ketään lukea ”Vesa Linja-ahon blogia”, vai pitäisikö minun valita joku yksi aihe ja ruveta kirjoittamaan siitä – mielellään laadukkaasti. Kirjoitin tästä pohdinnasta blogiini:
    http://linja-aho.blogspot.com/2010/08/yleisblogi-vai-erikoisblogi-keta.html
    ja se herätti vähän keskusteluakin.

  6. Juu, mielestäni juuri täsmälleen sama sisältö sekä blogissa että jossain muualla ärsyttää. On täysin ok, jos esim. Twitteriin poimii joitain blogimerkintöjä tai jatkaa juttua jotenkin. Moni blogin kirjoittaja tyytyy Twitter-tunnukseen, jossa on kuitenkin vain tweetattu blogimerkintöjen otsikoita. Eihän haaviakaan kai koko ajan kannata järvessä pitää – kalat pelästyy. :)

  7. Miksi samasta sisällöstä Twitterissä/Facebookissa kukaan ärsyyntyisi tai alkaisi inhoajaksi? Eikö hän vain olisi seuraamatta/tykkäämättä?

    Moni käyttää Facebookia tai Twitteriä köyhän miehen syötelukijana. Myös monet Vierityspalkin oletettavasti keskimääräistä edistyneemmät lukijat tekevät näin.

    Entä mikä on se muu sisältö, joita näihin medioihin pitäisi tuoda? Jos se on hyvää sisältöä, niin miksi se ei olisi blogissa? Jos se taas on yhdentekevää sisältöä, miksi se ketään kiinnostaisi?

  8. Kannattaa muistaa kunkin kanavan sisällön tarkoitus. Viime aikoina on alkanut enenevässä määrin näkyä todennäköisesti sisällön automaattisen monikanavajakamisen seurauksena esim. LinkedInissä ”status”-päivityksiä, jotka luonteeltaan sopisivat paremmin joihinkin muihin yhteisöihin, kuten FB tai Twitteriin. Itsellä tämä jossain vaiheessa aiheuttaa ”hidden”-namikan käyttöä ko. kirjoittajien kohdalla.

    Tuo artikkelin kohta 3) Tee lista parhaista kirjoituksistasi, oli mielestäni hyvä idea, jota pidempään kirjoittaneiden kannattanee käyttää.

  9. Jätänkin tykkäämättä tai seuraamatta. Yleensä tosin sen jälkeen, kun olen alkanut seurata ja virrat sekä seinät ovat täyttyneet otsikoista, jotka olen jo lukenut. Ehkä ärsyynnyn liian helposti. :)

    Ajattelinkin, että esim. Twitteriin voisi nostaa joitain ajankohtaisia kirjoituksia, vastata jonkun tweettiin blogikirjoituksella, kysyä neuvoja kysymykseen, joka on esitetty blogissa tjms. Kyse olisi siis jonkinlaisesta tweettien toimittamisesta tai editoinnista, en tiedä mikä on oikea sana. :) Täysin automaattisesta tai rutiininomaisesta otsikoiden tweettauksesta linkin kanssa en pidä – enkä koko vakiintuneesta käytännöstä Twitteristä köyhän miehen syötelukija. Olisi paljon mielenkiintoisempaa lukea esimerkiksi sanomalehtien toimittajien Tweettejä juttukeikalta kuin pelkkiä toistettuja otsikoita.

    Sitähän voisi tietenkin pohtia, miksi esim. Twitteristä on tullut tällainen köyhän miehen syötelukija. Onko kyse siitä, että ”syötteiden” tilaaminen on helpompaa, että Twitter kulkee mukana paremmin kuin jokin RSS-lukuohjelma vai että Twitterissä ”syötteet” voi jakaa helpommin kavereille?

  10. Hyvä kirjoitus ja kooste, Jaakko!

    Aivan ensimmäiseksi kuitenkin mielestäni on tärkeää
    1) määritellä blogin tavoitteet (brändin rakennus, liidien tuottaminen jne)
    2) kenelle blogia kirjoitetaan, siis ketä toivotut lukijat ovat
    3) kuka sisällön tulee tuottamaan – ja onko heillä siihen valmiudet ja aikaa.

    Itse en näe mitään vikaa siinä, että blogisisältöä ”jaellaan” myös Twitterissä/Facebookissa/LinkedInissä jne. Sisällön löydettävyyttä ja blogin suosiota nämä palvelut parantava joka tapauksessa huomattavasti. Kaikilla on oma tapansa käyttää noita kanavia, ja jos jotakuta ärsyttää jonkun käyttäjän informaatiovirta, on helppo olla seuraamatta sitä enää. Luulenpa, että näiden kanavien käyttö blogin markkinointiin (koska siitähän viime kädessä on kysymys) kuitenkin lisää sen suosiota enemmän kuin ajaa pois ärsyyntyneitä.

    Tiedän, että omia blogejani osa lukee Facebookin kautta ja kommentoi kirjoituksia sinne. Twitter taas tuo mukavan osan liikenteestä – kuten LinkedIn-statuspäivityksetkin.

    Tuohon tekniseen osioon tarjoaisin vielä lisämateriaaliksi oman äskettäisen blogipostaukseni aiheesta nimeltään 7 tärkeintä vimpainta blogisi sivupalkissa.

    [*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.]

  11. Tarkennus omaan kommenttiini: Blogin jakelu eri kanaviin on jopa suotavaa, mutta mielestäni esim. LinkedIniin ei välttämättä kannata jakaa kaikkea samaa, mitä laittaa FB-statukseen, varsinkin jos päivitysfrekvenssi on hyvin tiheä. Tämä saattaa kääntyä henkilöä (tai edustamaansa yritystä) itseään vastaan.

  12. Jyri Väätäinen

    ”Toki on hyvä, jos sisältö uudistuu päivittäin, mutta minun on vaikea nähdä, kuka suuryrityksiä lukuun ottamatta käytännössä pystyy siihen.”

    Kimmo Linkama, minä pystyn siihen! I wanna be a blogstar ja olen! Toiseksi luetuin blogi Suomessa! Hah, suuryritykset… paskapuhetta! Asenteesta se on kiinni!

    Ja mä myös rakastan WorPressiä.

    Kaikki onnistuu! Lisää löylyä Mediablogini kiukaalle! Kylmä juomaa ja musiikki soi, ne tutun bloggausmielen minulle toi!

  13. Päivitystieheydessä on mielestäni kyse tavoitteista ja prioriteeteista – sekä tietysti resursseista. Suomeksi sanottuna, mies ja koira voi päivittää blogia vaikka joka päivä, jos se on tärkeää.

    Jos blogille haluaa korkean lukijamäärän, on päivitystiehydellä paljon merkitystä. Omasta kokemuksesta tiedän, että mitä useammin kirjoitan, sitä enemmän lukijoita ja tilaajia blogillani on.

    Tässä myös yksi lisäsyy päivittää blogia usein. (*Linkki poistettu toimimattomana).

Kommentointi on suljettu.



Vierityspalkki.fi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset. Uutiskirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.


Tilaa uutiskirje.

  • 40-50 asiantuntija-artikkelia vuosittain.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja. Julkaistuja artikkeleita jo yli 1000 kappaletta.


    Kaikki artikkelit

  • 150-200 julkaistua referenssicasea joka vuosi.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.


    Selaa toimistojen julkaisuja

  • 300-400 työpaikkailmoitusta vuosittain.

    Vuodesta 2007 toiminut ilmoituspalsta on edelleen sivuston suosituin osio. Moni asiantuntija on löytänyt useammankin työpaikan palstan kautta vuosien varrella.


    Selaa avoimia työpaikkoja

  • 31 kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.


    Selaa Toimistot-listaa

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 1000 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen – ihan oikeasti.

Siirry takaisin sivun alkuun