Käsitesekamelskaa, osa 2: verkkosivu, verkkosivusto, verkkopalvelu, kotisivu, kotisivut ja muita variaatioita

Artikkeli

Otathan huomioon, että tämä artikkeli on yli 14 vuotta vanha, joten sisältö ja linkit eivät ole välttämättä ihan ajan tasalla. Tuoreena lukemisena samasta kategoriasta: Tampereen yliopisto vaihtaa hypermediasta interaktiiviseen mediaan.

Mitä oikeastaan tarkoitetaan sanoilla verkkosivu, verkkosivut, verkkosivusto ja verkkopalvelu? Mitä eroa on etusivulla, kotisivulla, pääsivulla ja sivupohjalla? Miten verkko-osoite pitäisi kirjoittaa painetussa mediassa? Www:n kanssa vai ilman? Mitä näillä on eroa? Tämä artikkeli kiteyttää vastauksia esitettyihin kysymyksiin.

Aiemmin kirjoitettu käsitesekamelska-artikkeli keskittyi julkaisujärjestelmiin liittyviin moninaisiin käsitteisiin. Dialogin* Liisa Kontio* tarttui kommenteissa virinneeseen keskusteluun nettisivustoihin liittyvistä käsitteistä ja jatkoi aiheesta oman artikkelin Inspis-blogiin*. Artikkeli “Käsitesekamelskaa ja digislangia*” tarttuu verkkosivuihin liittyviin moninaisiin käsitteisiin ja esittää Dialogi-toimiston oman pohdinnan tulokset. Tässä artikkelissa tiivistetään keskeisiä artikkelin väitteitä. Alkuperäinen Liisa Kontion artikkeli kannattaa lukea*, koska kaikkia termilinjauksia ei tässä artikkelissa toisteta. Tässä artikkelissa esitetyt suositukset ovat myös osittain tulkintoja alkuperäisestä artikkelista.

Ei suositeltavia slangitermejä: www-sivusto, www-sivut, nettisivut, webbisivut

Rakkaalla lapsella on monia nimiä ja verkkosivustoihin viitataan puhekielessä hyvin monenlaisilla termeillä. Tämä on ymmärrettävää ja sallittavaa. Kirjoitetussa kielessä olisi kuitenkin suositeltavaa pyrkiä käyttämään ymmärrettävämpiä ja yksiselitteisempiä termejä, kuten “verkkosivusto”- ja “verkkopalvelu”-termejä.

Verkkosivusto ja verkkopalvelu ovat selkeitä termejä

Esimerkiksi “verkkosivu” ja “verkkosivut” ovat ongelmallisia termejä niiden moniselitteisyyden takia. Erityisesti verkkosivuista puhuttaessa on vaikea päätellä millaiseen joukkoon sivuja puhuja viittaa. Jos viitataan vain yksittäiseen sivuun, niin verkkosivu on hyvä termi, mutta kovin usein yksikkömuodolla valitettavasti viitataan kokonaiseen palveluun. Suositeltavaa olisi käyttää “verkkosivusto”-termiä aina kun se tuntuu soveltuvalta.

“Verkkopalvelu”-termiä lienee syytä käyttää silloin kun kyseessä on paljon toiminnallisuutta sisältävä, laaja kokonaisuus. Tosin “verkkosivusto”-termillä voinee hyvin viitata laajempaankin palveluun, joten isojen palveluiden kohdalla kyse lienee makuasiasta. Puhtaasti toiminnallisiin palveluihin kannattaa käyttää ensisijaisesti “verkkopalvelu”-termiä. Esimerkiksi Reittiopas on ehdottomasti enemmän verkkopalvelu kuin verkkosivusto. VR:n verkkopalveluun voi sitten jo varmasti viitata ihan yhtä lailla verkkosivustona kuin verkkopalveluna.

“Verkkosivusto”-termin yksiselitteisyys ja tunnettuus on kiistattomasti paras, mutta “Verkkopalvelu”-termi on viime vuosina vakiintunut alan ammattitermistöön. Esimerkiksi julkishallinto käyttää “verkkopalvelu”-termiä varsin johdonmukaisesti. Esimerkkinä voi tutustua vaikkapa Verkkopalvelujen laatukriteeristöön* tai Julkishallinnon verkkopalvelun suunnittelun ja toteuttamisen periaatteet* –dokumenttiin. Jopa energiayhtiöt ja teleyhtiöt ovat hiljalleen taipuneet viittaamaan myös verkkosivustoihinsa “verkkopalvelu”-termillä yhä useammin.

Etusivu on parempi termi kuin kotisivu

Etusivusta puhuttaessa pitäisi voida luottaa siihen, että tällöin viitataan koko palvelun etusivuun. Kilpailevaa “kotisivu”-termiä ei tulisi käyttää, koska se sotketaan usein “kotisivusto” –termiin. Esimerkiksi VR:n etusivu löytyy osoitteesta www.vr.fi.

Pääsivu on toinen hyvä termi viittaamaan palvelun sisällä olevien osioiden pääsivuihin. Pääsivun määritelmä onkin Dialogilla harvinaisen napakka:

“Pääsivu tarkoittaa tietyn sivuryhmän kuten vaikka Palveluiden ensimmäistä sivua, joka tyypillisesti kokoaa yhteen tärkeimmät ja houkuttelevimmat sisällöt sen ”alta” löytyviltä alasivuilta. Tässä mielessä etusivu on siis koko sivuston pääsivu.”

Esimerkiksi VR:n sivustolla hyviä esimerkkejä pääsivuista olisivat “Palvelut” –pääsivu* tai “Asiakaspalvelu” –pääsivu*.

Lopuksi Liisa Kontio esittää vielä Dialogin näkemyksen siitä kuinka markkinoinnissa tulisi viitata verkko-osoitteeseen, kuten https://vierityspalkki.fi. Suositus on käyttää www.vierityspalkki.fi –muotoa aina kun mahdollista – joskin ytimekkäämpi vierityspalkki.fi voitaneen sallia joissain tilanteissa. Erityisesti havainnollisuuden vuoksi www.vierityspalkki.fi muotoa tulisi käyttää aina kun mahdollista.

Tarkempia perusteluja ja muutamia lisämääreitä voi lukea alkuperäisestä Inspis-blogissa julkaistusta artikkelista.*

Kiitokset Liisalle* Vierityspalkin toimituksen puolesta erinomaisesta jatkoartikkelista!

(*Toim. huom. Linkkejä poistettu toimimattomina.)

Perttu Tolvanen

Perttu on Vierityspalkin päätoimittaja ja kirjoittaja.

Perttu Tolvanen on digitaalisten palveluiden suunnittelun, arkkitehtuuriratkaisujen ja kumppanivalintojen asiantuntija. Perttu on konsulttiyhtiö North Patrol Oy:n konsultti ja omistaja. North Patrol on digitoimistoista ja järjestelmätoimittajista riippumaton konsulttiyhtiö, joka auttaa asiakkaita suunnittelemaan digitaalisia palveluita, valitsemaan sopivimmat teknologiat, kilpailuttamaan osaavimmat kumppanit ja varmistamaan budjetin ennustettavuuden. Ota yhteyttä!

5 kommenttia on “Käsitesekamelskaa, osa 2: verkkosivu, verkkosivusto, verkkopalvelu, kotisivu, kotisivut ja muita variaatioita”

  1. Aarni Heiskanen

    Verkkopalvelu on mielestäni kattavampi käsite kuin verkkosivusto. Verkkopalvelun voi toteuttaa ilman sivustoa, esim. sähköpostilla tai koneiden välisenä palveluna. Sivusto viittaa siihen, että ihminen tulkitsee niitä.

  2. “Suositus on käyttää http://www.vierityspalkki.fi –muotoa aina kun mahdollista ”

    Minä pyrin jättämään systemaattisesti www:n kirjoittamatta, jotta ihmiset oppisivat olemaan kirjoittamatta turhaa syntaksia.

    Ennen vanhaan mainoksiin kirjoitettiin näkyviin myös http://

  3. Hesari onnistui käyttämään samassa uutisessa termejä “sivu”, “nettisivu” ja “nettisivusto”:
    *linkki Helsingin Sanomiin poistettu toimimattomana*

    PA: www-etuliite vaaditaan edelleen tietyissä osoitteissa, vaikka webbipalvelimia ei olekaan järkevä niin konffata. Siksi systemaattinen poisjättäminen voi aiheuttaa ongelmia.

  4. Arttu, väki ehkä alkaisi konffata palvelimiaan uudelleen innokkaammin, jos yhä suurempi osa käyttäjistä jättäisi tarpeettoman www:n kirjoittamatta. Onneksi modernit selaimet taitavat osata tuon lisätä, jos ilman www:tä ei meinaa sisältöä löytyä.

  5. Jaakko Helleranta

    Niin. Kysymyksen linkin muodosta voi mielestäni nähdä niin pääsääntöisesti kolmella tavalla: Haluaako linkin
    1) toimivan? (jolloin kannattaa mielestäni aina käyttää http://www.* tai http://blog.* / tmv -muotoa)
    2) istuvan tekstin joukkoon mahdollisimman jouhevasti/huomaamattomasti? (jolloin linkin voi upottaa es. puhtaaksi hyperlinkiksi tai pelkäksi domain.tld-tekstiksi tekstin joukkoon)
    oman näkökulman kouluttavan) vai
    3) muodon toimivan kouluttajana sivustojen koffaamisessa? (jolloin http://www.:n voi surutta jättää pois)

    Se, että linkit toimivat vähemmän osaavillekin käyttäjille ja suoraan klikkaamalla on hyvä juttu. Toisaalta on erityisesti pidempien linkkien kohdalla mukavaa upottaa linkit puhtaiksi hyperlinkeiksi (“löydät sivun [täältä]”). Ja sitten tietysti kolmanneksi “koulutus” on hyvästä, mutta linkin toimimattomuus on harvoin eduksi kenellekään. Mut sopiva muoto riippuu tietysti siitä mikä on linkin/linkkaamisen tarkoitus. Es. Rakkaan alma materini TKK:n sopiikin hävetä, että http://tkk.fi on ollut toimimatta ammoisista ajoista.

Kommentointi on suljettu.


Vierityspalkki-blogi

Julkaistu vuodesta 2006. Vierityspalkki on blogi kotimaisen internet-alan trendeistä, teknologioista ja alan toimistoista. Seuraa, niin tiedät miten ja kenen toimesta syntyvät parhaat verkkopalvelut, verkkokaupat ja räätälöidyt web-sovellukset.
Lisätietoa blogista ja sen kävijöistä

  • 1150+ asiantuntija-artikkelia.

    Toimitettua asiasisältöä kattavasti teknologioista ja web-alan ilmiöistä. Vierityspalkki nostaa esiin alan puheenaiheita ja tuoretta tutkimustietoa, osallistuu keskusteluun sekä haastattelee alan asiantuntijoita ja toimistoja.

  • 1300+ julkaistua referenssiä Julkaisut-palstalla.

    Julkaisut-palsta tarjoaa näkyvyyttä kiinnostaville uusille verkkopalveluille ja web-sovelluksille, ja antaa asiakkaille mahdollisuuden arvioida eri toimistojen osaamista.

  • 900+ aktiivista lukijaa blogin kuukausikirjeellä.

    Kerran kuukaudessa ilmestyvä kuukausikirje koostaa julkaistut artikkelit, uudet julkaisut, avoimet työpaikat ja ajankohtaiset linkkivinkit.

  • 30+ kokenutta digitoimistoa

    on päässyt aina ajantasaiselle Toimistot-listalle. Lista on auttanut asiakkaita löytämään kokeneita digitoimistokumppaneita jo usean vuoden ajan. Lista keskittyy WordPress-osaajiin ja räätälöityjen web-sovellusten tekijöihin.

Tilaa kuukausikirje

Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje koostaa artikkelit, julkaisut, työpaikat ja linkkivinkit. Kirjeellä on jo yli 900 tilaajaa.
Huom. Sähköpostiosoitettasi ei luovuteta eteenpäin, eikä käytetä mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Siirry takaisin sivun alkuun