Käsitesekamelskaa: verkkosivu, verkkosivusto, verkkopalvelu, kotisivu, kotisivut ja muita variaatioita
Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 15 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Miltä mediatalojen evästelappujen pitäisi oikeasti näyttää?.
Vierityspalkin artikkelisarjassa on aiheena verkkosivujen konseptisuunnittelu ja siihen liittyvät menetelmät, käsitteet ja dokumentit.
Mitä oikeastaan tarkoitetaan sanoilla verkkosivu, verkkosivut, verkkosivusto ja verkkopalvelu? Mitä eroa on etusivulla, kotisivulla, pääsivulla ja sivupohjalla? Miten verkko-osoite pitäisi kirjoittaa painetussa mediassa? Www:n kanssa vai ilman? Mitä näillä on eroa? Tämä artikkeli kiteyttää vastauksia esitettyihin kysymyksiin.
Aiemmin kirjoitettu käsitesekamelska-artikkeli keskittyi julkaisujärjestelmiin liittyviin moninaisiin käsitteisiin. Dialogin* Liisa Kontio* tarttui kommenteissa virinneeseen keskusteluun nettisivustoihin liittyvistä käsitteistä ja jatkoi aiheesta oman artikkelin Inspis-blogiin*. Artikkeli “Käsitesekamelskaa ja digislangia*” tarttuu verkkosivuihin liittyviin moninaisiin käsitteisiin ja esittää Dialogi-toimiston oman pohdinnan tulokset. Tässä artikkelissa tiivistetään keskeisiä artikkelin väitteitä. Alkuperäinen Liisa Kontion artikkeli kannattaa lukea*, koska kaikkia termilinjauksia ei tässä artikkelissa toisteta. Tässä artikkelissa esitetyt suositukset ovat myös osittain tulkintoja alkuperäisestä artikkelista.
Ei suositeltavia slangitermejä: www-sivusto, www-sivut, nettisivut, webbisivut
Rakkaalla lapsella on monia nimiä ja verkkosivustoihin viitataan puhekielessä hyvin monenlaisilla termeillä. Tämä on ymmärrettävää ja sallittavaa. Kirjoitetussa kielessä olisi kuitenkin suositeltavaa pyrkiä käyttämään ymmärrettävämpiä ja yksiselitteisempiä termejä, kuten “verkkosivusto”- ja “verkkopalvelu”-termejä.
Verkkosivusto ja verkkopalvelu ovat selkeitä termejä
Esimerkiksi “verkkosivu” ja “verkkosivut” ovat ongelmallisia termejä niiden moniselitteisyyden takia. Erityisesti verkkosivuista puhuttaessa on vaikea päätellä millaiseen joukkoon sivuja puhuja viittaa. Jos viitataan vain yksittäiseen sivuun, niin verkkosivu on hyvä termi, mutta kovin usein yksikkömuodolla valitettavasti viitataan kokonaiseen palveluun. Suositeltavaa olisi käyttää “verkkosivusto”-termiä aina kun se tuntuu soveltuvalta.
“Verkkopalvelu”-termiä lienee syytä käyttää silloin kun kyseessä on paljon toiminnallisuutta sisältävä, laaja kokonaisuus. Tosin “verkkosivusto”-termillä voinee hyvin viitata laajempaankin palveluun, joten isojen palveluiden kohdalla kyse lienee makuasiasta. Puhtaasti toiminnallisiin palveluihin kannattaa käyttää ensisijaisesti “verkkopalvelu”-termiä. Esimerkiksi Reittiopas on ehdottomasti enemmän verkkopalvelu kuin verkkosivusto. VR:n verkkopalveluun voi sitten jo varmasti viitata ihan yhtä lailla verkkosivustona kuin verkkopalveluna.
“Verkkosivusto”-termin yksiselitteisyys ja tunnettuus on kiistattomasti paras, mutta “Verkkopalvelu”-termi on viime vuosina vakiintunut alan ammattitermistöön. Esimerkiksi julkishallinto käyttää “verkkopalvelu”-termiä varsin johdonmukaisesti. Esimerkkinä voi tutustua vaikkapa Verkkopalvelujen laatukriteeristöön* tai Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet* –dokumenttiin. Jopa energiayhtiöt ja teleyhtiöt ovat hiljalleen taipuneet viittaamaan myös verkkosivustoihinsa “verkkopalvelu”-termillä yhä useammin.
Etusivu on parempi termi kuin kotisivu
Etusivusta puhuttaessa pitäisi voida luottaa siihen, että tällöin viitataan koko palvelun etusivuun. Kilpailevaa “kotisivu”-termiä ei tulisi käyttää, koska se sotketaan usein “kotisivusto” –termiin. Esimerkiksi VR:n etusivu löytyy osoitteesta www.vr.fi.
Pääsivu on toinen hyvä termi viittaamaan palvelun sisällä olevien osioiden pääsivuihin. Pääsivun määritelmä onkin Dialogilla harvinaisen napakka:
“Pääsivu tarkoittaa tietyn sivuryhmän kuten vaikka Palveluiden ensimmäistä sivua, joka tyypillisesti kokoaa yhteen tärkeimmät ja houkuttelevimmat sisällöt sen ”alta” löytyviltä alasivuilta. Tässä mielessä etusivu on siis koko sivuston pääsivu.”
Esimerkiksi VR:n sivustolla hyviä esimerkkejä pääsivuista olisivat “Palvelut” –pääsivu* tai “Asiakaspalvelu” –pääsivu*.
Lopuksi Liisa Kontio esittää vielä Dialogin näkemyksen siitä kuinka markkinoinnissa tulisi viitata verkko-osoitteeseen, kuten https://vierityspalkki.fi. Suositus on käyttää www.vierityspalkki.fi –muotoa aina kun mahdollista – joskin ytimekkäämpi vierityspalkki.fi voitaneen sallia joissain tilanteissa. Erityisesti havainnollisuuden vuoksi www.vierityspalkki.fi muotoa tulisi käyttää aina kun mahdollista.
Tarkempia perusteluja ja muutamia lisämääreitä voi lukea alkuperäisestä Inspis-blogissa julkaistusta artikkelista.*
Kiitokset Liisalle* Vierityspalkin toimituksen puolesta erinomaisesta jatkoartikkelista!
(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)
—
Lue lisää aiheista:
Perttu Tolvanen
Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.
Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja toinen perustaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka suunnittelee digitaalisia palveluita ja auttaa asiakkaita onnistumaan uudistushankkeissaan. Ota yhteyttä Perttuun!
5 kommenttia on “Käsitesekamelskaa: verkkosivu, verkkosivusto, verkkopalvelu, kotisivu, kotisivut ja muita variaatioita”
Kommentointi on suljettu.
Aarni Heiskanen
Verkkopalvelu on mielestäni kattavampi käsite kuin verkkosivusto. Verkkopalvelun voi toteuttaa ilman sivustoa, esim. sähköpostilla tai koneiden välisenä palveluna. Sivusto viittaa siihen, että ihminen tulkitsee niitä.
PA
”Suositus on käyttää http://www.vierityspalkki.fi –muotoa aina kun mahdollista ”
Minä pyrin jättämään systemaattisesti www:n kirjoittamatta, jotta ihmiset oppisivat olemaan kirjoittamatta turhaa syntaksia.
Ennen vanhaan mainoksiin kirjoitettiin näkyviin myös http://
Arttu
Hesari onnistui käyttämään samassa uutisessa termejä ”sivu”, ”nettisivu” ja ”nettisivusto”:
*linkki Helsingin Sanomiin poistettu toimimattomana*
PA: www-etuliite vaaditaan edelleen tietyissä osoitteissa, vaikka webbipalvelimia ei olekaan järkevä niin konffata. Siksi systemaattinen poisjättäminen voi aiheuttaa ongelmia.
PA
Arttu, väki ehkä alkaisi konffata palvelimiaan uudelleen innokkaammin, jos yhä suurempi osa käyttäjistä jättäisi tarpeettoman www:n kirjoittamatta. Onneksi modernit selaimet taitavat osata tuon lisätä, jos ilman www:tä ei meinaa sisältöä löytyä.
Jaakko Helleranta
Niin. Kysymyksen linkin muodosta voi mielestäni nähdä niin pääsääntöisesti kolmella tavalla: Haluaako linkin
1) toimivan? (jolloin kannattaa mielestäni aina käyttää http://www.* tai http://blog.* / tmv -muotoa)
2) istuvan tekstin joukkoon mahdollisimman jouhevasti/huomaamattomasti? (jolloin linkin voi upottaa es. puhtaaksi hyperlinkiksi tai pelkäksi domain.tld-tekstiksi tekstin joukkoon)
oman näkökulman kouluttavan) vai
3) muodon toimivan kouluttajana sivustojen koffaamisessa? (jolloin http://www.:n voi surutta jättää pois)
Se, että linkit toimivat vähemmän osaavillekin käyttäjille ja suoraan klikkaamalla on hyvä juttu. Toisaalta on erityisesti pidempien linkkien kohdalla mukavaa upottaa linkit puhtaiksi hyperlinkeiksi (”löydät sivun [täältä]”). Ja sitten tietysti kolmanneksi ”koulutus” on hyvästä, mutta linkin toimimattomuus on harvoin eduksi kenellekään. Mut sopiva muoto riippuu tietysti siitä mikä on linkin/linkkaamisen tarkoitus. Es. Rakkaan alma materini TKK:n sopiikin hävetä, että tkk.fi on ollut toimimatta ammoisista ajoista.